Aika ontuvilta tuntuivat Liebeskindin puheet Aamulehden lauantain artikkelissa. Tuntui, kuin hänelle olisi annettu valmiiksi kirjoitettu konsepti paikallisen lehdistön jo muutaman vuoden ajan lobbaamista Kansiareenan myyntipuheista. Niin samansisältöinen hänen lausumansa lehtijutun perusteella oli. Hänet ilmeisesti oli hankittu tänne vielä loppusilausta varten hanketta buukkaamaan. Eiköhän suunnitelma hänelle kuitenkin ole jo maksettu, kun se kerran on jo vuosia sitten tehty. - Sitä ei välttämättä silti tarvitsisi sellaisena toteuttaa.
Tuskin hän tai muutkaan hankkeen vetäjäporukasta, jotka tiheämmän rakentamisen eduista, vetovoimaisuudesta ja elämyksistä, puhuvat ovat jalkautuneet Tampereen keskusta- tai laita-alueille toteamaan, kuinka yrityselämä kaupungissa on näivettynyt, kuinka liiketiloja ympäri kaupunkia on tyhjillään ja kaupat katutasolta ihmisten läheisyydestä kadonneet. Tai todenneet, kuinka paljon suuria rakennuskomplekseja suunnitellaan eri alueille kaupunkia. Hintataso monissa niistä on liian korkea ihmisen, tarpeita ajatellen - Itse en Liebeskindin rakennuksia arkkitehtonisesti erityisinä pidä. Tylyjä ja kolkkoja, aggressiivisen särmäisiä. Epäkäytännöllisiä. Eivät kovinkaan omaleimaisia. Ei ainuttakaan, edes muoviruukkuun istutettua puuparkaa havainnekuvissa näy. Hänen suosimaa lasista tyyliä löytyy monista pullistelevista finanssikeskuksista eri puolilta maailmaa. Jos joku sunnuntaina katsoi ”Kahden keikan”, jota kuvataan Frankfurtissa, näki taustalla miltei täysin identtisiä rakennuksia kuin Liebeskindin tänne kannelle suunnittelemat.. Kuin olisivat sarjatuotantoa. Sisätiloiltaan näyttivät olevan täynnä tyhjää tilaa.
Ei Tampere hänen jutussa mainitsemansa ”metropoli” ole ja mainittu yhteisöllisyys kansiareenan luonnottomasta ylikalliista ympäristöstä tuntuu olevan kaukana.
Viimeisimpiä arkkitehtonisia suuntauksia on ollut rakentaa massiivisia rakennuksia, jotka näyttävät olevan tuhoutumassa, sortumassa tai jonkin onnettomuuden vaurioittamia, kuten Torni hotelli. Sellainen saattaa aiheuttaa ahdistusta, varsinkin kun kuvia tuhotuista rakennuksista näkee tämän tästä uutisista, Lähi-idän sotatantereilta, terroriteoista tai luonnonkatastrofien kohteiksi joutuneista kaupungeista.
Ahdistava jäljittelyn muoto ovat myös dystopisten tieteiselokuvien ja –pelien mukaiset lasiset, metallisen ja kylmät rakennelmat. Näissä tarinoissa yleensä on ollut jonkinlainen katastrofi, minkä seurauksena on syntynyt kilpailu elintilasta ja resursseista. Voittoon päässyt tyrannimainen harvainvaltadiktatuuri elelee kolkon ja luonnottoman kaupungin lasista ja metallista rakennetuissa tiloissa. orjuuttaen muuta jäljelle jäänyttä kansanosaa.
Eikö arkkitehtuurin eräänä kulttuurin ja tieteen muotona pitäisi näinä jo vuosia sitten todettuina luonnon tuhoutumisen ja ihmisten eriarvoistumisesta johtuvien konfliktien aikana olla luomassa aivan päinvastaisia mielikuvia ja siten edistää harmonian lisääntymistä maailmassa.
P.S. Kun se kansi jo siihen on tehty, eikö suunnitelmaa voisi muokata tarpeellisempaan käyttöön ja rakentaa sen päälle viihtyisä puisto ihmisten liikkumista varten luonnonkasveineen kaikkineen. Tai jotain Helsingin Oodi-kirjaston tapaista kaikkia koskevaa yhteisöllistä ja inhimillistä, ja siten vetovoimaista. Jääkiekkohan on jo oikeastaan iäkkäämpien sukupolvien melko kannattamatontakin liiketoimintaa ja vain määrätyn ryhmän juttuja. Tampereella on muutenkin ollut vähän ollut paha ja ankea henki viime vuosina kaikkine katukuvassa näkyvine huume- , roska-, työttömyys-, sun muine ongelmineen. Eivät jääkiekko, kasino tai ylihintaiset asunnot ihmisten oloja paranna tai meitä kaikkia yhdistäviä ja kaupungin elinvoimaisuutta ylläpitäviä tekijöitä ole.
