Kokoomuksen www. sivu 15.03.2005 14:25
Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Hallituksen kehysriihi oli suuri pettymys
Matti Vanhasen hallituksen selonteko valtion menokehyksistä vuosille 2006-2009 on kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä suuri pettymys. Hallitus ei ole tehnyt lupaamiaan päätöksiä työllisyysasteen nostamiseksi ja kuntien taloustilanteen parantamiseksi. Vaikeissa kysymyksissä hallitukselta ei näytä löytyvän yhteistä tahtoa tai päätöksentekokykyä. "Näyttää siltä, että loppupeleissä nykyhallitukselta ei löydy lihaksia hallitusohjelmaan kirjattujen uudistusten läpiviemiseen. Kehyspäätöksen valossa herääkin vakava kysymys siitä, onko hallitus menettämässä toimintakykynsä", sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron eduskunnan selontekoa koskevassa lähetekeskustelussa käyttänyt kansanedustaja Maija Perho.
Selonteko valtion menokehyksistä vuosille 2006-2009
Eduskunnan lähetekeskustelu tiistaina 15.3.2005 klo 14
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Maija Perho
Arvoisa puhemies,
Kehysriiheen kasautui suuria odotuksia. Hallituskauden puolivälin tarkasteluna kehysriihi tuotti suuren pettymyksen. Kehykset eivät sisällä hallituksen lupaamia ratkaisuja ja kehittämistoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja kuntien taloustilanteen parantamiseksi. Hallituksen tilaisuus ratkaisujen tekemiseen tuli ja meni. Kehyspaperi on sanalla sanoen mahalasku. Vaikeissa kysymyksissä hallitukselta ei näytä löytyvän yhteistä tahtoa tai päätöksentekokykyä.
Hallitusohjelman tärkein lupaus oli 100 000 uutta työpaikkaa. Tähän lupaukseen nojaa hallitusohjelman koko muu sisältö. Työllisyyskehitys on avain talouskasvun tukemiseen. Talouskasvu on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Hyvinvoinnin jakaminen on aina sitä helpompaa, mitä enemmän jaettavaa on. Jakaminen on hyvin vaikeaa, jos jaettavaa ei ole. Siksi hallitus joutui laatimaan ensimmäisen leikkauslistansa kehyspäätöstä tehdessään.
Todellisuudessa työllisyyslupaus hylättiin jo kauan sitten. Pääministeri on joutunut toteamaan, että työllisyys voi nousta tämän vaalikauden kuluessa ainoastaan 30 000 - 60 000:lla henkilöllä. Viime vuonna elettiin noususuhdanteen huippua, ja silti tämän vuoden alussa työllisiä oli vain 18 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Talouskehityksen pikkuhiljaa hidastuessa myös työllisyyskehitys uhkaa heiketä. Tilannetta ei helpota työikäisten vähenevä määrä, joka heikentää entisestään talouskasvun mahdollisuuksia.
Arvoisa puhemies,
Hallitus ei kyennyt tekemään päätöstä edes työnantajamaksujen keventämisestä. Kokoomus on koko hallituskauden ajan vaatinut hallitusohjelmassa luvatun toimenpiteen pikaista toteuttamista. Hallitus on luvannut aina uuden määräpäivän, jolloin ratkaisut tehdään. Kerta toisensa jälkeen määräpäivää on lykätty eteenpäin. Näin tapahtui nytkin.
Hallitus sai aikaan päätöksen vain järjestelmään osoitettavasta rahasummasta. Tukimalli ja sen kohdentuminen ovat päättämättä, ja päätös siirrettiin jatkovalmisteluun sekä ensi kesän budjettiriiheen. Herää epäilys, löytyykö ratkaisua edes silloin. Tukijärjestelmään varattu rahasummakin on liian pieni todellisten työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi. Aikooko Keskusta alistua tähän Sdp:n vastahankaan?
