Siinä on sairaan hyvä pätkä! Sellainen leffa, jonka jaksaa katsoa aina uudestaan ja uudestaan. Erittäin hyvä. Travolta on loistava, Jackson on loistava, Willis on loistava, Thurman on erinomainen. Elämää suurempi elokuva. Five stars!
Pulp Fiction
Läskisontiainen
172458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pulp Fiction on kyllä tosi hyvä elokuva. Tarantinon parhain elokuva.
Hesekiel 25:17: The path of the righteous man...
Siis ihan sairaan hyvä monologi! Elokuvahistorian parhaita! Hypercool!
Jules ei siteeraa Raamattua täysin sanatarkasti. Hän messuaa:
"The path of the righteous man is beset on all sides by the inequities of the selfish and the tyranny of evil men. Blessed is he, who in the name of charity and good will, shepherds the weak through the valley of darkness, for he is truly his brother's keeper and the finder of lost children. And I will strike down upon thee with great vengeance and furious anger those who would attempt to poison and destroy my brothers. And you will know my name is the Lord when I lay my vengeance upon thee."
Kun taas Raamatun vesio loppuu:
"...And I will execute great vengeance upon them with furious rebukes; and they shall know that I am the Lord, when I shall lay my vengeance upon them."
Pulp Fiction ei ole sairaan hyvä, se on pelkästään sairas.
Kerropa se. Mun mielestä Pulp Fiction on suoranainen masterpiece, work of art. Sehän on suunnilleen yks loistavimmista leffoista of all time! Sairas se ei ole, se on nerokas.
Toisaalta kaikillahan on omat mielipiteensä, eikö?
Mutta haluaisin vain tietää, että mikä siitä tekee sairaan.
... kaikki eivät ole varustautuneet tarpeeksi avoimella mielellä ja omaperäisyydellä elokuvaa katsoessaan ja pitäessään sitä sairaana.
En nyt ehkä menisi sanomaan, että elokuva sairas sentään olisi, mutta kyllä muutamat kohdat saattavat tuntua hivenen oksettavilta, noin niin kuin tavallisista tallaajista. Itsellänikin juuri se raiskausepisodi sai ahdistuksen jylläämään melko pahasti mielen sopukoissa, ja osaan kyllä kuvitella, että se väkivalta ja ampuminen voi pelästyttää vähän herkemmät sielut. Toisaalta herkkydestä puhuessa olen kyllä sitä mieltä, että todellista herkyyttä on pitää kyseisestä elokuvasta, ja silti löytää jotakin syvällisempää sen kaiken kohkauksen ja väkivallan alta.
Mutta ei meistä kaikista ole vain sen elokuvan ystäviksi, ymmärrän sen hyvin. Jos olet elänyt koko ikäsi turvallisella rivitaloalueella Espoossa koiran kanssa leikkiessä, niin ymmärrän kyllä aivan täydellisesti, jos elokuva tuntuu hieman "sairaalta". "Normaalin" ja "hyväksyttävän" ajattelumallin piirissä, jota suurin osa suomalaisita edustaa, autoon ampuminen ja huumebisnekset ovat pahoja, pahoja asioita. Itsekin suhtaudun Pulp Fictioniin hieman ristiriitaisesti, vaikka en voi elokuvan hienoutta kieltääkään.
No sainpahan minäkin tuon kyseisen elokuvan vihdoin ja viimein katsottua tuossa puolisen vuotta sitten, kun se telkkarista jälleen kerran tuli. Olo oli sen jälkeen vaihteleva. Toisaalta elokuva oli omalla tavallaan hyvinkin kiehtova ja mielenkiintoinen, mutta sitten taas toisaalta liian kylmä ja ilkamoiva minuun makuuni.
Niistä hyvistä puolista ensin ... Elokuvassa eniten tietysti miellytti aivan loistavat dialogit. Näppärää, kekseliästä ja omaperäistä. Myös huumori kukki oudosti monessa kohdassa. ( SPOILERI -> ) Esimerkiksi kohtauksessa, jossa Travoltan hahmo vahingossa ampuu auton takapenkillä istuvan miehen, sai nauramaan absurdisuudellaan. Ja menohan sen kun paranee, kun niitä aivon- ja ruhonpalasia ruetaan sieltä autosta siivoamaan, heh. Ja olihan niitä muitakin: Thurmanin hahmon elvyttäminen sai nauramaan mielettömästi.
Ja tietysti elokuvan tunnelma sekä musiikki olivat aika uniikkia.
Mutta sitten niihin miinuspuoliin. Niin, vaikka elokuva saattaakin olla omalaatuinen, ei se ollut kuitenkaan mitenkään viihdyttävä. Katsokaas, kun minä kuulun vielä niihin vanhanaikaisesti ajatteleviin ihmispoloihin, joiden mielestä elokuvaa katsoessa tulee ennen kaikkea viihtyä. Eikä Pulp Fictionia katsoessa niin hirveästi viihtynyt tai rentoutunut, ahdisti ja nauratti jollakin hermostuttavalla tavalla vaan. Ymmärrän kyllä, että joskus elokuvatkin voivat olla taidetta, mutta enpä nyt sitten tiedä, oliko Pulp Fiction oikein sitäkään. Nimittäin taide voi olla ihan nautittavaakin ( esimerkkinä toimii loistava Lost In Translation, vaikkapa ). En tiedä, ehkä elokuva sitten miellyttää älykköjä ja elämän kovettamia kyynikoita, mutta itse olen vain tällainen yksinketainen haihattelija.
Ja huonoista kohdista vielä: se raiskausepisodi oli jo oksettava. Ainoastaan Willis pelasti tilanteen, jälleen kerran. Se mies kyllä jaksaa aina yllättää minut kerta toisensa jälkeen, sillä jollakin kummalla tavalla ainoa kuva, mikä minulle on miehestä jäänyt, on juuri sellainen pökkelö toimintasankari lapsuusvuosiltani.
