Jousipalloista puhuttaessa on usein mainittu
kaasun haihtuvan kumikalvon läpi
yhtälailla onko pallot hyllyssä
vai käytössä. Olisin asiasta hieman eri mieltä!
Palloja on tietysti erilaisia ja erilaatuisia,
mutta jos puhutaan alkuperäispalloista
joita olen muutaman purkanut,
elikkä olen halkaissut palloja lentävällä
tutkiakseni sen sisintä olemusta.
Väittäisin, että haihtuminen tapahtuu pääasiassa
hydraulipaineiden ollessa päällä.
Kun nestepaine poistetaan,
kaasupaine puristaa kumipussin tiukasti pallon
seinämiä vasten, joten kaasulla ei ole tilaa
minne se haihtuisi! Reikä josta neste kulkee
palloon on sisäpuolelta halkaisijaltaan 6 mm
ja kumikalvossa on tuolla kohtaa teflonnappi joka
puristuu tiukasti reikää vasten joten,
sitä kauttakaan ei voi haihtumista tapahtua?
Venttiilin tai tapin tiivisteessä on ehkä yksi
mahdollinen haihtumiskohta?
Kävin nyt kesällä paineistuttamassa pallot.
Takapallot on paineistettu
viimeksi -96 ja etupalloista ei ole muuta tietoa.
kuin, että niitä ei ole paineistettu
ainakaan -95 jälkeen.
Takapalloista paine oli vähentynyt vain 5 kiloa
ja etupalloissa jäljellä vielä 40 kiloa.
Mutta auto onkin seissyt pitkiä aikoja ja
tapanani on ollut päästää paineet pois ajon
jälkeen.
Elikkä väittäisin hydraulipaineiden poiston
edistävän kaasun pusymistä.
Jos olette erimieltä, perustelkaa mielipiteenne!
kaasun haihtuvan kumikalvon läpi
yhtälailla onko pallot hyllyssä
vai käytössä. Olisin asiasta hieman eri mieltä!
Palloja on tietysti erilaisia ja erilaatuisia,
mutta jos puhutaan alkuperäispalloista
joita olen muutaman purkanut,
elikkä olen halkaissut palloja lentävällä
tutkiakseni sen sisintä olemusta.
Väittäisin, että haihtuminen tapahtuu pääasiassa
hydraulipaineiden ollessa päällä.
Kun nestepaine poistetaan,
kaasupaine puristaa kumipussin tiukasti pallon
seinämiä vasten, joten kaasulla ei ole tilaa
minne se haihtuisi! Reikä josta neste kulkee
palloon on sisäpuolelta halkaisijaltaan 6 mm
ja kumikalvossa on tuolla kohtaa teflonnappi joka
puristuu tiukasti reikää vasten joten,
sitä kauttakaan ei voi haihtumista tapahtua?
Venttiilin tai tapin tiivisteessä on ehkä yksi
mahdollinen haihtumiskohta?
Kävin nyt kesällä paineistuttamassa pallot.
Takapallot on paineistettu
viimeksi -96 ja etupalloista ei ole muuta tietoa.
kuin, että niitä ei ole paineistettu
ainakaan -95 jälkeen.
Takapalloista paine oli vähentynyt vain 5 kiloa
ja etupalloissa jäljellä vielä 40 kiloa.
Mutta auto onkin seissyt pitkiä aikoja ja
tapanani on ollut päästää paineet pois ajon
jälkeen.
Elikkä väittäisin hydraulipaineiden poiston
edistävän kaasun pusymistä.
