Ihan alun alkaenkin hän on olettanut minun leikkivän. Ehkä tuo on hyvä asenne silloin kun ei toisella ole toivoakaan suhteessa toiseen. Huumorilla vain.
Tuli tämmöne mieleen
Anonyymi
52246
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Olettamuksetkin juurtavat omasta käytöksestä. Oletko miettinyt omaa käytöstä...
Olen ollut oma itseni, mutta tuo ei tietenkään pois sulje sitä mahdollisuutta, ettenkö antaisi tietynlaista kuvaa, jonka hän on nyt saanut. Ja ilmeisesti, mitä olen nyt kertomastaan ja käytöksestään tulkinnut niin pitää minua tuuliviirinä ja ei tosissaan olevana.
Mielestäsi toisen jatkuva kiusaaminen ja elämän tuhoaminen ovat itsellesi vain pelkkää huumoria. Kertoo aika paljon siitä kuinka sairas ihminen olet.
Ei minulle. En ole noin käyttäytynyt.
Kuka sitten on?
Ei aavistustakaan. Oisiko Hitler?
Kukapa niitä omia vittuilujaan nyt myöntämään menisi. Niinhän se aina on mennyt että kielto seuraa kaikkea ennenpitkää.
Jokainen meistä antaa omalla käytöksellään itsestään kuvan toiselle ihmiselle, nin sinunkin kohdallasi. Jokin liene sitten onnahtanut käytöksessäsi.
Paljon mahdollista. Yleensä minut otetaan liiankin tosissaan ja hyvinkin järkevästi. Noh, taidan olla ihastuneena ollut enemmän kuin tyhmä ja antanut itsestäni ristiriitaisen kuvan.
Onko ihme, sähän oot palstojen pelle ja joka akkaa täällä rakastava ja haluava.
Nostanko ylös muutaman näytteen.
Siitä vaan
En suinkaan. Ihan hetero olen enkä jokaista miestä rakasta, vaan erittäin harvoin ja tarkoin. En ole ihastuja tyyppiä.
Mistäpä kukaan toisesta ihmisestä mitään kuvittelisi ja olettaisi ellei itse anna signaaleja milloin mihinkin suuntaan.
Minut on ainakin yhteiskunta kouluttanut niin että oletan aina olevan jokin leikki tai testi taas menossa.
Koetko esimerkiksi tahallisen sairastuttamisen, työkyvyttömyyden ja kaiken muun paskan pelkästään testiksi tai leikiksi?
Itselläni kaikki ongelmat alkoivat yhden sairaan tyypin vastaanotolta. No mutta kosto on aina suloinen. En anna koskaan anteeksi, sitä kaikkea paskaa jota hän on tehnyt minulle.
Käyn töissä kyllä mutta muuten voisi sopia ylläolevat.
Se on kyllä totta että moni lääkärikin leikkii asiakkaillaan. OIisi kiva tietää miten esim. rispedral auttaa esiintymiskammoon?
Kaikki mielialalääkkeet ovat erittäin vaarallisia. Niillä ei saisi leikkiä eikä antaa minkään asian johdosta. Niistä ei oikeasti ole kuin haittaa, näkeehän sen haittalistasta.
Niin tai tirpasee kusipäätä kadulla nokkaan niin että tuntee, johan lopuu leikit tai sitten kättä pidempää! Tämä yksi saatanan mulkku ei ansaitse edes holokaustin aikaista kohtelua.
Täällä selkeästi lääkärit seurailevat palstaa niin olisi hienoa jos selittäisivät sen mekanismin että kun beeta-salpaajat eivät auta esiintymiskammoon niin mitenkäs nuo rispedraalit sitten auttavat? Jos ensin määrätään beetasalpaajia josta ei hyötyä niin sitten määrätään rispedraalia.
En kommentoi on se vanha kapitalistien vakio lausahdus. Lääkäritkin ovat kapitalisteja ja pilleribisnekset pyörii hienosti.
Itse asiassa en ole ajatellut tuotakaan asiaa ollenkaan. Kun minulla ei ole tapana liiemmin ajatella. Itselle on ollut selvää jo vuosia se että seksi on elämästäni loppunut, koska se ei ole kiinnostanut enää moneen vuoteen.
