Sen olen huomannut omalla kohdallani. Ikävöimiselläni ei ole mitään järkeä, tai itseasiassa se lähentelee hulluutta. Tuo nainen saa minut mielipuoleksi, jos en jo sitä olekin. Oma syyni, kun olen päästänyt hänet sydämeni ovesta sisään. Ja ymmärrän, jos nainen pitää minua pöhkönä ja haluaa etäisyyttä. Ehkä on täysi syy.
Ongelma on siinä, ettei tähän sairauteen ole lääkettä.
Ongelma on siinä, ettei tähän sairauteen ole lääkettä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Niin, vain hän on se lääke.
Niinpä.
Sama tunne minulla miehestä. Valitettavasti todennäköisyys että sinä olisit juuri se mies on lottovoiton saamisen luokkaa.
Realiteetit huomioon ottaen ajan kanssa ne haihtuu ja hiipuu näin kävi itselle aikoinaan.
Kunpa vain olisikin noin, että aika tekisi tehtävänsä.
Ei täydellisyyteen olekaan lääkettä :) sellaista ei ole keksitty :) täydellinen ihminen on itsessään lääke muille :)
Olisit rohkea ja kertoisit tuolle naiselle mitä tunnet. Äläkä käyttäydy mielipuolisesti..
Itsellä sama tilanne mutta toisin päin. Tilanne kehittyi huomaamattani ihastukseksi. Yhtäkkiä vain ymmärsin odottavani hänen näkemistään, odottavani keskustelua jne. Hänessä vain oli (ja on edelleen) jotain ja tuntui kuin jokin voima vetää minua häntä kohti. Tilanne on vaikea monesta syystä. Järjellä tätä ei voi päättää, muuten se olisi ohi. Osanottoni ap. Sulle. Toisaalta on onni että ihminen on ehjä ja kykenee syviin positiivisiin tunteisiin toista kohtaan. Kuten eräs minulle sanoi: jotkut eivät ikinä koe tuollaista rakkautta toista kohtaan.
Hyvä kommentti! Kiitos tästä! Itselläni rakkaus vuotaa yli kaikkien äyräiden, jos niin voi sanoa. On niin sanomattoman traagista, etten saa tai pääse rakastamaan irl ihmistä, joka herättää niin uskomattoman syviä ja voimakkaita tunteita. Siksi se vertautuu parhaiten hulluuteen tai sairauteen.
Eikö sulla ole mahdollisuutta edetä tilanteessasi, vai oletko "valinnut" kärsimyksen tien?
Itse olen miettinyt myös sitä onko rakastumiseen jokin muu syy; tylsistyminen , vuosien raskas arki jne. Toisaalta hänen kanssaan vain synkkaa niin hyvin. Tilanteesta johtuen en voi asiaa helposti edistää.
En nyt osaa kommentoida tuohon. Ehkä on.
Miksi et pääse? Mitäpä jos et kirjoittaisi tänne tällaisia?
Tilanteesta johtuen et voi asiaa helposti edistää? Ajattelitko kuitenkin jotenkin edistää? Millainen olet hänen seurassaan, pursuaako tunteesi sinusta niin ettei hän voi olla huomaamatta niitä, vai peitätkö tunteesi?
Kyllä kait minä olen pidättyväinen, mutta siitäkin huolimatta ilo hänen näkemisestään tuskin jää häneltä huomaamatta. Olen aina aidosti iloinen hänen seirassaan enkä osaa sitä peittää. Ja puheistani se ilmenee myös.
Eikö silloin pitäisi saada olla yhdessä?
Niin kait. Pitää kuitenkin tapahtua paljon, että päästäisiin tuohon vaiheeseen.
Olen tätä aihepiiriä joutunut vuoden pohtimaan ja pohtimaan. Päädyin siihen, että kun syvän rakkauden kohtaa ei mikään normaalisääntö enää päde. Itsellä on kaksi vahvaa tunnekokemusta, 25v välein. Seuraava osuu todennäköisesti sitten eläkeiässä. 😂 Jos osuu...
