Paluumuuttajan arjen järjestyminen Suomessa: kysytään & vastataan

Anonyymi

Heippa kaikille!

Olen kaveripiirini kanssa selvitellyt monenlaisia kysymyksiä Suomeen paluumuuttoa suunnittelevien ihmisten avuksi. Me ollaan etsitty monenlaisia vastauksia kolmen perheen/pariskunnan kysymyksiin ja mielellämme laitetaan ainakin osa niistä tiedoista tännekin palstalle, josko niistä joku jotain hyötyisi. Tässä ketjussa voi uusiakin kysymyksiä esittää ja etsimme niihin vastauksia sen mukaan kuin osaamme. Muutkin voivat tässä ketjussa tietenkin vastata kysymyksiin omien tietojensa tai tiedonhankinnan perusteella.

Huom! Mielipiteet ovat aina ihmisistä riippuvaisia. Meiltä on paljon kysytty, onko kaupunki X kiva paikka, onko Suomessa hyvät koulut tai sataako Suomessa koko ajan. Näkökulmat riippuvat ihmisestä. Myös faktat kannattaa aina tarkastaa henkilökohtaisesti, mutta pyrimme täällä välittämään ns. hiljaista tietoa ja Suomen mediassa esillä ollutta tietoa, mikä ei välttämättä ole osunut kaikkien ulkosuomalaisten silmiin tai korviin.

20

992

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yksi useimmin kysytty kysymys on ollut, löytyykö Suomesta helposti töitä.

      Yleisellä tasolla voi vastata, että Suomessa on tällä hetkellä runsaasti avoimia työpaikkoja eri puolilla maata. Esimerkiksi Findikaattori-sivuston mukaan työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kuluvan vuoden heinäkuussa 74,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 74,1 prosenttia. Eri tahot tilastoivat työllisyysasteen ja työttömyysprosentin hieman eri tavoin, minkä vuoksi hieman erilaisiakin lukuja näkyy medioissa. Joka tapauksessa useampi työnantaja on ilmaissut kärsivänsä enemmän tai vähemmän työvoimapulasta. Myös työperäinen maahanmuutto Suomeen on kasvanut viime vuosina. Tällä hetkellä yleinen tilanne työllistymistä ajatellen on siis hyviä, mutta jokaisella yksilöllä tilanne toki vaihtelee mm. koulutuksen, työkokemuksen, työkyvyn ja esimerkiksi sen mukaan, mihin päin Suomea haluaisi muuttaa. Laitan tähän muutamia viime aikaisia medialinkkejä.

      Tampereella kova pula bussikuskeista
      https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tampereella-kova-pula-bussikuskeista-rakentaminen-ja-vientiteollisuus-kuorii-kermat/dfa99489-2f6b-389a-ba02-6f712643d58e

      Turun seudulla on pulaa etenkin niin kutsuttujen pore-ammattien taitajista. Tilanne on päässyt jo siihen pisteeseen, että osaajapula hidastaa alueen yritysten kasvua. Pore-ammattilaisiin kuuluvat ICT-alan ja lääkekehityksen asiantuntijat sekä kone- ja metalliteollisuuden ja sähköteknologian, automatiikan ja robotiikan alojen asiantuntijat ja suorittavan tason töiden tekijät.
      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/944f6290-e32e-4579-83cf-6c79cc771614

      Suomessa on nyt huutava pula ravintola-alan työntekijöistä – ravintoloitsija lupasi Facebookissa 400 euroa sille, joka löytää työntekijän
      https://yle.fi/uutiset/3-10813429

      Työvoimapula pahenee, vaikka suhdanne on kääntymässä – Katso ammattiryhmät, joissa pula työntekijöistä on suurin
      https://www.aamulehti.fi/a/5142fdac-2307-4095-b6c3-bf86cbe723f8

      Lastentarhanopettajista huutava pula Vantaalla (ja Helsingissä, Espoossa ja muissakin isoissa kaupungeissa)
      https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/307188-lastentarhanopettajista-huutava-pula-vantaalla

      Lapissa on työvoimapula – tällaisiin töihin pohjoiseen kaivataan: ”Kotimaasta ei löydetä tekijöitä”
      https://duunitori.fi/tyoelama/lappi-tyovoimapula

      Länsirajalla ratkotaan matkailun työvoimapulaa – työpaikka voi löytyä hyvinkin vähällä koulun penkillä istumisella
      https://yle.fi/uutiset/3-10839087