Kokoomus on esittänyt omia ratkaisujaan työllisyyden edistämiseksi viimeksi helmikuussa. Silloin teimme 39 konkreettista toimenpide-esitystä. Nostamme taas kerran esille kotitalousvähennyksen parantamisen ja perhevapaiden kustannusten korvaamisen työnantajille, koska ne olisivat nopeasti, helposti ja kohtuuhintaan toteutettavissa. Kotitalousvähennyksellä luoduista työpaikoista ja vähennyksen vaikutuksista harmaan talouden poistumiseen on taas saatu uutta, hyvin myönteistä tutkimustietoa. Kun tämä keino kerran on osoittautunut hyvin tehokkaaksi, niin miksei sitä pyritä hyödyntämään yhä laajemmin – sitä Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaakin suositteli. Perhevapaiden kustannusten korvauksella puolestaan olisi suuri merkitys sekä naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille että nuorten naisten asemalle työmarkkinoilla.
Liikenteeseen ja väyliin ei herunut kehysriihestä lisärahaa. Siinä ei liikenneministerin runsaista lupauksista ollut mitään apua. Tiestön ja rataverkon rapautuminen sekä liikenneyhteyksien heikentyminen ovat kuitenkin tosiasioita, jotka liittyvät työllisyyteen, yritysten toimintaedellytyksiin ja investointipäätöksiin sekä aluepolitiikkaan – puhumattakaan turvallisuudesta.
Yhteensä 50 miljoonan euron lisäpanostus tutkimukseen ja kehitykseen on ainoa myönteinen asia, jolla hallitus luo tulevaisuuden talouskasvun edellytyksiä. Summa on hyvä alku, mutta ei siitä yksin ole ratkaisemaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Tällä lisärahalla hallitus ei edes pääse hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen tiede- ja teknologianeuvoston esitysten toteuttamisesta, puhumattakaan hallituksen itse teettämän ns. globalisaatioraportin suosituksista. Kaiken kukkuraksi samanaikaisesti vielä leikataan tiettyjen ministeriöiden tutkimus- ja kehityspanostuksia.
Myös yliopistojen osalta kehyspaperissa kuvatut toimet ovat aikamoista hölmöläisten peiton jatkamista. Kehittämislaissa säädettyjä lisäyksiä vastaavat melkein samansuuruiset säästöt haetaan mm. yliopistolaitosten yhteisistä menoista.
Arvoisa puhemies,
On muistettava, että satsaukset tutkimuksen ja tuotekehityksen huipulle kannattavat pidemmällä aikavälillä ainoastaan, jos koulutuksen ja sivistyksen pohja on kunnossa. Tämä pohja rapistuu kovaa vauhtia kuntatalouden yleisen ahdingon myötä. Perusopetuksen resurssit on kunnissa venytetty äärimmilleen. Koulukirjojen uusimista ja jopa lyijykyniä joudutaan säännöstelemään, puhumattakaan erityisopetuksesta tai opettajien täydennyskoulutuksesta. Voiko hallitus tosissaan väittää, että pystymme tällä menolla säilyttämään Pisa-tutkimuksen kärkisijan? Kokoomus uudistaa jälleen kerran vaatimuksensa perusopetuksen valtionosuuksien korotuksesta ja ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvien säästöjen käyttämisestä koulutuksen kehittämiseen.
Kuntatalouden tilanne on lähentymässä hätätilaa. Kehyspäätös ei tuo mitään helpotusta kuntien talouteen. Päinvastoin, kuntien uudet tehtävät ainoastaan heikentävät tilannetta. Hallitus on tehnyt päätöksen myös kansallisen terveysprojektin lisärahoituksen leikkaamisesta. En ymmärrä, miten tällainen päätös voidaan tehdä hetkellä, jossa jo sovituilla voimavaroillakin hoitotakuun toteuttaminen tuottaa ongelmia. Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin neuvottelut kuntien kanssa ensi vuoden budjetista ovat vaikeimmat vuosikausiin.
Kuntien menojen huima kasvu yhdistettynä kuntien tulojen heikkoon kehitykseen antaa vauhtia kuntatalouden alamäelle. Talousongelmista kärsivien kuntien määrä nousee, mikä vaikeuttaa peruspalveluista huolehtimista entisestään. Kuntaliitto arvioi kohtuullisen hyvänkin talouskasvun tilanteessa kuntien velkaantumisen uhkaavan lähes kaksinkertaistua vuoteen 2008 mennessä.