Tuskin hän tai muutkaan hankkeen vetäjäporukasta, jotka tiheämmän rakentamisen eduista, vetovoimaisuudesta ja elämyksistä, puhuvat ovat jalkautuneet Tampereen keskusta- tai laita-alueille toteamaan, kuinka yrityselämä kaupungissa on näivettynyt, kuinka liiketiloja ympäri kaupunkia on tyhjillään ja kaupat katutasolta ihmisten läheisyydestä kadonneet. Tai todenneet, kuinka paljon suuria rakennuskomplekseja suunnitellaan eri alueille kaupunkia. Hintataso monissa niistä on liian korkea ihmisen, tarpeita ajatellen - Itse en Liebeskindin rakennuksia arkkitehtonisesti erityisinä pidä. Tylyjä ja kolkkoja, aggressiivisen särmäisiä. Epäkäytännöllisiä. Eivät kovinkaan omaleimaisia. Ei ainuttakaan, edes muoviruukkuun istutettua puuparkaa havainnekuvissa näy. Hänen suosimaa lasista tyyliä löytyy monista pullistelevista finanssikeskuksista eri puolilta maailmaa. Jos joku sunnuntaina katsoi ”Kahden keikan”, jota kuvataan Frankfurtissa, näki taustalla miltei täysin identtisiä rakennuksia kuin Liebeskindin tänne kannelle suunnittelemat.. Kuin olisivat sarjatuotantoa. Sisätiloiltaan näyttivät olevan täynnä tyhjää tilaa.
Ei Tampere hänen jutussa mainitsemansa ”metropoli” ole ja mainittu yhteisöllisyys kansiareenan luonnottomasta ylikalliista ympäristöstä tuntuu olevan kaukana.
Viimeisimpiä arkkitehtonisia suuntauksia on ollut rakentaa massiivisia rakennuksia, jotka näyttävät olevan tuhoutumassa, sortumassa tai jonkin onnettomuuden vaurioittamia, kuten Torni hotelli. Sellainen saattaa aiheuttaa ahdistusta, varsinkin kun kuvia tuhotuista rakennuksista näkee tämän tästä uutisista, Lähi-idän sotatantereilta, terroriteoista tai luonnonkatastrofien kohteiksi joutuneista kaupungeista.
Ahdistava jäljittelyn muoto ovat myös dystopisten tieteiselokuvien ja –pelien mukaiset lasiset, metallisen ja kylmät rakennelmat. Näissä tarinoissa yleensä on ollut jonkinlainen katastrofi, minkä seurauksena on syntynyt kilpailu elintilasta ja resursseista. Voittoon päässyt tyrannimainen harvainvaltadiktatuuri elelee kolkon ja luonnottoman kaupungin lasista ja metallista rakennetuissa tiloissa. orjuuttaen muuta jäljelle jäänyttä kansanosaa.
Eikö arkkitehtuurin eräänä kulttuurin ja tieteen muotona pitäisi näinä jo vuosia sitten todettuina luonnon tuhoutumisen ja ihmisten eriarvoistumisesta johtuvien konfliktien aikana olla luomassa aivan päinvastaisia mielikuvia ja siten edistää harmonian lisääntymistä maailmassa.
P.S. Kun se kansi jo siihen on tehty, eikö suunnitelmaa voisi muokata tarpeellisempaan käyttöön ja rakentaa sen päälle viihtyisä puisto ihmisten liikkumista varten luonnonkasveineen kaikkineen. Tai jotain Helsingin Oodi-kirjaston tapaista kaikkia koskevaa yhteisöllistä ja inhimillistä, ja siten vetovoimaista. Jääkiekkohan on jo oikeastaan iäkkäämpien sukupolvien melko kannattamatontakin liiketoimintaa ja vain määrätyn ryhmän juttuja. Tampereella on muutenkin ollut vähän ollut paha ja ankea henki viime vuosina kaikkine katukuvassa näkyvine huume- , roska-, työttömyys-, sun muine ongelmineen. Eivät jääkiekko, kasino tai ylihintaiset asunnot ihmisten oloja paranna tai meitä kaikkia yhdistäviä ja kaupungin elinvoimaisuutta ylläpitäviä tekijöitä ole.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jotkut osaavat suojella kaupunkiaan . Ylen mukaan Pietarissa kansanliike sai estettyä rakennushankkeen.
https://yle.fi/uutiset/3-10942512
Keskusta menee lopullisesti sekaisin. Siellä alkaa jatkuva mökä, autoralli, roskaaminen ja ryyppääminen. Kuka sellaista haluaa, keskustassa ei voi enää asua kuin nuoriso.