      Savonlinna houkuttelee työn perässä muuttavia kolmen kuukauden ilmaisella asunnolla:
      Ammattilaisia tarvitaan ihan laidasta laitaan. Meillä on pula esimerkiksi koodareista, tuotantotekijöistä, lääkäreistä ja kokeista, Savonlinnan elinkeinojohtaja Janne Weander sanoo.
      https://kuntalehti.fi/uutiset/savonlinna-houkuttelee-tyon-perassa-muuttavia-kolmen-kuukauden-ilmaisella-asunnolla/

      Maakuntaliitto aloitti uuden kampanjan paluumuuttajien houkuttelemiseksi: Nyt haetaan ilmiantoja henkilöistä, joiden pitäisi muuttaa Pohjois-Karjalaan
      https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/209093

      Selvitys: Kainuussa on töitä tarjolla nyt ja tulevaisuudessa – yritysten kasvu ja eläköityminen luo työpaikkoja uusille tekijöille
      https://rekrykainuu.fi/selvitys-kainuussa-on-toita-tarjolla-nyt-ja-tulevaisuudessa-yritysten-kasvu-ja-elakoityminen-luo-tyopaikkoja-uusille-tekijoille/

      Transtechin suuri tilaus tuo parhaimmillaan satoja työpaikkoja Otanmäkeen (Kajaani)
      https://yle.fi/uutiset/3-10953724

      Osaajia ulkomailta – Experter från utlandet (Pietarsaaren seutu)
      https://www.ostro.chamber.fi/osaajia-ulkomailta-experter-fran-utlandet/

      Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tulee EU-maiden ulkopuolelta. Suurimpia kansalaisuusryhmiä ovat ukrainalaiset, intialaiset, venäläiset, kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset. EU-maista Suomeen muutetaan töihin varsinkin Suomenlahden etelärannalta. Vuonna 2017 oleskelunsa Suomessa rekisteröi työn perusteella 1 300 virolaista.
      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7195a9f3-b078-4a56-b431-63698d69746f

      • Anonyymi

        Helsingissä RUOTSINKIELISISSÄ päiväkodeissa on kriittisen paha työvoimapula. Ruotsin kieltä osaavia lasten päivähoidon ammattilaisia varmasti tarvitaan muuallekin kuin Helsinkiin.

        En usko, että noissa työpaikoissa vaaditaan suomen kielen taitoa sanaakaan, vaikka onkin kyse Suomessa sijaitsevista työpaikoista. Alan koulutus tai työkokemus on varmasti hyvä juttu, mutta kannattaa kysyä työtä, vaikkei koulutusta olisikaan. Ehkä on mahdollista opiskella lastenhoitajaksi oppisopimuksella tai työskennellä epäpätevänä ainakin sijaisuuksia tehden.

        https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/779208-tyontekijapula-pakottaa-helsingin-pohtimaan-uutta-ratkaisua-ruotsinkieliseen

    • Anonyymi

      Tuossa on vain muutamia linkkejä viime aikaisiin uutisiin. Nyrkkisääntö on, että työpaikkoja on kyllä tarjolla, joten jos Suomeen muuttamista miettii, niin työllistymisen ei pitäisi olla mahdotonta tai edes vaikeaa. Jokaisen kohdalla tilanne on kuitenkin yksilöllinen.

      Kun olemme hieman asioista kyselleet Suomeen muuttaneilta paluumuuttajilta ja työperäisiltä maahanmuuttajilta, niin aika moni on sanonut, että työpaikoista pääsee monissa tapauksissa valitsemaan. He ovat suositelleet kuitenkin, että Suomeen muuttamista harkitsevat ihmiset valmistelisivat muuttoaan huolella, koska varsinkin jos on kyseessä koko perheen muutto, niin paras lopputulos syntynee silloin, kun koko perheelle löytyy työtä, kouluja, opiskelupaikkoja, harrastuksia yms. Tietenkin jos Suomeen muuttoa suunnitteleva on yksineläjä, niin silloin muuton voinee suorittaa ihan ex temporeekin, koska myöhemmin uusi muutto Suomessa esim. kivemman työ- tai asuinpaikan perässä on paljon helpompaa kuin jos kyseessä on pariskunta tai varsinkin lapsiperhe. Tässä hetkellä useammat työvoimapulasta kärsivät kaupungit ja seutukunnat sitoutuvat kuitenkin auttamaan myös puolisoa työllistymään. Eli vaikkei toiselle heti löytyisi työpaikkaa, niin työllistymiseen on usein apua tarjolla.