Hallitus näyttää vasta kautensa puolivälissä heränneen kuntatalouden tilanteeseen. Kokoomus odotti peruspalveluohjelmien muodostuvan sellaisiksi käytännön työkaluiksi, joilla kuntien ja valtion välisiä suhteita sekä palvelutuotannon rakennetta olisi saatu oikeasti kehitettyä. Nyt valtionosuusuudistus on jäämässä ensi vaalikaudelle. Vasta kehysriihen jälkeen hallitus on asettamassa valtiosihteerityöryhmän valmistelemaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelua. Tämäkin työryhmä olisi ollut syytä perustaa heti hallituskauden alussa. Jos näin olisi toimittu, tilanne voisi olla jo tänä päivänä toisenlainen. Viimeisessä Kuntalehdessä ministeri Manninen vielä tohtii sanoa, että "…jos työ saadaan käyntiin…".
Olemme täysin samaa mieltä siitä, että hyvinvointipalvelujen tuotantoa on kyettävä kehittämään toimivammaksi. Tavoitteena on oltava se, että samalla rahalla saadaan jatkossa enemmän ja parempia palveluita. Monet jo nyt toteutetut muutokset osoittavat, että parhaita käytäntöjä kehittämällä ja soveltamalla voidaan palveluja tuottaa enemmän, monipuolisemmin ja edullisemmin laatutasosta kuitenkaan tinkimättä. Eväitä palvelurakenneuudistukseen on jo yllin kyllin.
On kuitenkin muistettava, etteivät todelliset kustannushyödyt ja tulokset näy välttämättä heti, vaan tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä. Hallituksen olisi syytä rehellisesti ja reilusti myöntää, ettei sen itsensä asettamista tavoitteista selvitä ilman luvattua lisärahoitusta. Hallituksen pitäisi aloittaa ainakin siitä, että se maksaisi kunnilta ottamansa pakkolainan takaisin nopeammalla aikataululla.
Arvoisa puhemies,
Vastatessaan kehysneuvotteluja edeltävänä päivänä köyhyyttä koskevaan välikysymykseen ministeri Mönkäre lupasi eduskunnalle päätöksiä kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseksi. Näitäkään ratkaisuja ei kehysriihestä kuulunut. Kokoomus korosti välikysymyskeskustelussa erityisesti pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden sekä moni- ja pitkäaikaissairaiden toimeentulon turvaamisen tärkeyttä. Näiltä osin olemmekin esittäneet kansaneläkkeisiin tuntuvampaa tasokorotusta, lapsilisien sitomista indeksiin ja yhteistä maksukattoa lääke- ja sairaanhoitokuluille.
Ainoa todellinen päätös heikoimmin toimeentulevien osalta oli työmarkkinatukiuudistuksen eteneminen. Uudistuksen tavoite työmarkkinatuen vastikkeellisuuden vahvistamisesta on perusteltu. Kokoomus ei kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että ratkaisu lisää kuntien kustannuksia. Hallituksen lupaus toteuttaa työmarkkinatukiuudistus kuntien kannalta kustannusneutraalisti ei ainakaan tässä vaiheessa vakuuta – vähiten Kuntaliittoa. Myös pätevistä työntekijöistä, mm. sosiaalityöntekijöistä, on pulaa.
Hallituksen tyhjät lupaukset eivät näytä koskevan pelkästään kotimaata, sillä hallitus lipesi kehitysyhteistyötä koskevasta sitoumuksestaan eli määrärahojen nostosta 0,7 %:in bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Nyt tehdyt päätökset tarkoittavat sitä, että viimeisenä vuonna määrärahoja pitää kerralla nostaa yli 300 miljoonaa euroa. Eihän nykyhallituskaan voi kuvitella, että seuraavalla hallituskaudella, yhdessä vuodessa, näin suuri aukko saataisiin kurottua umpeen. Onko hallitus siis luopunut 0,7 %:n tavoitteesta?
