On mielenkiintoista, miten opetusministeriö on vedonnut Bolognan julistukseen toteuttaakseen suurta 'opistoista yliopistoja' -uudistustaan.
90-luvun puolivälissä opistot päivitettiin - hieman liioiteltuna - yhdessä yössä ammattikorkeakouluiksi. Käytännön toteutus laahasi jäljessä, mutta ylisuuren rahoituksen turvin (mistä yliopistot kärsivät yhä) järjestetyt suuret palkat houkuttivat lopulta yliopistojen kasvatteja, lähinnä perusmaistereita, ammattikorkeakoulujen opettajiksi.
Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmä on Euroopassa suhteellisen ainutlaatuinen. Britannian vastaava järjestely on mennyttä ja ollutta, ja saksalaista mallia ei voi verrata suomalaiseen järjestelyyn.
Esim. ruotsalaiset katselevat ihmeissään suomalaisten koulutussekamelskaa.
Bolognan julistukseen vedoten Suomen opetusministeriö ajaa nyt mallia, jossa ammattikorkeakoulujen ns. alemmilla ammattikorkeakoulututkinnoilla voi jatko-opiskella maisteriksi missä tahansa Euroopan yliopistossa. Tämä asetelma tullaan väistämättä kääntämään verrannolliseksi myös Suomen yliopistoihin.
Bolognan julistus ei tunne suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelyä. Sen keskeinen sisältö on edistää eurooppalaista akateemista koulutusta yhteistyössä siten, että alempi yliopistotutkinto on jatkettavissa ylemmäksi Euroopan alueella, ja että opintoviikot - tai -pisteet - ovat yhteismitallisia.
Suomen opetusministeriö on huiputtanut eurooppalaisia kumppaneitaan akateemisuuden suhteen. Se on sekoittanut kuviota korottamalla ammattikorkeakoulut eurooppalaisittain yliopistoasemaan. Täten Suomessa on eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna 52 'yliopistoa'.
90-luvun puolivälissä opistot päivitettiin - hieman liioiteltuna - yhdessä yössä ammattikorkeakouluiksi. Käytännön toteutus laahasi jäljessä, mutta ylisuuren rahoituksen turvin (mistä yliopistot kärsivät yhä) järjestetyt suuret palkat houkuttivat lopulta yliopistojen kasvatteja, lähinnä perusmaistereita, ammattikorkeakoulujen opettajiksi.
Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmä on Euroopassa suhteellisen ainutlaatuinen. Britannian vastaava järjestely on mennyttä ja ollutta, ja saksalaista mallia ei voi verrata suomalaiseen järjestelyyn.
Esim. ruotsalaiset katselevat ihmeissään suomalaisten koulutussekamelskaa.
Bolognan julistukseen vedoten Suomen opetusministeriö ajaa nyt mallia, jossa ammattikorkeakoulujen ns. alemmilla ammattikorkeakoulututkinnoilla voi jatko-opiskella maisteriksi missä tahansa Euroopan yliopistossa. Tämä asetelma tullaan väistämättä kääntämään verrannolliseksi myös Suomen yliopistoihin.
Bolognan julistus ei tunne suomalaista ammattikorkeakoulujärjestelyä. Sen keskeinen sisältö on edistää eurooppalaista akateemista koulutusta yhteistyössä siten, että alempi yliopistotutkinto on jatkettavissa ylemmäksi Euroopan alueella, ja että opintoviikot - tai -pisteet - ovat yhteismitallisia.
Suomen opetusministeriö on huiputtanut eurooppalaisia kumppaneitaan akateemisuuden suhteen. Se on sekoittanut kuviota korottamalla ammattikorkeakoulut eurooppalaisittain yliopistoasemaan. Täten Suomessa on eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna 52 'yliopistoa'.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"ns. alemmilla ammattikorkeakoulututkinnoilla voi jatko-opiskella maisteriksi missä tahansa Euroopan yliopistossa."
En tiedä pitäisikö asiasta olla huolissaan. Jos vain amk-insinööri pääsee maisterien kursseista läpi, niin eiköhän se titteli tule ihan oikeutetusti.
Samalla perusteella sen voi tietenkin laajentaa Suomeenkin. Mikäli amk-inssi katsoo pärjäävänsä tekniikan kandidaattien tiedot edellyttävillä kursseilla, niin mitäpä turhaan pitäisi sellaista jarrutella... Eihän osaaminen synny koulutuksesta, vaan oppimisesta.
Tietenkin samalla logiikalla myös esikoulussa olevan Ville-Petterin pitäisi saada osallistua TKK:n pääsykokeeseen :)
Siinähän on jokaisen valtion koulutusjärjestelmä selostettu. Yliopistot itse päättävät kenet ottavat. Instituonaalisestihan on eri maissa hyvinkin erilaisia järjestelyjä. On niitä muitakin suuria eroja, hirveimpänä tämä ranskan jossa kaikki pääsevät sisään ja kaksi ensimmäistä vuotta huonoimpia tiputetaan.
Tuo bolognajuttuhan ei ole samanlaista harmonisointia, kun eräät toiset eu:n ohjelmat.
Se on kyllä totta, että nuo rahoitusmallit on revitty jostakin lämpimästä, ei aurinkoisesta paikasta.