Olen seurustellut puolisen vuotta Kala-miehen kanssa, emme asu vielä yhdessä mutta voimme sentään viikonloppuisin nähdä. Hän on kultainen, herkkä ja kaikin puolin avulias ihminen. Rakastan häntä tosi paljon enkä halua ikinä luopua tästä ihmisestä (jos hän vaan kestää minua siis...)
Nyt olen kuitenkin huomannut että yhdessäoloaikamme menee lähes koko ajan hänen ehtojensa mukaan. Meillä on melko erilaiset intressit ja on selvä että meidän on annettava toisillemme tilaa tässä suhteessa, sen jopa minä Kauriina älyän vaikka vaikeaa onkin... :) Mutta, nyt tuntuu tosiaan että se olen MINÄ joka aina joustan. Hänen EI:nsä on hyvin ehdoton. Hän tosin itsekin joskus toteaa (epätoivoisena, peläten menettävänsä minut) että taas hän on ollut itsekäs, että hän ei halua aina määrätä. Mutta käytännössä se kuitenkin menee näin. Minun ehdotuksiani hän voi "harkita" mutta loppujen lopuksi "ei tule kuulonkaan juuri nyt". Olemme usein hänen vanhempiensa luona jotka asuvat itse asiassa lähempänä minua kuin häntä, ja minusta se on ollut ok, vaikka joskus tekisin mielelläni muuta, lähtisin jonnekin ihan kahdestaan. Omat vanhempani asuvat niin kaukana että en tiedä milloin saisin tämän tyypin joustamaan siinä määrin että voisimme lähteä heidän luokseen yhdessä *huokaisu*.
No, ei nyt tästä tämän enempää... Mutta ONKO se niin että Kalat yleensä tekee niin kuin huvittaa eikä alennu kompromisseihin jos oma hyvinvointi on siinä yhtään vaarassa..?
Nyt olen kuitenkin huomannut että yhdessäoloaikamme menee lähes koko ajan hänen ehtojensa mukaan. Meillä on melko erilaiset intressit ja on selvä että meidän on annettava toisillemme tilaa tässä suhteessa, sen jopa minä Kauriina älyän vaikka vaikeaa onkin... :) Mutta, nyt tuntuu tosiaan että se olen MINÄ joka aina joustan. Hänen EI:nsä on hyvin ehdoton. Hän tosin itsekin joskus toteaa (epätoivoisena, peläten menettävänsä minut) että taas hän on ollut itsekäs, että hän ei halua aina määrätä. Mutta käytännössä se kuitenkin menee näin. Minun ehdotuksiani hän voi "harkita" mutta loppujen lopuksi "ei tule kuulonkaan juuri nyt". Olemme usein hänen vanhempiensa luona jotka asuvat itse asiassa lähempänä minua kuin häntä, ja minusta se on ollut ok, vaikka joskus tekisin mielelläni muuta, lähtisin jonnekin ihan kahdestaan. Omat vanhempani asuvat niin kaukana että en tiedä milloin saisin tämän tyypin joustamaan siinä määrin että voisimme lähteä heidän luokseen yhdessä *huokaisu*.
No, ei nyt tästä tämän enempää... Mutta ONKO se niin että Kalat yleensä tekee niin kuin huvittaa eikä alennu kompromisseihin jos oma hyvinvointi on siinä yhtään vaarassa..?
Vastaukset 7
Vanhimmat
on aina kalan ja kauriin välillä. Toisaalta merkeissä on samaa herkyyttä, ja kalakin voi rentoutua ja olla oma itsensä kauriin kanssa. Mutta kalat tarvitsee usein määräävän kumppanin, toisen kiltin ihmisen kanssa kalastakin paljastuu aika itsekäs puoli esiin...sitä eivät useimmat horoskooppikirjatkaan tunne, koska kaloilla on monet kasvot ja roolit arkielämässä. Kauris kaipaa hellyyttä, mutta ei siedä itsekkyyttä tai pomottelua,ja toisaalta myös tarvitsee rinnalleen vahvan kumppanin. Suositteln kauriille härkää, kaloille skorpionia...
Siis sille Skorpioni-suositukselle. Hyvä kun pystyy edes elämään itse omien Skorpioni-viritystensä kanssa.