Lopuksi arvoisa puhemies,
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että loppupeleissä nykyhallitukselta ei löydy lihaksia hallitusohjelmaan kirjattujen uudistusten läpiviemiseen. Kehyspäätöksen valossa herääkin vakava kysymys siitä, onko hallitus menettämässä toimintakykynsä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Hallituksen kehysriihi oli suuri pettymys
Matti Vanhasen hallituksen selonteko valtion menokehyksistä vuosille 2006-2009 on kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä suuri pettymys. Hallitus ei ole tehnyt lupaamiaan päätöksiä työllisyysasteen nostamiseksi ja kuntien taloustilanteen parantamiseksi. Vaikeissa kysymyksissä hallitukselta ei näytä löytyvän yhteistä tahtoa tai päätöksentekokykyä. "Näyttää siltä, että loppupeleissä nykyhallitukselta ei löydy lihaksia hallitusohjelmaan kirjattujen uudistusten läpiviemiseen. Kehyspäätöksen valossa herääkin vakava kysymys siitä, onko hallitus menettämässä toimintakykynsä", sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron eduskunnan selontekoa koskevassa lähetekeskustelussa käyttänyt kansanedustaja Maija Perho.
Selonteko valtion menokehyksistä vuosille 2006-2009
Eduskunnan lähetekeskustelu tiistaina 15.3.2005 klo 14
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
kansanedustaja Maija Perho
Arvoisa puhemies,
Kehysriiheen kasautui suuria odotuksia. Hallituskauden puolivälin tarkasteluna kehysriihi tuotti suuren pettymyksen. Kehykset eivät sisällä hallituksen lupaamia ratkaisuja ja kehittämistoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja kuntien taloustilanteen parantamiseksi. Hallituksen tilaisuus ratkaisujen tekemiseen tuli ja meni. Kehyspaperi on sanalla sanoen mahalasku. Vaikeissa kysymyksissä hallitukselta ei näytä löytyvän yhteistä tahtoa tai päätöksentekokykyä.
Hallitusohjelman tärkein lupaus oli 100 000 uutta työpaikkaa. Tähän lupaukseen nojaa hallitusohjelman koko muu sisältö. Työllisyyskehitys on avain talouskasvun tukemiseen. Talouskasvu on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Hyvinvoinnin jakaminen on aina sitä helpompaa, mitä enemmän jaettavaa on. Jakaminen on hyvin vaikeaa, jos jaettavaa ei ole. Siksi hallitus joutui laatimaan ensimmäisen leikkauslistansa kehyspäätöstä tehdessään.
Todellisuudessa työllisyyslupaus hylättiin jo kauan sitten. Pääministeri on joutunut toteamaan, että työllisyys voi nousta tämän vaalikauden kuluessa ainoastaan 30 000 - 60 000:lla henkilöllä. Viime vuonna elettiin noususuhdanteen huippua, ja silti tämän vuoden alussa työllisiä oli vain 18 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Talouskehityksen pikkuhiljaa hidastuessa myös työllisyyskehitys uhkaa heiketä. Tilannetta ei helpota työikäisten vähenevä määrä, joka heikentää entisestään talouskasvun mahdollisuuksia.
Arvoisa puhemies,
Hallitus ei kyennyt tekemään päätöstä edes työnantajamaksujen keventämisestä. Kokoomus on koko hallituskauden ajan vaatinut hallitusohjelmassa luvatun toimenpiteen pikaista toteuttamista. Hallitus on luvannut aina uuden määräpäivän, jolloin ratkaisut tehdään. Kerta toisensa jälkeen määräpäivää on lykätty eteenpäin. Näin tapahtui nytkin.
Hallitus sai aikaan päätöksen vain järjestelmään osoitettavasta rahasummasta. Tukimalli ja sen kohdentuminen ovat päättämättä, ja päätös siirrettiin jatkovalmisteluun sekä ensi kesän budjettiriiheen. Herää epäilys, löytyykö ratkaisua edes silloin. Tukijärjestelmään varattu rahasummakin on liian pieni todellisten työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi. Aikooko Keskusta alistua tähän Sdp:n vastahankaan?