Miten seksin loppumisesi liittyy alotukseen. En ymmärrä täällä vastauksia, joissa kerrotaan ummet ja lammet omasta elämästä. Voisiko näkökulmaa laajentaa.
No ellet sinä itse ole antanut sille oletukselle aihetta niin kukas sitten vai joulupukkiko.
Taidan olla ihan itse antanut sähläämiselläni sen kuvan. Voihan se pukkikin olla mukana juonessa, ken tietänee.
Jos olet täysin ristiriitaisia signaaleja suuntaan ja toiseen antanut, niin aika usealle siinä kohtaa alkaa tulla mieleen leikkiminen
Toiset sietää sellaista paremmin ja toiset ei juuri yhtään
Jos sulla motivaatiota on asiaan, niin korjaa tilanne, koska tässä kohtaa oletan, että olette jossain IRL kontaktissa olleet
Pelottaa.
Onko tilanteen jättäminen sellaisekseen sitten se parempi vaihtoehto?
Onhan se toki helpompi tapa
En tiedä. En tiedä mikä olisi hänen kannaltaan parasta. Oisiko kuitenkin paras antaa olla vai ei.
Nii, tuo on kyllä vähän niin ja näin
Jos asiasta on aikaa, on parempi kyllä varmaan antaa vaan olla
Jos taas ei ole aikaa, selitä ja kysy?
Mutta nämä minun tunteet. En tiedä. Pitää nyt miettiä.
Anna olla! Älä ota yhteyttä....
Inhoan olla heikko. Inhoan sitä, etten tiedä mitä tehdä. Inhoan olla avuton. Tunnen itseni luovuttajaksi. Taistelen tästä ylös taas. Periksi antaminen ei kuulu hyviin puoliini. Ehkä potku persiissiin olisi paikallaan?
Voin potkaista!
Leikkiminen on kivaa niin kauan kuin sen hyödyt on suuremmat kuin haitat, kun asetelma kääntyy päinvastoin, et haitat leikkimisestä on suuremmat, niin siinä alkaa kyllä kadota halu leikkiin
Leikkiminen ei ole kiinnostanut koskaan. Ehkä vain menen eteenpäin ja annan ajan haihduttaa sekä tasoittaa ihastumiseni häneen. Tuo on varmaan nyt hänenkin kannaltaan paras ratkaisu tai oikeastaan juuri hänen kannaltaan. Parempi on, ettei hän tiedä, uskoisin noin kun mietin asiaa laajemmin.
Potkaise vain! Haen heti pullon viinaa. Siinä jos edes mitään tajuat, niin haitta on isompi verratuna ilman.
Puhu. Et halua jättää toista siihen helvettiin että luulee olleensa/olevansa leikkikalu. Tiedät kyllä mikä on oikein, joten älä jää oman pelkosi vangiksi. Jos sinulla on vielä tunteita niin anna niille mahdollisuus, hiljaisuudella et ainakaan pääse eteenpäin - ehkei toinenkaan.
Ihmisiä täällä vain ollaan.
Hänellä ei ole tunteita.
Tuo on aika kovasti sanottu.
Eräs kouluttaja sanoi joskus eräässä koulutuksessa että "ensivaikutelman voi tehdä vain kerran ja se mielikuva säilyy itsepintaisesti kauan. Sitä vaikutelmaa voi olla vaikea kääntää"
Tää on asia jonka allekirjoitan osittain. Kun ihminen kohtaa uuden ihmisen, se uusi ihminen on ns. tyhjätaulu. Tuntematon josta ei tiedetä vielä mitään. Uusi ihminen vaikuttaa ensikohtaamisesta eteenpäin kaikella miten käyttäytyy ja mitä sanoo siihen millainen kuva hänestä muille tulee. Uuden ihmisen edessä henkilöllä on siis mahdollisuus määrittää se millaisen kuvan toinen hänestä luo.
Miten sitten tuodaan hyvä kuva? Asian voi alottaa vaikka siitä että miettii millainen käytös saa itselleen tunteen että tuo henkilö on ihan kamala! Välttää niitä.