Kauris/Kala-suhde voi olla mitä mielenkiintoisin, mutta tietysti kun itse olen kokenut sen Kala-naisena, niin ehkä sen vuoksi minulle jäi mieleen että se oli Kauris joka oli itsepäinen. Tuntuu aika oudolta että Kala ei ikinä myöntyisi kompromisseihin. Olisikohan tämäkin taas enempi sukupuolikeskeinen juttu, eli kun tapaus on MIES, niin hänen pitää ylikompensoida tahtomisiaan, koska pelkää niin kovasti joutuvansa tossun alle!
Itsellänihän on ihan ok Vaaka-mies, mutta kun tulee näitä sinun/minun tahto -juttuja, niin hänkin osaa olla ihan mahdoton juuri tämän saman pelon vuoksi: jos hän joustaisi edes kerran, se muka tarkoittaisi että hänen tahtonsa on maahan tallattu...
Tuossa oli kyllä järkeä. Joo, Kaloilla tuntuu olevan monet kasvot... Ei siinä mielessä että olisivat kaksinaamaisia tai semmoisia liihottelijoita kuin Kaksoset (hehe, en tiedä pitäiskö yleistää mutta semmoista kokemusta on Kaksosista). Alusta alkaen meille molemmille on ollut todella vapauttavaa juuri se, että voimme olla oma itsemme.
Mutta, ehkä tosiaan tämä kalanen tarvitsee välillä toisen määräämään, missä kaappi seisoo... Odotan liikaa että hän omasta aloitteestaan kertoo haluavansa tehdä kompromissin jotta meillä molemmilla olisi mahdollisimman hyvä olla.
Vuosi sitten aloittelinkin seurustelua erään Härän kanssa ja vakuutuin aluksi siitä, että sovimme yhteen... No, tämä sarvipää sai yhtäkkiä tarpeekseen ja mitään selittämättä halusi vain lopettaa yhteydenpidon. Hänen kanssaan oli turha yrittää puhua mitään syvällistä, ainakaan jos se oli yhtään negatiivista. Joten kyllä minä olen suuresti kiitollinen siitä, että Kala ui tällä hetkellä rinnallani, vaikka suuntaa välillä haetaankin...
Olen kalat ja minun on pakko myönää, että yleensä kalat on todella itsepäisiä. Totta on myös se, että kaloilla on monet kasvot. Oma kultani on huomannut itsepäisyyteni ja nykyään hän koettaa muuttaa mieltäni...joskus jopa onnistuu siinä..
Olen kala-tyttö ja mulla on kaurismies ystävä. Meillä on koko ajan ollut kissa-ja-hiiri leikki vireillä eli ei hirveästi uskalleta puhua tunteista, mutta silti meillä on paljon kemiaa ympärillämme. Kala-tyttönä en koskaan halua tahallisesti loukata ketään ja yritän jossakin mielessä ehkä liikaakin miellyttää niitä ihmisiä, joista olen tosi kiinnostunut. Kauristani kehun aina hänen lempiaiheistaan eli työstä ja harrastuksista. Toisaalta kauris taas imee kaiken mehun minusta omilla jutuillaan ja tapaamistemme jälkeen olen jossakin mielessä henkisesti puhki, hän taas sanojensa mukaan saa virtaa minusta, henkevyydestäni...
Osaan kyllä olla itsepäinenkin, en pelkkä nössö...
Halusin kirjoittaa sinulle.Itse olen myöskin kala nainen ja ns.ystväni on kauris mies.Me olemme tunteneet jo 10 vuotta ja siihen mahtuu aika paljon kaikenlaista.Olemme olleet yhdessä ja erottu ja edelleenkin kissa-hiiri leikki jatkuu.Olen sitä mieltä että nämä kaksi merkkiä on luotu toisilleen.Onnea myös teidän kissa-hiiri leikkiin..
Itse kokeneena en välttämättä kyl suosittele skorpparia... niitten kans pystyy kyl luomaan hyvän henkisen yhteyden, joskus tuntuu et sanat on ihan turhia näiden kahden merkin välil, ne ymmärtää toisaan. Mut skorpparit on aika ilkeitä ja todella julmia sit taas mones asias. Se on ihan kamalaa! En todellakaan suosittele...