    • Anonyymi

      Useampaan kertaa meiltä on kysytty, missä kaikkialla Suomessa on ruotsinkielisiä kouluja. Hirveän hyvä kysymys, johon oli yllättävän vaikea löytää vastausta!!!

      Tämän linkin takaa löytyy ilmeisesti kattavin lista paikkakunnista, joilla on ruotsinkielistä peruskouluopetusta: http://www.svenskskola.fi/ort/

      Yllä olevan linkin takana paikkakunnat on lueteltu vain ruotsinkielisillä nimillä, mutta saatte itse keksiä ja selvittää, mistä paikkakunnista on kyse :-D
      Moni yllättyy, että ruotsinkielisiä kouluja on sellaisillakin paikkakunnilla kuin Hyvinkää, Lahti, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Pori, Hämeenlinna ja Varkaus, mutta se on totta. Kaksikielisten alueiden ulkopuolella ei kuitenkaan välttämättä ole lapsille esimerkiksi ruotsinkielisiä (tai englanninkielisiä) harrastuksia tarjolla, mikä kannattaa huomioida, jos muuttoa sellaisiin paikkoihin harkitsee.

      Monet Ruotsista Suomeen muuttaneet ovat valinneet lapsilleen ruotsinkielisen koulun paitsi koulunkäynnin mutkattomamman jatkumisen myös ruotsin kielitaidon säilymisen vuoksi. Siihen kannattaa kuitenkin varautua, että ruotsinkielisissäkin kouluissa on pakko opiskella suomen kieltä, koska Suomi on kaksikielinen maa. Lisäksi suomen kielen osaaminen on Suomessa muutenkin tärkeä taito.

      Sekin kannattaa huomioida, että jos valitsee lapselleen ruotsinkielisen peruskoulun Suomessa, ei jatko-opintojen (eli lukion tai ammattikoulun) valikoiminen ole välttämättä aivan yhtä helppoa kuin naapurin suomenkielistä peruskoulua käyneellä Iivarilla. Ruotsinkielisiä lukioita ja ammattikouluja on Suomessa tietenkin vähemmän kuin ruotsinkielisiä. Noilla ei-kaksikielisillä alueilla ei välttämättä ole ollenkaan ruotsinkielisiä toisen asteen oppilaitoksia (= lukiot & ammattikoulut). Esimerkiksi Kouvolan ruotsinkielisen koulun oppilaat käsittääkseni joko menevät suomenkielisiin ammattikouluihin tai lukioihin tai käyvät ruotsinkielistä lukiota Kotkassa asti. Toisaalta jotkut muuttavat jo peruskoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, milloin he voivat opiskella asuntoloissa tai saada opiskelija-asunnon. Myös ruotsinkielisiä kansanopistoja on monia, joissa voi harjotella itsenäistymistä. Lukioon menijöistä osa valitsee englanninkieliset IB-opinnot, joita on tarjolla monilla paikkakunnilla kuten mm. Lahdessa ja Jyväskylässä, joissa ei ruotsinkielistä lukiota tai amista ole. Toisaalta jos siirtyy ruotsinkielisen peruskoulun jälkeen esimerkiksi suomenkieliseen ammattikouluun, niin se voi olla hyvä vaihe hankkia sujuva suomenkielen taito. Onhan suomen kieltä siinä vaiheessa jo opiskeltu peruskoulussakin vuosien ajan.

      Suomessa on 16 ruotsinkielistä kansanopistoa. Toisaalta ruotsinkielisille (ja muillekin paluumuuttajanuorille) vuosi suomenkielisessä kansanopistossa voi olla suomen kielen oppimisen kannalta erinomainen satsaus.

