Alkoholi keskustelu
Eli siis olen 16 vuotias poika. Molemmat vanhempani ovat absolutisteja eikä ole omien sanojen mukaan koskaan edes maistanut. Itseäni on kuitenkin alkoholijuomat kiinnostanut ja olen maistanut vähäsen kaljaa ja jopa pitänyt siitä. Aina kun olen yrittänyt puhua asiasta porukoitten kanssa he ovat esittäneet että eivät edes kuuntele. Muistan hämärästi lapsuudestani, kun hoimme veljeni kanssa koskenkorvaa niin isäni sanoi että "minun talossani ei tuollaisia puhuta". He myös väittävät että kaverini ovat aivopesseet minut koska olen kiinnostunut alkoholijuomista. Kaikista raskainta oli kun vanhempani sanoivat että on parempi että sammuisin talvella ojaan kuin tulisin kännissä kotiin. Joten vaikka aijonkin vetää kännit viimeistään 18-vuotiaana, tiedän että minulla pitää olla yösija koska kotiin ei ole kännissä mitään asiaa. Kaverit ovat onneksi lupailleet yösijoja :). Olisi kiva jos joku vastaisi tai kertoisi omia kokemuksia niin arvostaisin sitä. Kiitos
1
<50
Vastaukset
No mitä tuohon nyt sanoisi. Kun täytät 18v voit juoda silloin tällöin vähän eli kohtuudella. Muista aina, että liikaa ei kannata juoda. Hirveä krapula on sitten kamala siitä on valitettavasti omia kokemuksia kun juominen on muutaman kerran lähtenyt lapsesta. Hirveä krapula on pahimmaillaan jatkuvaa oksentelua. Menee toki alle päivässä ohi, mutta kamala se on. Muutaman oluen kun juo ei tule sitä krapulaa, mutt jos vedät kymmeniä tölkkejä tai raakaa viinaa niin sitten tulee.
Osallistu keskusteluun
En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?
Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se voisi olla heille liian iso myönnytys. Miksi he eivät myönnä tosiasioita joista on kulunut runsaat 75 vuotta? https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006383379.html
67Aborttikatumus voi vyöryä vuosienkin jälkeen
Myöhemmin viisi lasta saanut äiti kertoo aiemmista aborteistaan ja niihin liittyvistä, vasta vuosien päästä yllättäneistä tunteista. Joskus katumus ja muu paha olo saattaa iskeä vasta esim. lapsen syntymän myötä, kun tajuaa todella, mistä aiemmin on tullut luopuneeksi. "Olin yksin kotona vauvan kanssa. Yhtäkkiä tunsin kuin takaani olisi vyörynyt hyökyaalto, joka oli niin iso ja voimakas, ettei minulla ollut mitään mahdollisuuksia selvitä siitä. Tuo hyökyaalto oli itseinhoa, itsevihaa, järkyttävää häpeää ja syyllisyyttä. Se oli niin käsittämätöntä epätoivoa ja itsetuhoisuutta, ettei minulla ole sanoja kuvaamaan sitä. Minulla oli kaksi lasta ja aviomies. Meillä oli hyvä parisuhde ja koti, ja minulla oli opiskelupaikka. Kaikki hyvät asiat elämässäni unohtuivat kokonaan. Minulla oli vain oma paha oloni, ja minun oli päästävä sitä pakoon." kaksplus. fi/perhe /minun-tarinani /kaksi-aborttia-kokenut-anna-sakala-34-selvisi-syyllisyydesta-vuosia-myohemmin-kadutti-niin-etta-halusin-vain-kuolla/ ?_ga =2. 102723905.19308 25405.157898 7418-772412 710.157250 7842 Voi vain kuvitella, millainen katumus on tilanteessa, jossa lapsia ei enää tulekaan sitten kun haluaisi...
13Liian vähän seksiä, vaikenenko vai puhunko?
Asia on pohdituttanut jo pidempään: olen nuori aikuinen nainen ja minulla on aivan ihana avomies. Melkein hävettää valittaa tästä yhdestä asiasta, kun suhteessa kaikki on muuten kaikin puolin parhain päin. On vain niin turhauttavaa, kun seksiä on omasta mielestä niin harvoin. Aiemmissa suhteissa olen tottunut siihen, että alkuaika on todella kuumaa huumaa ja seksittömiä päiviä ei oikein ole. Nykyisessä suhteessa alussa seksiä saattoi olla pari kertaa viikossa, vaikka nukuimme lähes kaikki yöt yhdessä. Pian seksi harveni kertaan viikossa ja nykyään sitä tapahtuu ajoittain vielä harvemmin. Spontaaniin seksiin mies ei lähde mukaan, esim jossain muussa huoneessa kuin makuuhuooneessa. Tuntuu että seksi on aina ennalta suunniteltua ja lähes ajastettua, turvallisesti AINA illalla tiettyyn aikaan omassa makuuhuoneessa. Seksi itsessään hänen kanssa on ollut nautinnollista ja uskon että asia on näin myös hänen mielestään. Olen miettinyt kovasti mikä voisi olla vikana: itse pidän huolen omasta ulkonäöstäni ja kotona ollessa välillä kuljen vähissä vaatteissa ja tavallaan herättelen ajatuksia.. suutelen, koskettelen kaikkialta muualta paitsi sieltä. Ja mies vain menee nukkumaan vaikka olisi loma-aika, eikä minkäänlaista väsymystä, stressiä yms. Välillä olen ajatellut olevani liian hyökkäävä ja odottelen päiviä hänen tekemää aloitetta, sitä ei tule. Läheisyyttä on kyllä muuten paljon: sylikkäin olemista, pusuttelua yms. Joskus kun olen käynyt ihan kiinni, tiedät kyllä minne, mies on lähtenyt leikkiin mukaan. Mutta haluiaisin vain että hän olisi se MIES ja ottaisi minut. Tuntuu vain niin miehekkäältä käydä itse kiinni suoraan elimeen.. haluaisin tuntea itseni naiseksi ja halutuksi. Pelkään että jos avaan suuni asiasta, hän ottaa asiasta suorituspaineita ja asia menee hänellä vielä enemmän velvollisuudentunteen ja suorittamisen puolelle.. muista asioista kyllä ollaan keskusteltu,mutta ei tästä. Kertaakaan. En tiedä olisiko se hyväksi pahaksi? Toisaalta räjähdän kohta, jos tähän ei löydy kompromissia. mielipiteet ja kokemukset ovat tervetulleita.
38
SEISKA.FI
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Koronavirus saapunut Suomeen
Se on Lapissa tuli kiinalaisten turistien mukana. Miten käy joulupukki turismin? Onko lappi eristettävä?2453752En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?
Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se65590Tunsiko joku HA n ja missä oli töissä
Myllymäen kaupunginosa liittyi surulliseen kaupunginosien joukkoon missä on tapahtunut kantasuomalaisten murha laittoman maahanmuuttajan toimesta. Pää40482