Olen täysin ihastunut. Rakkaus on joka hetkistä työtä joka vaatii paljon välittämistä ja huolenpitoa.
Minä luotan sinuun ja haluan luottaa.
Olet ihana.
Minä luotan sinuun ja haluan luottaa.
Olet ihana.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Ihana tunnustus. Kukahan on mielessäsi?
Ei millään pahalla, mutta vähään säkin tyydyt jos ihanana pidät anonyymiä tunnustusta trollien valloittamalla keskustelupalstalla.
Minusta se on ihana vasta sitten kun se tulee suoraan henkilölle puhelimessa tai kasvokkain. Täällä sanon että valetta
🔥🔥
...ei ole valetta.
Unohdit pisteen koska kirjoituksesi ei ansaitse pisteitä, korjaappa tuo.
En unohtanut Jätän pisteet ja pilkut tahallaan pois lähes aina. En jaksa etsiä niitä merkkejä listoilta
En ola aloittaja, enkä aikaisempi viestittelijäkään, mutta henk.koht lähden niistä lähtökihdista, että jos joku täällä avautuu tunteistaan en suoraan leimaa hänen kirjoituksiaan valheeksi.
Muttajokainen tekee kuten haluaa johtopäätöksiään myöten.
Samaa mieltä Ajattelijan kanssa. Turha täällä on huudella että rakastan SINUA. Lukijoina ketä vaan ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei hän, jolle oli tarkoitus kirjoitella. Täysin turhanpäiväisiä lurituksia.
Ja paskaa on kaikki paskan jauhanta täällä jota ei ole pokkaa jauhaa päin naamaa. Rakkaus niin suurta ja paskat. Mitäs rakkautta se on ettei tue henkilöä hänen elämän haasteissa oikeassa elämässä vaan laiskana paskana täällä muka niin kauheesti rakastaa ja ainoa mihin vaivautuu toisen eteen on nostaa pari sormea pystyyn maatessa sohvalla jotta saa näpyteltyä muutaman kirjaimen palstalle.
Jippii. Se vasta suurta rakkautta
Taas eräs sivusta. Minä taas ajattelen niin että jokaisella on oikeus täällä purkaantua niin tunteistaan kuin mielipiteistään.
Minun mielestäni palsta on ihmistä varten ja hänen tarpeitaan varten eikä ihminen palstaa varten. Mutta niin, mielipiteitä on monia.
Tee sinä samoin, ole hyvä :)
Oikeus on kirjoittaa kyllä, mutta ei ole oikeutta odottaa siltä toiselta mitään oikeassa elämässä taikka luulla että se oikea täältä tiedon saisi hänen tunteistaan.
Aito rakkaus on sitä että tukee toista hänen suruissa, elämän haasteissa, sairauksissa ja kaikennäköisissä itkuissa ja nauruissa oikeassa elämässä
Jos ei halua olla toiselle läsnä niin aivan turhaa on puhua rakkaudesta. Itserakkaus on parempi sana
Olen useat kerrat tuonut täällä julki. Olisinkohan jo kuudetta kertaa sanomassa että:
minulla on puhelimella yhteys niihin ihmisiiin oikeassa elämässä joihin tarvis.
Täällä olen ollut kaipaamassa itsemurhaan kuollutta.
Toistan siis vielä että tulee selväksi:
Minä keskustelen tunteeni ihmisten kanssa oikeassa elämässä ja teen sitä koko ajan. Jokainen päivä ja jokainen kuukausi. Minä en hoida ihmissuhteita palstan kautta. eikä minulla ole mitään ongelmia tunteista puhumisessa.
Jonka takia olenkin aika kriittinen ja oudoksun monesti teidän tyyliä täällä pelkurina vapista sillä se kertoo minulle sen ettei teille ole parisuhde mitenkään vielä ajankohtainen asia. Parisuhde on tunteista puhumista ja jos se ei luonnollista reittiä onnistu ei ensisijainen toimi ole yrittää suhdetta vaan mennä terapiaan selvittämään parisuhde ja sitoutumisen pelkoja sekä sosiaalisten tilanteiden kammoja ja itsetunnon ongelmia jotka estää noin voimakkaasti lähentymästä ihastuksen kanssa
Sinulla on oikeus tuohon joten antaisitko muille oikeuden olla omista tarpeistaan lähtien kirjoittaa tänne?
Ihmisellä on oikeus ajatteluun ja mielipiteisiinsä niin myös sinulla.
En ole estänyt. Vapaa maa. Mutta anna sinäkin minulle oikeus halveksua tapaasi rakastaa.