Jos olette erimieltä, perustelkaa mielipiteenne!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kun jätät kissan seisomaan, niin järjestelmän
kunnosta riippuen paine pysyy minuuteista
tunteihin, mutta jo vuorokauden päästä kalvon
toisella puolella ei ole paljon painetta, vaikkei
sitä erikseen lasketakaan pois -siis koria
alas.Järjestelmän keskuspallon kunnosta saa
käsityksen kun antaa moottorin käydä koskematta
mihinkään. Mitä kauemmin on väliä pumpun
käynnistymisillä - kuuluu äänestä - niin sitä
parempia ollaan. 30 sekkaa on OK ja 3 ei. Kun
pysäytät moottorin normaaliasentoon ja käännät
korkeudensäädön ylimpään, niin korin pitäisi
nousta ainakin jonkin verran.
Vuorokauden päästä ei ole paljon painetta
jäljellä, mutta ehkä sen verran kuitenkin, että
pallossa oleva venttiili ei sulkeudu lainkaan tai
ei ainakaan tiiviisti. Siis jos ajat joka päivä,
etkä koskaan laske paineita pois on aina tilanne
se, että kaasulla on jatkuvasti vapaa pääsy
nsteen kautta taivaan tuuliin, tai ainakin hyvin
pitkän aikaa.
(jos ajat joka päivä, etkä koskaan laske paineita
pois on aina tilanne se, että kaasulla on
jatkuvasti vapaa pääsy nsteen kautta taivaan
tuuliin)
Miten kaasu osaisi tulla kalvon läpi muuten kuin
paine-eron takia? Joku diffuusio varmaan on, mutta
ei luulisi olevan merkittävä tekijä.
Tuo kyllä kävi mielessä, mutta tämä haihtuminen
on usein selitetty tapahtuvan juuri tuota kautta.
vp:n selitys kuulostaa loogisemmalta, jos se
pitää paikkansa, että kaasu tosiaankin haihtuisi
metallin läpi!
Ei sillä kaasulla mitään vapaata pääsyä minkään
venttiilin läpi ole. Jos olisi, niin kaikki
myynnissä olevat pallothan olisi tyhjiä kun
niitten toisella puolella ei ole mitään nestettä
ennenkuin pallo pistetään kissaan. Siellä kaasun
puolella on sanotaan 50- 80 kilon paine pallosta
riippuen, joka ilman mitään haavereita putoaa
muutaman prossan vuosivauhtia -kokemusperäistä
tietoa. Toisella puolella olevalla nesteellä on
tähän verrattuna naurettavan pieni paine jo
vuorokauden kuluttua koneen sammuttamisesta,
joten ei se estä kaasunpaineen marginaalista
alenemista. Kaasunpaineen aleneminen ja neste
ovat käytännössä toisistaan riippumattomia, koska
kumikalvo ei aineena ole 100% pitävä.
Et ehkä lukenut tarkkaan aloitusviestiä,
tarkoitin kumin läpi haituvaa kaasua. Ja tuon
paineen ansiosta juuri sulkeutuu se reikä mistä
neste palloon kulkee.
Täsmennän senverran, että järjestelmästä ei
tarvitse laskea pois paineita, koska se itse
laskee paineensa pois. Ja siellä kalvon toisella
puolella, nesteessä, on esim. kovasssa töyssyssä
hurjia paineita, jotka nostavat kaasun painetta.
Siihenhän koko jousitus perustuu, kaasun
puristumiseen ja kalvon periksiantamiseen jolloin
mäntä tanko liikkuu ja samalla tukivarsi.
Normaalia, vuosien aikana tapahtuvaa kaasun
poistumista kalvon kautta nesteen puolelle ei
huomaa, mutta kun kalvo todella vuotaa tai
rikkoutuu, niin ilmiön huomaa polkimissa,
jarrujen pidossa ja tulee tarvetta ilmata
järjestelmä ts. poistaa sinne pallosta tullut
kaasu.
Pallon materiaalit eivät ole täysin kaasutiivitä.
Kyllä se kaasu häviää ihan yksinkertaisesti sen
pallon metallikuoren ja myös kumikalvon läpi.
Enpä ole mikään materiaalifyysikko mutta haluanpa
yrittää antaa vähän suuntaa keskustelulle.