Esim. itselle tulee heti epämieluisa kuva toisesta jos ensimmäisellä kohtaamisella hän tiuskii mulle taikka irvistellen ja silmiä muljautellen luo jotain halveksivaa ja pilkkaavaa katsetta muuhun porukkaan päin kun sanon jotain. (klassinen tyttöjen tapa kiusata toista tyttöä esim. yläasteella )
Ainakaan itselleni ei ole tullut vastaan mitään hyvää, pelkkää tuskaa ja pahaa oloa. Haluan eroon hänestä, että voin elää miten haluan. Kyse ei ole siitä mitä teen vain se ettei asiani kuule muille, vaikka itselläni olisi paras mahdollinen olo mitä maailmalla on tarjota, en hyväksy sitä ja tekee itseni saman tien surulliseksi.
Satutko asumaan hänen kanssaan? vai miks on niin vaikea sulkea joku ihminen pois?
Mä joskus seurustelin 10 kk henkilön kanssa joka harjoitti henkistä ja fyysistä väkivaltaa muhun ja koska emme asuneet yhdessä mun oli suhteellisen helppo sulkea hänet pois elämästäni häiriökäytöksen ajaksi.
Suljin kaikki kanavat millä hän pääsisi vahingoittamaan minua. Puhelimen suljin ja vaihdoin prepaidiin hetkeksi ettei tartte kestää jatkuvaa soittelua ja viesteissä tulevaa uhkailua ja haukkumista joka päiväisenä useita viikkoja.
Sähköpostissa tein eston sille ja asuntooni en päästänyt sisälle. Ovisummerit suljin koska hän soitteli niitä taukomatta keskellä yötäkin.
Lopulta hän keksi heitellä kiviä ikkunaan öisin ja huutaa postiluukusta jos pääsi rappuun. Se oli hiukan hankalaa ja pelkäsin saavani kohta häädön kun naapurit hermostuu. mutta sitä varten on sitten poliisi
En asu! Tämä on kusipää terapeutti ja hänen ystävänsä. En käy terapiassa, mutta hän on jatkanut ikuisuuden tahallista kiusaamista jo ties kuinka kauan. En vain ymmärrä miten hänen kaltaisiaan noin ilkeitä ihmisiä voi olla. Asiani eivät kuulu hänelle yhtään, mutta silti hän vain jatkaa touhujaan.
Olen miettinyt tuota " ensivaikutelman voi tehdä vain kerran". Mitä mietin elettyä elämääni ja kohtaamia ihmisiä, huomaan että olen useinkin joutunut muuttamaan käsityksiäni ihmisistä ensivaikutelmien jälkeen. Siksi en ole samaa mieltä tuon teorian paikkaansa pitävyydestä.
Tuon takia mäkin kirjoitin tuolla että osittain allekirjoitan. Minä itse kun satun olemaan monesti ujon oloinen alkuun joten monet luo musta ujon ensivaikutelman. On sekin mua. Olen ujokin, mutta se ei ole kokonaisuus minusta.
Esim. pidempään mut tunteneet todennäköisesti nauraisia räkäsesti jos kuulisi jonkun sanovan että se ujon oloinen ja sanovan että "ai se vai ujo! Älä puhu paskaa"
Ujous on yksi osa minusta mutta ei kokonaisuus. Siksi jotkut jotka ovat lyöneet mut johon ujouden tuomaan lokeroon menevät aivan shokkiin kun tuon ekaa kertaa esille muita puoliani kuten esim. tämän miten suoraan saatan toisinaan puhua mielipiteitäni. Sehän ei ujoon kuvaan sovi! Taikka se kun ensimmäisen kerran hermostun. Ujothan eivät omaa ollenkaan vihantunteita! Joten voi luoja miten se ravisuttaa ihmisten luomia raameja mulle kun ekaa kertaa tulee esille että tuohan ihminen on tulinen ja suorapuheinen ihminen kun suuttuu !
Tietenkin myös mieliala vaikuttaa. Jos jollain on huono päivä tavatessa ekaa kertaa se saattaa antaa huonon kuvan mutta sitten seuraavana kertana sillä on hyvä päivä ja kuva muuttuu
No juurikin noin.
Itse kunnioitan toisen tunteita myös ikävässä mielessä. On niin erilaisia ihmisiä.
On joutunut kokemaan paljon hyvää ja pahaa. Elämä on opettanut ja siitä oppinut.
No johan on markkinat
Kaput
Missä on markkinat?
Kun elämä on laulu, niin kaikkihan laulaa. Vai mitä?
Unohtui tämän liimaus tuohon, sori.
https://m.youtube.com/watch?v=Vtdhvjvl3bU