Se ei minusta ole rakkautta. Anna minun olla tätä mieltä äläkä vänkää. Jos minulle tarjottai tuollaista poissaolevaa rakkautta en ottaisi sitä edes vastaan
Aloitus ei ollut minulta. Ole vain tuota mieltä ihan vapaasti ja rakasta parhaaksi kokemallasi tavalla.
Ok. Rakkaus on myötäelämistä, elämää yhdessä elämistä, tukemista ja läsnäoloa. Sitä että haluaa olla toisen elämässä mukana.
Itselle oli kaikki ne ihmiset jotka mun lähellä oli kun ystäväni teki itsemurhan aivan kultaakin tärkeämpiä sillä se oli tosi hirveää aikaa. Mistä voitte tietää milloin se toinen ihminen teitä tarvitsee ja missä hädässä se ehkä on?
Onko se rakkautta jos teitä ei edes kiinnosta se asia?
Haloo kuka hitto täällä muka hoitaa palstan kautta ihmissuhteitaan, ei varmasti kukaan
Toivottavasti ei hoida, vaan on ollut ainakin puhelinyhteydessä henkilöön ja kertonut kaiken palstalle kirjoittamansa sanottavan sitä kautta.
Se on sitä vuorovaikutusta mitä parisuhteet luontiin ja ylläpitoon tarvitaan ja sillä tavoin ne suhteet tulee jatkumaan ehkä vuosi
En tiedä aloittajan tilanneta mikä se on ja mihin kaikkeen hänellä on mahdollisuus. En tiedä onko tuo hänen kohteensa kuin kaukainen, missä asuu, onko varattu / vapaa, ovatko aloittajan tunteet yksipuoliset? Onko toinen jo sanonut ettei kiinnosta / halua olla tekemisissä...mahdollisuuksia on paljon. Kaikkea en kykene edes kuvittelemaan mikä on kenenkin tilanne ja mustä lähtökohdista tekee aloituksia. Mutta oletan, että hän itse tuntee itsensä parhaiten ja tietää mitä hän tarvitsee ja mistä ja miten haluaa kirjoittaa niin että se palvelee hänen tarpeitaan. Ensin kuitenkin pitää rakastaa itseään ja huolehtia itsestään silloin löytyy myös vahvuuksia muiden tarpeisiin.
Jos tämä on jollekkin purkaantumis paikka niin hyvä. En osaa tähän nyt muuta.
mutta.. Jos jollekin on kamalan ylitsepääsemättömän vaikeaa puhua tunteistaan ihastukselle ja luoda normaalia vuorovaikutusta ihmisiin sekä on äärimmäisen haastavaa aloittaa parisuhdetta niin minulla on siihen oikeesti neuvona se ettei edes lähde yrittään suhdetta, sillä niin kuin sanoit ensin pitää rakastaa ja huolehtia itsestään. Silloin itsellä ei ole kaikki hyvin ja pitää ensimmäisenä hoitaa ne ihmispelot ja itsetunnon ongelmat pois... ne jos pääsee suhteeseen suhde todennäköisesti on todella onneton ja ero tulee nopeasti. Tämä taasen lisää niitä ihmispelkoja ja itsetunnon ongelmia jos joutuu kokeen parisuhteen päättymisen, hylkäämisen tunteet ja eron
Tahdon rakastaa itseäni ja rakastan.
Haluan naisen elämääni. Olen sinkku.
En pidä asiaa noin mustavalkoisena, että rajaisin ujot rakkauden ulkopuolelle. Emmehän edes tiedä mistä ujous tai tunteistaan puhumisen vaikeus johtuu, onko sen takana traumat kuitenkaan? Sen syynähän voi olla myös mahdollinen geneettinen perimä tai vaikkapa vain yksinkertaisesti sosiaalinen status ja tottumiskysymys. Jos on asunut yksikseen jossain korvessa ( kärjistettynä) niin ei voi välttämättä olla kovin tottunut puhumaan. Syitä voi olla niin monia. Asiat ovat niin moniuloitteisia eivätkä yksinkertaisia aina.
Kirjoitit normaalista kanssakäymisestä ihmisten kanssa. Mietin, mikä on normaalia?
Minusta taas rakkaus ja parisuhde on mahdollista kaikille. Pääasia on että tulevat keskenään toimeen, muoden mielipiteistä ja puheista sekä näkökulmista piittaamatta. Se on heidän oma asiansa.
Mutta ymmärrän mitä tarkoitat ja puhumattomuus voi olla haaste joissakin parisuhteissa muttei ainoa haaste. Olisi hyvä kyetä puhumaan asioista. Toiset taas oppivat tulkitsemaan kumppaniaan muutoin.