      Kansanopisto on Suomen laaja-alaisin oppilaitosmuoto. Kansanopistot tarjoavat yleissivistävien opintolinjojen (esim. taide, kielet, kasvatus, teologia) lisäksi ammatillista koulutusta, avoimen yliopiston opintoja, perus- ja lukio-opetusta sekä kymppiluokkia, erityisopetusta, maahanmuuttajakoulutusta ja lyhytkursseja. Kansanopistojen pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelee vuosittain yli 12.000 opiskelijaa.
      Suomessa on 85 kansanopistokampusta Ahvenanmaalta Rovaniemelle. Taustaltaan opistot voi jakaa neljään ryhmään: sitoutumattomat, kristilliset, yhteiskunnalliset ja erityisopistot. Kaikki opistot saavat rahoitusta valtiolta ja useimmat ovat yksityisiä.
      Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, eli halutessaan opiskelija voi asua opiston asuntolassa. Asuntola-asuminen ja pienet opetusryhmät tekevät opiskelusta yhteisöllistä. Lue lisää: https://www.kansanopistot.fi/

      • Anonyymi

        Hitsi, tässä sattui ajatusvirhe: "Ruotsinkielisiä lukioita ja ammattikouluja on Suomessa tietenkin vähemmän kuin ruotsinkielisiä. "

        Viimeinen sana piti tietenkin olla "suomenkielisiä" :-)

      • Anonyymi

        Me muutettiin Ruotsista Suomeen, kun pojilla oli edessään 3. ja 6. luokan aloitukset. Mieheni on ruotsalainen (varttitanskalainen) eikä hän osannut ennen muuttoa suomea kuin kymmenisen sanaa. Pojille olen aina yrittänyt suomen kieltä puhua ja opettaa, mutta kankeatahan se oli. Silti päätimme valita Suomeen muuton jälkeen suomenkielisen koulun pojille, vaikka kotikaupungista olisi ruotsinkielisiä koulujakin löytynyt. Olemme olleet kouluvalintaan tyytyväisiä. Kotona isä puhuu pojille ruotsia ja me puhumme mieheni kanssa ruotsia. Minä puhun poikien kanssa suomea, mikä sujuu nykyään hyvin.

        Ensimmäinen vuosi suomalaisessa koulussa oli pojille aika kauhea. Suurin ongelma ei ollut suomen kielen kankeus, vaan koulukulttuuri. Ikätovereihinsa verrattuna pojat olivat tosi paljon jäljessä lähes tulkoon kaikissa aineissa. Varsinkin kutosluokkalaisen osalta stressasin, koska yläkoulun aloittaminen oli jo niin lähellä. Onneksi opettajat ja kaverit ottivat poikamme niin mahtavasti vastaan ja poikamme sopeutuvat henkisesti tähän suomalaiseen "hikipinkokulttuuriin". Nyt parin vuoden jälkeen olemme kaikki tyytyväisiä, että pojat saavat täällä Suomessa kunnon koulutuksen. Ruotsissa koulut ovat todellakin huonossa jamassa ja se valitettavasti vaikuttaa jokaisen lapsen ja nuoren tilanteeseen jollain tavalla. Täytyy kuitenkin todeta, että erityisesti ensimmäisen vuoden aikana tein tosi paljon läksyjä yhdessä poikien kanssa ja pidin aika paljon yhteyttä opettajiin. Isänsä treenasi mm. matikkaa poikien kanssa. Toisaalta se myös oli yhteistä tekemistä ja lähensi meitä sen ns. sopeutumisvuoden aikana. Isompi poika kertoi tajunneensa vasta silloin kutosluokalla, millä tavalla kannattaa opiskella. Nyt yläkoulu vaikuttaa sujuvan hyvin ja pojat ovat aidosti kaksikielisiä. Heillä on sekä ruotsin- että suomenkielisiä kavereita.

        Meillä muutto Suomeen sujui loppujen lopuksi kohtuullisen mutkattomasti. Työpaikat löytyi molemmille ja lapset viihtyvät Suomessa. Mieskin viihtyy, vaikka sitä aiemmin epäilin eniten. Muita Ruotsista Suomeen muuttaneita on perhetuttavien joukossa ja yllättävän monta ruotsalaistakin tänne on suomalaisten puolisoidensa mukana muuttanut. Erityisesti Espoossa vaikuttaa olevan monta ruotsalaisukkoa vaimojensa perässä muuttaneina :D

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Me muutettiin Ruotsista Suomeen, kun pojilla oli edessään 3. ja 6. luokan aloitukset. Mieheni on ruotsalainen (varttitanskalainen) eikä hän osannut ennen muuttoa suomea kuin kymmenisen sanaa. Pojille olen aina yrittänyt suomen kieltä puhua ja opettaa, mutta kankeatahan se oli. Silti päätimme valita Suomeen muuton jälkeen suomenkielisen koulun pojille, vaikka kotikaupungista olisi ruotsinkielisiä koulujakin löytynyt. Olemme olleet kouluvalintaan tyytyväisiä. Kotona isä puhuu pojille ruotsia ja me puhumme mieheni kanssa ruotsia. Minä puhun poikien kanssa suomea, mikä sujuu nykyään hyvin.