Jähmettyessään kiinteeseen olomuotoon
metalliatomit pyrkivät ryhmittymään kiteiksi,
mutta koska käytännössä aina seoksessa on mukana
epäpuhtauksia, niin täydellistä kiderakennetta ei
pääse syntymään. Tuloksena on runsaasti
erityyppisiä kiderakenteen virheitä, jotka
osaltaan vähentävät kaasutiiveyttä.
Kalvo taasen koostuu polymereistä, joka rakentuu
tavallisesti tuhansien mienten molekyylien
(monomeerien) liittyessä toisiinsa kemiallisin
sidoksin ja muodostaen näin ketjumaisen
rakenteen. Nämä polymeeriketjut taasen
kietoutuvat toistensa ympäri muodostaen suurempia
rakeneteita (vois kai verrata villakuitujen
toisiinsa takertumiseen). Lopputuloksena on joka
tapauksessa varsin kompleksinen rakenne, joka ei
myöskään ole täysin kaasutiivis.
Tämä nyt siis ihan ulkomuistista ja lukion
pohjilla, pätevämmät korjatkoot / täsmentäkööt.
Sama ilmiö siis pitäisi tapahtua kaikissa
kaasupulloissa, onko näin? Vai onko kaasuilla
eroja.
Miksi muuten palloissa käytetään typpeä?
Siksikö, että se ei nesteydy niin herkästi
kovassa paineessa?
Typpihän on erityisen heikosti reagoiva kaasu,
eli se ei reagoi teräksen, kumin tai
hydraulikkanesteen kanssa, eikä siten muodosta
mitään epätoivottuja yhdisteitä. Typpehän on
ympäröivässä ilmassamme se 78%, jonka ansiosta
typen valmistaminen on edullista. Niin ja
kyllähän se typpi pysyttelee käytettävässä
paineessa ja lämpötilassa reilusti kaasumaisessa
muodossa, eli kaikin puolin pätevä kaasu tuohon
käyttöön.
...selitys!
On vain aikamoista mutua arvata, mistä kautta
kaasu enimmäkseen karkaa, ja voisiko sille jotain
tehdä. Kuulemma uusimman kalvomateriaalin kanssa
paineen karkaaminen on selvästi pienempi ongelma,
joten kalvo SAATTAA olla suurin tekijä. Toisaalta,
kuten toisessa viestissäni jo epäilin, kun
nestepaineet on päällä ja kalvon yli oleva
paine-ero nolla, ei karkaamista sitä kautta
pitäisi esiintyä. Ja kuinka ollakaan, ne autot
joissa näitä uusia kalvoja käytetään, ovat niitä
joissa paine ja ryhti säilyvät parkissa!
Luulisinpa että venttiili olisi se suurin
vuotokohta kaasusäiliöissä. Niissä on kuitenkin
useinmiten varsin yksinkertaiset kumitiivisteen,
joiden välistä kaasu varmasti pääsee karkaamaan.
Esimerkiksi tyhjiöpumpuissa tiivistykset
putkiliitoksissa on toteutettu suorastaan rankoin
viritelmin vaikka paine-ero tavoiteltavan tyhjiön
ja normaalin ilmanpaineen välillä on vaivaisen
yhden ilmakehän ~1bar verran.
Saahan noita omakotitalojen vesipumppujen
paisuntasäilyöitäkin olla täyttämässä ~5 vuoden
välein.
Niin ja lyhyemmin, sitähän se on, entropiaa.
Epäjärjestys kasvaa...
Ihminen laittaa painetta palloon, se sieltä
väkisin joskus häviää. Siivoaa kämpän, se aivan
varmasti ei ole siisti viikon päästä. Pesee
auton, mutta ei aja sillä - auto tulee kuitenkin
likaiseksi, jne...
Kummastelin myös sen "venttiilin" (se siis oli
semmoinen alkuperäinen pultti) yksinkertaisuutta.