Ei mitään puistoja nyt kannen päälle voi rakentaa. Siinä on vieressä Yliopiston iso puisto, sekin voitaisiin ottaa yleisön vapaaseen käyttöön
Tottakai tuon tason arkkitehti suostuu siihen, että häntä pyydetään puhumaan puutaheinää johonkin konferenssiin. Ei se hänen maineeseensa vaikuta mitenkään. Koko hommassa ihmetyttää se, että miten sellainen osaamaton amatööri onnistui saamaan itsensä päävastuulliseksi alueen suunnitteluun, kun tuollaisia todella kovan luokan asiantuntijoitakin olisi ollut saatavana.
Tämä muualta plagiointi ja tuotettu tyyli ja epätoivoinen pullistelu on säälittävää!
Se on saanut kaupungin talouden pahasti epätasapainoon.
Aivan epistä, että me kaupungin asukkaat joudumme maksamaan kansiareenasta ja tunnelista, jotaa sijoittavat saisivat pelailla isoilla summillaan niiden päällä.
Kannelle sijoitettava uhkapelikasino kuvaa koko hanketta, kuin nappi... jossain...
Kun muut tekevät päätökset ei kansalaisille jää muu tehtävä kuin maksaa hankkeet. Näin se meilläkin menee. Nyt päästään vielä maksamaan koko lysti korkojen kera kun kaupungin kassassa ei ole yhtään rahaa.
Aamulehden kirjoituksessa ylistettiin kansiareenan suunnitelman tenyttä arkkitehtia kuin hän olisi joku Filippo Brunelleschi luomassa jotain ainutlaatuista ihmiskunnalle.
Ei Tampere mikään Euuroopan finanssikeskus ole, jossa on varaa liikutella rahoja, mien sattuu keinottelu- tai kokeilumielessä. Täällä rahat pitää edelleenkin jollain tavoin yrittää ansaita
Se rahan ansaitseminen hoituu sitten tulevaisuudessa jonain hotellisiivoojana tai kasinoemäntänä.
Asuntoa ei varmaan niillä palkoilla voi työpaikan läheisyydestä ostaa tai vuokrata.
Kaupungin laitamille vaan sumaan.
Kaupungin laitamilla on väljää, puhdasta ja hiljaista
Kannattaa opiskella, niin ovet parempiin työpaikkoihin aukeaa. Ei ne diplomi-insinöörit, arkkitehdit, lääkärit ja taloustieteilijät ole opiskelematta asemiinsa päässeet.
Onko näissä opinnoissa aloituspaikkoja täyttämättä? Mahtuuko vielä?
Aika ontuvilta ovat sinunkin selitykset. Oma näkökanta on lukkoon lyöty ja alkaa valituksesi. Ei kaupunki ole maslaisten viidekenttä. Se rakennetaan kaupunkilaisille,niille jotka nimenomaan haluavat asua siellä. Suomi on vapaa maa. Kalleus johtuu siitä,että niin moni haluaa kaupunkimaiseen ympäristöön.
Kuinka moni? Siis haluaaa kaupunkilaisen ympäristön.
Millainen on sinun mielestäsi kaupunkilainen ympäristö, joita sinun mukaan moni haluaa?
Määrittele kaupunkilainen ympäristö.
Tietääkseni Tampere on ollut kaupunki ympäristöineen jo vuosia.
Mitähän se höpöttää "maslaisten viidekenttä". Tampere on perustunut olemassaolonsa ajan maalta muuttaneeseen työvoimaan. Heistä tuli kaupunkilaisia. Ei kaupunki ole pelkkää asvalttia, betonia, terästä ja lasia. Ei ihminen sellaisessa ympäristössä säily terveenä
Maalaiskylä tämä on ollut, nyt on alkanut kaupungistaminen. Maallekin voi rakentaa,onko tulijoita. Sijoita,sijainnillahan ei ole väliä. Maslaisten viidekenttä on korpimotelli siellä syvällä. Maalaisethan ne haluaa kaupunkiin,miksiköhän. Rahalla saa ostaa mistä haluaa,tiesitkö. Kaupunki on ihmistensä näköinen, lähipalveluineen,puistoineen,asfaltteineen.Terästä ja Lasia niistä kaupunki tehdään. Mielipide kysymys missä viihtyy.Kun viihtyy syrjässä se on OK.
Täällä on ainakin terveydenhoito lähellä jos tämä on terveetöntä menoa.
Tartu kirjoitusvirheisiin ,eihän sulla muutoin ole sanottaaaavaaaa,masdalainen