Kokoomus on esittänyt omia ratkaisujaan työllisyyden edistämiseksi viimeksi helmikuussa. Silloin teimme 39 konkreettista toimenpide-esitystä. Nostamme taas kerran esille kotitalousvähennyksen parantamisen ja perhevapaiden kustannusten korvaamisen työnantajille, koska ne olisivat nopeasti, helposti ja kohtuuhintaan toteutettavissa. Kotitalousvähennyksellä luoduista työpaikoista ja vähennyksen vaikutuksista harmaan talouden poistumiseen on taas saatu uutta, hyvin myönteistä tutkimustietoa. Kun tämä keino kerran on osoittautunut hyvin tehokkaaksi, niin miksei sitä pyritä hyödyntämään yhä laajemmin – sitä Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaakin suositteli. Perhevapaiden kustannusten korvauksella puolestaan olisi suuri merkitys sekä naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille että nuorten naisten asemalle työmarkkinoilla.
Liikenteeseen ja väyliin ei herunut kehysriihestä lisärahaa. Siinä ei liikenneministerin runsaista lupauksista ollut mitään apua. Tiestön ja rataverkon rapautuminen sekä liikenneyhteyksien heikentyminen ovat kuitenkin tosiasioita, jotka liittyvät työllisyyteen, yritysten toimintaedellytyksiin ja investointipäätöksiin sekä aluepolitiikkaan – puhumattakaan turvallisuudesta.
Yhteensä 50 miljoonan euron lisäpanostus tutkimukseen ja kehitykseen on ainoa myönteinen asia, jolla hallitus luo tulevaisuuden talouskasvun edellytyksiä. Summa on hyvä alku, mutta ei siitä yksin ole ratkaisemaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Tällä lisärahalla hallitus ei edes pääse hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen tiede- ja teknologianeuvoston esitysten toteuttamisesta, puhumattakaan hallituksen itse teettämän ns. globalisaatioraportin suosituksista. Kaiken kukkuraksi samanaikaisesti vielä leikataan tiettyjen ministeriöiden tutkimus- ja kehityspanostuksia.
Myös yliopistojen osalta kehyspaperissa kuvatut toimet ovat aikamoista hölmöläisten peiton jatkamista. Kehittämislaissa säädettyjä lisäyksiä vastaavat melkein samansuuruiset säästöt haetaan mm. yliopistolaitosten yhteisistä menoista.
Arvoisa puhemies,
On muistettava, että satsaukset tutkimuksen ja tuotekehityksen huipulle kannattavat pidemmällä aikavälillä ainoastaan, jos koulutuksen ja sivistyksen pohja on kunnossa. Tämä pohja rapistuu kovaa vauhtia kuntatalouden yleisen ahdingon myötä. Perusopetuksen resurssit on kunnissa venytetty äärimmilleen. Koulukirjojen uusimista ja jopa lyijykyniä joudutaan säännöstelemään, puhumattakaan erityisopetuksesta tai opettajien täydennyskoulutuksesta. Voiko hallitus tosissaan väittää, että pystymme tällä menolla säilyttämään Pisa-tutkimuksen kärkisijan? Kokoomus uudistaa jälleen kerran vaatimuksensa perusopetuksen valtionosuuksien korotuksesta ja ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvien säästöjen käyttämisestä koulutuksen kehittämiseen.
Kuntatalouden tilanne on lähentymässä hätätilaa. Kehyspäätös ei tuo mitään helpotusta kuntien talouteen. Päinvastoin, kuntien uudet tehtävät ainoastaan heikentävät tilannetta. Hallitus on tehnyt päätöksen myös kansallisen terveysprojektin lisärahoituksen leikkaamisesta. En ymmärrä, miten tällainen päätös voidaan tehdä hetkellä, jossa jo sovituilla voimavaroillakin hoitotakuun toteuttaminen tuottaa ongelmia. Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin neuvottelut kuntien kanssa ensi vuoden budjetista ovat vaikeimmat vuosikausiin.
Kuntien menojen huima kasvu yhdistettynä kuntien tulojen heikkoon kehitykseen antaa vauhtia kuntatalouden alamäelle. Talousongelmista kärsivien kuntien määrä nousee, mikä vaikeuttaa peruspalveluista huolehtimista entisestään. Kuntaliitto arvioi kohtuullisen hyvänkin talouskasvun tilanteessa kuntien velkaantumisen uhkaavan lähes kaksinkertaistua vuoteen 2008 mennessä.