Kannan alla olevassa urassa on vain
yksinkertainen O-rengas. Sitä kun sitä kiersi
aavistuksen verran auki, kuuli jo pienen
sihahduksen kaasun pihistessä ulos.
Mutta autotarha sen kun tiivistyy :-)
No, ehkä se itse epäjärjestys kuitenkin lisääntyy,
sielläkin.
Kyllähän tyhjöpumpuissa on myös tavallisia
O-rengastiivistyksiä. Sitikan pallossa voi tulpan
tiiviste olla merkittävä vuotopaikka, koska kumi
vanhenee.
Vesisäiliöissä on toinen ongelma, niistä puuttuu
kalvo. Kaasut liukenevat veteen vähitellen.
Kalvolla tai sen materiaalilla ei ole mitään
tekemistä sen kanssa miten auto pysyy ryhdissään,
siis vaikkapa perä ylhäällä. Siihen vaikuttaa
yksinomaan nesteen paine. Siis vaikka kaikki
kalvot on rikki ja keskuspallo pitää nesteiden
painetta yllä eivätkä männät ja muut
tiivistyskohdat vuoda, niin ryhti säilyy.
Talvella tämän huomaa hyvin, sillä silloin
sakeampana pysyvä hydrauliikkaneste ei pääse
valumaan vuotokohdista pois. Pallot on silloinkin
samoja kuin kesällä.
Kunkin pyörän pallolla -ja sen kalvolla- on vain
jousitusvaikutus. Keskuspallolla (akulla)
painetta ylläpitävä ja tasaava vaikutus ettei
olla pelkästään pumpun varassa ja jarrupallo
avustaa jarrutuksissa.
kalvolla ole vaikutusta ryhtiin, mutta koska uusia
kalvoja alettiin käyttää suunnilleen samaan aikaan
kuin 'laskeutumisenestoa', niin ei voida tietää
että
1) ovatko uudella kalvolla olevat pallot
oikeasti paremmin paineensa pitäviä niinkuin
näyttäisi, vai
2) vuotaako paine vähemmän siksi että
nestepainetta ei päästetä pois, jolloin paine-ero
ei 'työnnä' kaasua kalvon läpi.
Totta mooses se epäjärjestys lisääntyy sielläkin.
Toisaalta kunnostettuja yksilöitä alkaa olla jo
sen verran, että niiden osalta ollaan siirrytty
ylläpitävään harrastamiseen. Ruostesuojaus,
säilytyspaikka, jne jne asiat auttavat tähänkin
asiaan. Valitettavasti hydrauliikka-Citikoista
aion tänä vuonna käyttää ainoastaan CX:ää
kuukauden, että se saisi edes liikettä
kinttuihinsa. Rättärin käyttö loppuu syyskuussa,
sitten ajellaan kuukausi GTi-CX:llä ja GTi-
Visalla ja talvi onkin sitten Koppi-Visan aikaa.
Leader-Visan rekisteröinti on loppukeväästä,
jolloin se saanee olla Rättärin kanssa kesäautona
ainakin alkukesästä.
Mitä sitten tähän valtiovallan osuuteen entropian
kasvusta tulee, on käyttömaksu terveisiä
p**seestä. Opiskelijalle tekee pikkuisen tiukkaa
pitää neljää autoa rekisterissä, jonka olen
huomannut olevan minun lompakolleni enemmän kuin
maksimin. Mutta neljässä lappuja pidän ainakin
tällä hetkellä.
Mikäli tämä käyttömaksu tästä vielä pahenee,
voitaisiin sen nimeksi laittaa vaikkapa
harrastajan köyttömaksu. Siihen malliin köyttä
tekee mieli jo rasvailla. Tai sitten ryhdyn
outlaw-harrastajaksi ja teen seitsemään Visaani
irroitettavan etukulman, jonka rekisteriote
kiertää sitten aina käytössä olevassa Visassa. Ja
tallin perällä on liuta erivärisiä etulokareita,
joka 'kanta-auton' kulmaan pikakiinnikkeillä
liitetään.