Mutta sanalla sanoen: Pulp Fiction on kyllä hyvä elokuva, muttei ehkä niin ihmeellinen, kuin osakseen saamasta suitsutuksesra luulisi.
Kyllä PF oli aikanaan käänteentekevä leffa. Näin lyhyesti sen meriittejä ovat:
*tarinan kronologia on rikottu, mutta sillä ei ole menetetty selkeyttä vaan päästy kuvaamaan tarinaa kiinnostavasti eri näkökulmista
*loistavia uusia hahmoja, jotka ovat jääneet elämään
*nonsense -dialogi, jota Travolta on tosin kirjoittanut jo ennen PF:ääkin
*väkivalta ensimmäistä kertaa tyylikeinona. Siksi tämä ei olekaan lasten elokuva.
Jälkeenpäinhän näitä on kopioitu enemmän ja vähemmän menestyksekkäästi, niin Suomessa kuin muuallakin, mutta eihän sitä alkuperäistä voita mikään.
PF:ssä on pureskelemista useammaksi katselukerraksi. Väitän, että jos on kerran leikellyn version ja kehnon suomennoksen TV:stä nähnyt, ei ole vielä saanut kaikkea tästä leffasta irti.
Itse olen nähnyt tuon ensimmäisen kerran leffateatterissa Herran Vuonna 1995, jolloin se nopeasti siirtyi pieniin saleihin eikä heti suinkaan ollut mikään hitti. Sen jälkeen lukemattomia kertoja. Eräs mielenkiintoisimmista oli Pietarissa joskus viime vuosikymmenellä venäjäksi dubattu versio. Kielen taitamattomuus ei haittaa, jos vuorosanat muutenkin osaa jo ulkoa :) Jännä oli seurata paikallisten reaktioita kun samalla joivat baltika-pussikaljaa..
*nonsense -dialogi, jota Travolta on tosin kirjoittanut jo ennen PF:ääkin
--> täh ?
Luulen, että tuo jesse-jee tarkoitti nonsense - dialogillaan sitä tapaa, jolla Travolta pistää todella usein elokuviensa henkilöt keskustelemaan keskenään. Tiedäthän, äijät istuvat esimerkiksi kahvilassa ja puhuvat ihan joutavanpäiväisistä ja ehkäpä myös jopa aiheeseenkuulumattomista asioista, kertoen kuitenkin jotakin tarkempaa elämästä noin niin kuin rivien välissä. Ja joskus ei ole näinkään: ihmiset vain puhuvat.
Mutta se, mikä taito Tarantinolla on hyppysissään (ja mitä kadehdin hautaani asti!), on kyky kirjoittaa keskustelut ja dialogit tyylillä, joka saa paskanjauhannankin kuulostamaan mielenkiintoiselta ja tyylikkäältä.
Tässäpä on tämä minun vastaukseni ksymykseesi. Kenties jesse-jeellä on parempi vastaus. :)
Taisi vielä tuossakin olla alussa kämmi. Eli luultavimmin on koko ajan puhuttu juurikin Tarantinon kirjoittamasta dialogista, eikä suinkaan Travoltan. Näin olisi tuossa ainakin enemmän järkeä, ja hyvinkin totta.
Ehdottomasti. Katso vielä kolmannenkin kerran. Pidät varmasti leffasta monin verroin enemmän. Pulp Fiction kuuluu niihin elokuviin, jotka eivät "kulu" useamman katselukerran jälkeen, vaan päinvastoin. Elokuvasta pystyy nauttiman paljon enemmän. Usei kavereiden kanssa katsoessa ennen tiettyjä kohtauksia aina hehkutetaan tulevasta. "Say "what" one more time..." "What?"
Joo, ihan totta haastat, anteeksi nyt vaan kaikille. Se on sitä, kun ajatukset juoksee eri tahtia puheen tai kirjoituksen kanssa. Kiitos korjauksesta, Tarantinoahan minä todellakin tarkoitin. Toivottavasti nyt kuitenkin idea tuli selville.
Ääh, Travolta osaa vaan tanssia. *virnistää*
Näin Pulpin ensimmäistä kertaa vuosiin. Täytty sanoa, että on Tarantinon tämäkin tekele säilyttänyt hyvin raikkautensa. Iso Q:n teemahan on toistaalta osua keräilykulttuurin terävimpään lankaan. Ei pulp eikä kitch muutu vuosien mittaan, vaikka maailma muuttuukin; ironia kaikken säilyy. Iso Q on aikakautensa 90-2000 luvun paras mittari ja aikamoinen ohjaaja-auteur.
Itse myöskin pidin elokuvasta tosi paljon. No, kaikkihan sn tietääkin, ettei Tarantinon, Jacksonin, Willisin, Thurmanin ja Travoltan yhteistyöstä voi tulla muuta kuin mestariteos. Elokuvan jaksaa katsoa aina vaan uudelleen ja uudelleen.
Kyllä!Se on ehdottomasti viiden tähden leffa.Ehkä jopa Tarantinon paras ohjaus.Hyvä juoni ja hyvät näyttelijät...mitä siltä voi sitten muuta odottaa.
Pulp Fiction kuuluu.Näin sen esimmäisen kerran 05.01-95,kyllä,lippu on tallella :)Ja joka katselu kerta sen jälkeenkin on aina ollut pelkkää nautintoa ! Herra Tarantinon muukin tuotanto luonnolisesti kuuluu ehdottomiin suosikkeihini.Ehkäpä alkaakin olla aika jälleen kerran antautua Pulpin vietäväksi .....