Hallitus näyttää vasta kautensa puolivälissä heränneen kuntatalouden tilanteeseen. Kokoomus odotti peruspalveluohjelmien muodostuvan sellaisiksi käytännön työkaluiksi, joilla kuntien ja valtion välisiä suhteita sekä palvelutuotannon rakennetta olisi saatu oikeasti kehitettyä. Nyt valtionosuusuudistus on jäämässä ensi vaalikaudelle. Vasta kehysriihen jälkeen hallitus on asettamassa valtiosihteerityöryhmän valmistelemaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelua. Tämäkin työryhmä olisi ollut syytä perustaa heti hallituskauden alussa. Jos näin olisi toimittu, tilanne voisi olla jo tänä päivänä toisenlainen. Viimeisessä Kuntalehdessä ministeri Manninen vielä tohtii sanoa, että "…jos työ saadaan käyntiin…".
Olemme täysin samaa mieltä siitä, että hyvinvointipalvelujen tuotantoa on kyettävä kehittämään toimivammaksi. Tavoitteena on oltava se, että samalla rahalla saadaan jatkossa enemmän ja parempia palveluita. Monet jo nyt toteutetut muutokset osoittavat, että parhaita käytäntöjä kehittämällä ja soveltamalla voidaan palveluja tuottaa enemmän, monipuolisemmin ja edullisemmin laatutasosta kuitenkaan tinkimättä. Eväitä palvelurakenneuudistukseen on jo yllin kyllin.
On kuitenkin muistettava, etteivät todelliset kustannushyödyt ja tulokset näy välttämättä heti, vaan tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä. Hallituksen olisi syytä rehellisesti ja reilusti myöntää, ettei sen itsensä asettamista tavoitteista selvitä ilman luvattua lisärahoitusta. Hallituksen pitäisi aloittaa ainakin siitä, että se maksaisi kunnilta ottamansa pakkolainan takaisin nopeammalla aikataululla.
Arvoisa puhemies,
Vastatessaan kehysneuvotteluja edeltävänä päivänä köyhyyttä koskevaan välikysymykseen ministeri Mönkäre lupasi eduskunnalle päätöksiä kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseksi. Näitäkään ratkaisuja ei kehysriihestä kuulunut. Kokoomus korosti välikysymyskeskustelussa erityisesti pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden sekä moni- ja pitkäaikaissairaiden toimeentulon turvaamisen tärkeyttä. Näiltä osin olemmekin esittäneet kansaneläkkeisiin tuntuvampaa tasokorotusta, lapsilisien sitomista indeksiin ja yhteistä maksukattoa lääke- ja sairaanhoitokuluille.
Ainoa todellinen päätös heikoimmin toimeentulevien osalta oli työmarkkinatukiuudistuksen eteneminen. Uudistuksen tavoite työmarkkinatuen vastikkeellisuuden vahvistamisesta on perusteltu. Kokoomus ei kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että ratkaisu lisää kuntien kustannuksia. Hallituksen lupaus toteuttaa työmarkkinatukiuudistus kuntien kannalta kustannusneutraalisti ei ainakaan tässä vaiheessa vakuuta – vähiten Kuntaliittoa. Myös pätevistä työntekijöistä, mm. sosiaalityöntekijöistä, on pulaa.
Hallituksen tyhjät lupaukset eivät näytä koskevan pelkästään kotimaata, sillä hallitus lipesi kehitysyhteistyötä koskevasta sitoumuksestaan eli määrärahojen nostosta 0,7 %:in bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Nyt tehdyt päätökset tarkoittavat sitä, että viimeisenä vuonna määrärahoja pitää kerralla nostaa yli 300 miljoonaa euroa. Eihän nykyhallituskaan voi kuvitella, että seuraavalla hallituskaudella, yhdessä vuodessa, näin suuri aukko saataisiin kurottua umpeen. Onko hallitus siis luopunut 0,7 %:n tavoitteesta?
Lopuksi arvoisa puhemies,
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että loppupeleissä nykyhallitukselta ei löydy lihaksia hallitusohjelmaan kirjattujen uudistusten läpiviemiseen. Kehyspäätöksen valossa herääkin vakava kysymys siitä, onko hallitus menettämässä toimintakykynsä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.