        Ensimmäinen vuosi suomalaisessa koulussa oli pojille aika kauhea. Suurin ongelma ei ollut suomen kielen kankeus, vaan koulukulttuuri. Ikätovereihinsa verrattuna pojat olivat tosi paljon jäljessä lähes tulkoon kaikissa aineissa. Varsinkin kutosluokkalaisen osalta stressasin, koska yläkoulun aloittaminen oli jo niin lähellä. Onneksi opettajat ja kaverit ottivat poikamme niin mahtavasti vastaan ja poikamme sopeutuvat henkisesti tähän suomalaiseen "hikipinkokulttuuriin". Nyt parin vuoden jälkeen olemme kaikki tyytyväisiä, että pojat saavat täällä Suomessa kunnon koulutuksen. Ruotsissa koulut ovat todellakin huonossa jamassa ja se valitettavasti vaikuttaa jokaisen lapsen ja nuoren tilanteeseen jollain tavalla. Täytyy kuitenkin todeta, että erityisesti ensimmäisen vuoden aikana tein tosi paljon läksyjä yhdessä poikien kanssa ja pidin aika paljon yhteyttä opettajiin. Isänsä treenasi mm. matikkaa poikien kanssa. Toisaalta se myös oli yhteistä tekemistä ja lähensi meitä sen ns. sopeutumisvuoden aikana. Isompi poika kertoi tajunneensa vasta silloin kutosluokalla, millä tavalla kannattaa opiskella. Nyt yläkoulu vaikuttaa sujuvan hyvin ja pojat ovat aidosti kaksikielisiä. Heillä on sekä ruotsin- että suomenkielisiä kavereita.

        Meillä muutto Suomeen sujui loppujen lopuksi kohtuullisen mutkattomasti. Työpaikat löytyi molemmille ja lapset viihtyvät Suomessa. Mieskin viihtyy, vaikka sitä aiemmin epäilin eniten. Muita Ruotsista Suomeen muuttaneita on perhetuttavien joukossa ja yllättävän monta ruotsalaistakin tänne on suomalaisten puolisoidensa mukana muuttanut. Erityisesti Espoossa vaikuttaa olevan monta ruotsalaisukkoa vaimojensa perässä muuttaneina :D

        Toivottavasti jaat konkreettisen kertomuksen suomi-ruotsi ryhmässä facebookissa. Se että joku on sen konkreettisesti kokenut on paljon arvokkaampaa kuin se että "suomalaiset sanoo".

        Minä toivotan jokaisen paluumuuttajan, puolisoineen ja lapsineen tai vaikka koko sukuineen", tervetulleiksi Suomeen. Ja jos ei töitä löydy, niin ilomielin maksan veroissani pohjolan kansalaisille työttömyyskorvauksen. Paljon mieluummin kuin eurooppaan tunkeutujille jotka pelaavat turvapaikka-lottoa.

        On kiva kuulla että olette viihtyneet. Ja kun nyt katselette mitä kaikkea Ruotsissa on tapahtunut niin varmasti viihdytte paremmin. Suomi on vielä turvallinen maa.

        Tänään olin etään ukranalaisen kanssa töissä joka rakastaa Suomea. Hän sanoo että ihmisten pitäisi ajatella enemmän. Todella hyvä slogan häneltä oli:"Pää on muutakin kuin syömistä varten".

        Toivon pojillesi hyvät jatko-opintopaikat. Meillähän on paljon teknisiä korkeakouluja. Ja tulevaisuudessa tarvitsemme erikoistuneita ihmisiä. Akateeminen lopputukinto, sillä ei välttämättä pärjää. Ja se tulee ihan väestörakenteen muutoksesta.

    • Anonyymi

      Selvitimme muutaman lapsiperheen pyynnöstä, millaisia englanninkielisiä harrastuksia lapsille & nuorille on pääkaupunkiseudulla. Tässä muutamia linkkejä, mutta tämä lista EI sisällä kaikkia vaihtoehtoja. Tarjontaa oli enemmän kuin kuvittelimme.