Noh, juttujahan nämä on, mutta että ilmaisista ja
säilytettäviksi tarkoitetuista autoista rahaa
valtiolle...
..tarkoittanet ns. Multigouche -kalvoja, jotka
oman kokemukseni mukaan pitävät paineen erittäin
hyvin. Omassa v. 98 Xantiassa oli Multigouchet
etupalloina. Pallojen vaihdossa (90000 km ajettu)
ilmeni, että etupallojen paine oli pudonnut vain
noin 10bar, takapalloissa oli taas vain saman
verran jäljellä ! Eli ero on selvä. Etupalloja ei
olisi siis tarvinnut vaihtaa/paineistaa, mutta
kun piti saada alle Comfortit:)
Kumma kyllä, että ne vanhat etupallot tuntuivat
ajaessa melkein kovemmilta, vaikka vain
takapallot olivat loppu.
Laitoit siis Comfortit alle ?? . Tuliko paljonkin
mukavammaksi, paljonkos vaikutti stabiilisuuteen
isommilla (120) nopeuksilla. Sivutuuliherkkyys ?
Vaihdettiinko paineenvaraajapallo ja sink pallot ?
Minulla kyllä Xantia -98 putoaa yön aikana alas ,
oiskohan se putoomisenestoventtiili rikki.
Missä vaihdatutit vai teitkö homman itse ??
..pehmensivät kulkua selvästi. Vaikea sanoa,
ollaanko vielä esim. CX:n tasolla, kun en ole
sellaista valitettavasti päässyt ajamaan:(
Kulku on vakaata moottoritenopeuksissakin,
sivutuuli ei haittaa. Auto kyllä kallistelee
pikkuteiden mutkissa enemmän, mutta ei
häiritsevästi.Vaihto tehtiin Sitrosella
Virttaalla, 4 jousipalloa vaihdettiin
Comfortteihin ja paineenvaraaja paineistettiin.
Asentajan mielestä anti-sink palloa ei tarvinnut
vielä vaihtaa, joten siihen ei koskettu. Hinta
4*250 180=1180 mk (töineen).
Jos autosi perä putoaa huomattavasti yhden yön
aikana, ei kaikki ole taida olla kunnossa (ehkä
tosiaan se venttiili).
Nykyajan vesisäiliöissä on kyllä yleensä jo kalvo
ja silti niitä joutuu välillä paineistamaan -
meillä kotona noin 2-3 vuoden välein on hyvä
tarkistaa. Tätä varten niissä on autonrenkaan
venttiili.
Jousipallon vuotokohdasta käsityksesi tuntuu
oikealta. Muuten keskustelijoiden ajatukset
kalvon eri puolilla vaikuttavista paineista ovat
outoja. Onhan aina, kun kalvo on hiukankin irti
venttiilireiästa, nesteellä ja kaasulla kalvon
eri puolilla taatusti keskenään sama paine, eli
paine-eroa ei voi olla, koska kalvo aina liikkuu
sen poistamiseksi tarvittavalla tavalla. Jos
alussa mainittu teflontappi sulkee venttilireiän
tiiviisti, pätee tämä myös palloon, joka on
kiinni paineettomassa järjestelmässä, koska
siihen pieneen tilaan teflontapin ympärillä jäi
painetta reiän sulkeutuessa. Jos reikä ei
sulkeudu tiiviisti, on sitten tilanne toinen, ja
paine-ero syntyy.
joo kaikenlaista on tullut mieleen aina pari
kertaa vuodessa; silloin kun on käyttömaksujen
maksuaika tai dieselveron maksuaika.
Minulla on onneksi toistaiseksi vain BX:iä, mutta
olen tosissaan leikitellyt ajatuksella maalata ne
kaikki samanvärisiksi ja laittaa magneetit
kilpien pohjapelteihin....