Tietenkin jos on jokin tunteidenkäsittelyyn liittyvä häiriö niin se on eri asia. Aloituksessa siittä tuskin kyse etkä tosin noin ole sinäkään väittänyt...mutta niin...hitsi kun melkein rakastan yhtä, mutten saa sanottua..minäkään 😩
Toivottavasti saat hänet, sen ihanan ❤
Olen itse ujo ja silti ollut parisuhteissa. Kommunikointi sujuu. Ujous on uudessa tilanteessa näkyvää arkuutta joka väistyy kun on hetken saanut ns. lämmitellä sivusta seuraajana.
sitten on olemassa ihan psykiatrisen sairauden tasolle nouseva sosiaalinen estyneisyys ja ihmissuhteiden luonnin ja sosiaalisten tilanteiden laukasema pelkotila jota ihminen ei ylitä vain millään ja kärsii siitä itse mittavasti.
Usein psykatrisen sairauden tasolle menevän vaivan voi määritellä sillä kuinka paljon se haittaa ja estää henkilön ja henkilön läheisten elämää. Jos henkilölle koituu vaivasta paljon tuskaa ja ongelmaa niin silloin on aika varailla aikaa lääkärille.
❤ kivaa
No näinpä. Monenlaista voi olla elämäntilannetta kuin sairauksiakin ihmisillä.
Miksi mollaatte muita. Jos tämä kirjottelu on teidän tunneköyhien urpojen mielestä paskaa, pysytelkää poissa mutta antakaan toisten kirjoittaa. Yksinpuhelukin voi olla ihan tervettä ja hyväksi omien tunteiden selvittelyyn.
Olen samaa mieltä :D
Minä myös! Sammaa aattele...
T ja J
Oliko aloitus naiselle vai miehelle?
Naiselle.
Millaiselle naiselle, uskaltaudutko kertomaan jotain?
Ajattelet ap. täysin samalla tavalla kuin minä. :)
vilkuilen kännykkää, jos saisin viestin häneltä.
Minäkin mietin lähes 24/7 yhtä hitonmoista. Käyn ylikierroksilla kuin olisi juonut kahvia pari kuppia liikaa. Tai pari pannullista...
Kivaa tunnistatko minut? Ehkä kahvin juonti ei ole niin hyvää juoda pari pannullista.
Muistathan että ketään ei tiedä meidän juttua :)
Tahdon välittää sinusta.
Mutta tiedetäänkö mekään onko meillä juttua?
Minä ainakin tyydyn pelkästään sinuun ja olet ollut mielessäni sen jälkeen kuin me nähtiin. Sinä tunnuit ensimmäisinä päivinä enemmän ihastuneen minuun kuin minä sinuun. Muutama päivä sen jälkeen kuin me nähtiin niin olit yhtäkkiä mielessäni enkä ole saanut sinua pois mielestäni sen jälkeen enkä halua. Haluan ainakin kokeilla sinun kanssa tai tavata niin kuin ollaan puhuttu. Ei minulla ole kiirettä sinänsää jos välität myös minusta mikä tuntuu siltä. Sinä aloitit palstailun ikävästä. Ehkä sinun kutsumus toi minut tänne?
En tarvitse vastausta. Vastaa toiseen viestiini jos välität minusta. Haluan rakastaa itseäni ja lopettaa täällä kirjoittelemisen. Minun ei pitänyt edes lähettää viestiä kuin vasta olen lähempänä sinua mutta ajattelin piristää päivääsi. Kommunikoin mielummin kasvotusten tai sitten pikaviestipalvelimella. Olen oikeasti rakastunut voisin sanoa.
Tykkäisin elää kanssasi ja viettää aikaa.
Olet luultavasti ihastunut häneen, koska olet huomannut hänen kiinnostuksensa ja ihastuksensa. Se on luonnollinen reaktio ja imartelevaa, kukapa ei haluaisi olla rakastettu. Itse en kuitenkaan enää tämän ikäisenä sellaiseen suhteeseen haluaisi, haluan että toinen rakastuu minuun itseeni. Nuorempana sitä itsekin helposti ihastui ihmiseen joka oli kovasti itsestä kiinnostunut, vaikkei itsellä ollut sen syvempiä tunteita eikä niistä jutuista mitään kummempaa koskaan sitten tullutkaan.
”Muistathan että ketään ei tiedä meidän juttua”
Mikä hel**tin villitys nykyisin on käyttää suomen kieltä noin. Se on KUKAAN eikä ketään!!!
En omi. Kukaan ei saa ihastua minuun. Sellaista tuskaa mitä olen kokenut ihastuessani, en toivoisi kellekkään.
Mitä tuskaa sinulle on tullut? Minuakin kiinostaa. Haluan auttaa.
Kiitos kaunis ajatus. Jokaisen on kuitenkin selvitettävä itse asiat itselleen.