      1. INTERNATIONAL SCHOOL OF MUSIC FINLAND
      Englanninkielisen opetuksen lisäksi tässä musiikkikoulussa on saatavilla soitonopetusta monilla muillakin kielillä. Opetusta on myös mm. Espoon puolella.
      https://ismfinland.org/

      2. Amerikkalainen jalkapallo
      Amerikkalaisen jalkapallon parissa on kuulemma englanninkielisiäkin lapsia ja nuoria. https://www.sajl.fi/

      3. Partio
      Helsingin Jätkäsaaressa toimii kaksikielinen (suomi & englanti) partiolippukunta Merilokit. Purjehdus kuuluu heidän toimintaansa, koska kyseessä on meripartiolippukunta. https://merilokit.wordpress.com/

      4. Tiedekerhot
      Englannin kielellä on järjestty lapsille tiedekerhoja ja -päiväleirejä. https://www.helsinki.fi/en/science-education/for-children-the-youth-and-the-families/science-clubs
      https://kidescience.com/en
      https://www.luma.fi/en/news/2013/10/21/science-clubs-engage-3-to-6-year-olds-in-stem/

      5. Tanssi
      Englanninkielisiä (tai kaksikielisiä suomi & englanti) tanssitunteja on järjestetty useammissakin tanssikouluissa. Ainakin Footlight- ja Saiffa- tanssikoulut on mainittu, mutta monista muistakin tanssikouluista on ollut kokemuksia. Kannattaakin ehkä selata eri tanssikoulujen nettisivuja tai keskustelufoorumeita, sillä tanssinopettajien joukossa vaikuttaa olevan enemmänkin ulkomaalaistaustaisia henkilöitä sekä ulkomailla pidempään asuneita suomalaisia.
      https://tanssikeskusfootlight.fi/en/
      https://www.saiffa.fi/en/dance-school/about

      6. Kriketti
      Kriketinkin parissa toimii Suomessa useita englanninkielisiä valmentajia ja ohjaajia.
      https://www.cricketfinland.com/mitauml-on-kriketti.html#

      7. Työväenopistojen kurssit
      Pääkaupunkiseudun työväenopistojen tarjonnassa on jonkin verran englanninkielisiä kursseja, joista osa on perhekursseja ja osa on tarkoitettu lapsille ja/tai nuorille. On ainakin englanninkielistä teatteriryhmää, joogaa, lapsi-vanhempi liikuntaryhmiä, perheille suunnattuja kokkikursseja yms.

    • Anonyymi

      Suomessa useimpia arjen asioita hoidetaan nykyään sähköisesti. Esimerkiksi työ-, opiskelupaikka- ja asuntohakemukset tehdään yleensä sähköisesti. Samoin Kelan ja verottajan kanssa asioidaan sähköisesti kuten myös lisääntyvässä määrin terveydenhuollon kanssa. Passihakemuksen voi myös tehdä sähköisesti ja kirjastolainoja uusitaan sekä varataan Internetin kautta.

      Sähköinen tunnistautuminen tehdään useimmiten pankkitunnuksilla. Siksi monet Suomeen muuttoa suunnittelevat ovatkin hankkineet Suomesta pankkitilin ja -tunnukset. Niiden hankkiminen ei vielä sido mihinkään, mutta tekee monien asioiden hoitamisesta helpompaa.

      Monet avaavat suomalaisen tilin Suomessa käydessään. Sen pitäisi olla yksinkertaista, jos tilin avaaja on Suomen kansalainen ja/tai omistaa voimassaolevan suomalaisen henkilötunnuksen. Oikeus tilin avaamiseen EU-maassa on myös kaikilla niillä, jotka asuvat laillisesti jossain toisessa EU-maassa. Toki pankki voi kieltäytyä tilin avaamisesta, jos se epäilee esimerkiksi rahanpesua. Mikäli ei ole Suomen kansalainen eikä asu EU-maassa, kannattaa selvittää tilin avaamiseen liittyviä asioita henkilökohtaisesti suoraan pankeista.

      Nordean ja Danske Bankin ulkomaiden (esim. Ruotsi, Tanska & Viro) konttoreista voi ilmeisesti avata tilin, jonka kautta saa Suomen sähköisissä palveluissa toimivat nettipankkitunnukset.