Kun suhteuttaa asian tuohon aikajänteeseen ja syviin vahvoihin tunteisiin.., On ihan sama onko toinen nuorempi, vanhempi, paksu, laiha, lyhyt, pitkä, esimies, alainen, työkaveri, rikas, köyhä, lapset, lapsettomuus, koulutus tai mitkä strategiset mitat on. Moni asia menettää merkityksensä. Arvomaailmalla, luonteella, kemialla ja aaltopituudella on merkitystä, mutta suuressa rakkaudessa nekin osuu todennäköisemmin yhteen.
Olen aina ollut uskollinen, enkä koskaan ole vaihtanut lennosta suhteesta toiseen. Vuoden miettimisen jälkeen totesin ettei sen oikean kohdatessa edes parisuhde, varsinkaan huono ja tyhjä, ei saa olla este. Tietysti näin VAIN jos kumpikin kokee voimakkasti samoin. Ja kun ei ole kyse vain ohimenevistä ihastuksista VAAN henkisesti räjäyttävästä tunnetsunamista. En edellenkään ole pettänyt koskaan, silti.
En olisi nuorena ymmärtänyt asiaa, mutta sellaista mitä kohtaa 25v välein ja joka muuttaa elämän, vaikkei mitään koskaan tapahtuisikaan, ei vaan voi ohittaa olankohautuksella. Ei voi! Hölmöinä mitä voi tehdä on antaa toisen mennä ohi ilman, että edes yrittää. Riski torjumisestakin on pieni verrattuna siihen mitä voi saada ja lähestyä voi myös ensin varovaisemmin. Tottakai aloite silti pelottaa, kun tunnetasolla on kaikki kiinni yhdessä nappulassa ja yritys henkisesti on kuin venäläinen ruletti. Silti, sen kynnyksen yli kannattaa puskea. Onni, jos sen saa, on sen arvoinen.
Rakkaus onkin järjetöntä. Se saa järjellisen ihmisen polvilleen ja tekemään järjettömiä juttuja. Tunne kun susta lähtee ihmettelet mitä tapahtui. Tsemppiä.
Kiitos ystävällisistä sanoista!
Ole hyvä vaan. Kokemuksesta vain kerron. Jotkut vain on kemiaa.
No niinpä. Samoin tunnen.
Toivottavasti et aapee pahastu, mutta jotenkin ilahduin kun luin aloituksesi. Tunnen olevani jotenkin poikkeava näine järisyttävän voimakkaine tunteineni. Helpotti ihan päästä varpaisiin, kun pystyin niin samaistumaan kirjoittamaasi asiaan!
Hyvä vain. On muitakin samassa veneessä. Olet ehkä nainen?
En ehkä, vaan olen.
Näin erään miehen viime kesänä 2018 ekaa kertaa. Emme jutustelleet vielä ihan niin paljoa kunnes sitten myöhemmin alettiin tutustua.. YHTÄKKIÄ viime tapaamisella loksahti jotakin selittämätöntä. Se tuli molemmille yllärinä.
Itseeni se tunne jäi ja tähän ei ole lääkettä... Epätietoisuutta, unia, ikävää, ihailua..
Esteitä on. Niitä mitä yleensä ja ne estää meidän suhteen syvenemisen. Hän ikääkuin häkeltyy siitä miten huomioin häntä. Tälle ei voi mitään. Aika on ennenkin haalistanut vastaavan ihastuksen..
Tekisin mitä vain että saisin olla kahden hänen kanssaan yhden vuorokauden ja rakastella. Mutta auttaisiko se? Se veisi kaiken syvemmäksi. Mies on hieman nuorempi minua ja se pelottaa.
Tässä käy varmasti kuten viimeksi 7 vuotta sitten vastaavassa tilanteessa. Hän löytää vuoden sisällä kumppanin ja jään vain haikailemaan.. No tulipa koettua taas tämmöinenkin tunne.
Kyllä vain, juoni kiertää samaa kehää, aina vaan, oon and oon and oooooooon... tylsä kirja.
Lue parempia