Muistan kun viestittelimme paljon? Mitähän sulle kuuluu nykyään.
Tunniste: yksinäisyyden linnake.
Tunniste: yksinäisyyden linnake.
Näin vuosienkin jälkeen ajattelen sua.
Anonyymi
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Muistan minäkin...
Surullista kysellä täällä enää. Kohta nukkumaan koska ei ole mitään syytä valvoa.
Vastasin kuin menneitä aatellen.
Miksi surullista kysellä täällä? Omassa tapauksessa meillä oli vain viestittelyt eikä muuta kerennyt alkamaan. Olen siis mies ja naista en saa mielestäni.
Sitten sinun ja minun kokemus on erilainen. Itse menin syviin vesiin ja tarvitsin paljon apua kokemani jälkeen.
Siitä syystä surullista ettemme koskaan puhuneet kunnolla. n>m
Oliko teillä suhde vai mikä sai menemään syviin vesiin? Omalla kohdalla emme koskaan nähneet vaan sain hänen numeronsa aikoinaan veljen sen aikaiselta puolisolta ja aloimme viestittelemään. Aikaahan tästä on todella monta vuotta.
Veikkaan ettet tätä reittiä häntä tavoita.
Kaikkea pitää yrittää.
Mikä hänen nimi on?
Hänellä on niin harvinainen nimi etten tänne sitä laita.
Sivusta vain että olisi huippua nähdä se oma harvinainen nimensä joskus täällä! Aloitus ei tosin sano mulle mitään.
No juu. Kiitos ei nimee tänne.
Ajatteletko olevasi hän?
Älä huoli, sä tuskin se akka oot! Jotku akat on vtun tyhmii!!
Tyhmiä ja tyrkkyjä, eivät älyä että suhde on loppu vaan roikkuvat lurittamassa paskaa koko ajan.
Kummitteleeko yksinäisyyden tolpat nokiassa...
Olen enemmän yksinäinen nykyään.
Työ on vaihtelevaa mutta puurtamista.
Opiskelen itseäni ja muita.
Kauppakeskuksissa käynti on muuttunut.
Rahaa ei ole, elinkustannukset on noussu niin jyrkästi.
Asun vieläkin korvessa mutta mietin jos ostais asunto-auton ja asuis siinä.
Naapurit tykkää musta, mut siinäpä se on.
Ne ketkä tuntee tykkää ja neketkä ei niin vihaa, kas kun ei oo lapsia. Eikä tuu.
Tasapainotteluu, kiitos kysymästä.
Ei kehumista. Alamäkeä kokoajan.