      Tällä hetkellä kaikki pankit taitavat veloittaa pientä maksua (esim. 2€/kk) pankkitilistä. S-pankin tili on kuluton S-osuuskaupan asiakasomistajille, mutta asiakasomistajaksi pääseminen edellyttää ilmeisesti postiosoitetta Suomeen.

      https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/uutta-pankkiasiakkuutta-ei-voi-avata-ulkomailta-kasin/636527/

      https://www.google.com/amp/s/europa.eu/youreurope/citizens/consumers/financial-products-and-services/bank-accounts-eu/indexamp_fi.htm

      • Anonyymi

        Hyvä ohje! Kun aloin järjestellä paluumuuttoa Norjasta Suomeen, ei oikein mikään onnistunut ilman noita pankkitunnuksia. Tai olisi vissiin onnistunut, mutta pankkitunnuksia kanssa e-palveluiden käyttäminen oli yksinkertaista ja paljon asioita voi tehdä vaikka ulkomailta käsin tai keskellä yötä.

        Jos on Suomen kansalainen, kannattaa ihan alkuvaiheessa hankkia myös vähintään yksi suomalainen henkilöllisyystodistus kuten passi. Tosin saattaa olla fiksuinta hankkia samaan syssyyn myös ajokortti sekä henkilöllisyystodistuskin, jota on mukavampi kuljettaa mukana kuin passia. Suomalaisen henkilöllisyystodistuksen kanssa asiointi virastoissa on huomattavasti helpompaa kuin ulkomaisilla. Olen kuullut, ettei ulkomaisiin henkilöllisyys papereihin niin luoteta, koska niiden joukossa on paljon väärennettyjä eikä esimerkiksi kuva ole aina kovin selkeä tai virkailija ei ei edes saa selvää, mikä on etu- ja mikä sukunimi (esim. aasialaiset todistukset). Toki eurooppalaiset paperit ovat tässä mielessä selkeämpiä.

        Ei ollut paluumuutto erityisen hankalaa. Joitain päätöksiä täytyi odotella useamman kuukauden ajan, mutta ne eivät olleet niitä tärkeimpiä. Tulin Suomeen työttömänä ja työllistyin parissa viikossa mielekkäisiin työtehtäviin. Työnhaku ulkomailta käsin oli vähän hankalaa, koska työnantajat olisivat halunneet työn alkavan heti. Muuton toteuttaminen ja esim. asunnon löytyminen Suomesta ei kuitenkaan onnistunut ihan hetkessä. Monilla aloilla työnantajat tosin voivat laittaa työn alkamisen esim. 1-2 kuukauden päähän ja silloinhan asia on erilainen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä ohje! Kun aloin järjestellä paluumuuttoa Norjasta Suomeen, ei oikein mikään onnistunut ilman noita pankkitunnuksia. Tai olisi vissiin onnistunut, mutta pankkitunnuksia kanssa e-palveluiden käyttäminen oli yksinkertaista ja paljon asioita voi tehdä vaikka ulkomailta käsin tai keskellä yötä.

        Jos on Suomen kansalainen, kannattaa ihan alkuvaiheessa hankkia myös vähintään yksi suomalainen henkilöllisyystodistus kuten passi. Tosin saattaa olla fiksuinta hankkia samaan syssyyn myös ajokortti sekä henkilöllisyystodistuskin, jota on mukavampi kuljettaa mukana kuin passia. Suomalaisen henkilöllisyystodistuksen kanssa asiointi virastoissa on huomattavasti helpompaa kuin ulkomaisilla. Olen kuullut, ettei ulkomaisiin henkilöllisyys papereihin niin luoteta, koska niiden joukossa on paljon väärennettyjä eikä esimerkiksi kuva ole aina kovin selkeä tai virkailija ei ei edes saa selvää, mikä on etu- ja mikä sukunimi (esim. aasialaiset todistukset). Toki eurooppalaiset paperit ovat tässä mielessä selkeämpiä.

        Ei ollut paluumuutto erityisen hankalaa. Joitain päätöksiä täytyi odotella useamman kuukauden ajan, mutta ne eivät olleet niitä tärkeimpiä. Tulin Suomeen työttömänä ja työllistyin parissa viikossa mielekkäisiin työtehtäviin. Työnhaku ulkomailta käsin oli vähän hankalaa, koska työnantajat olisivat halunneet työn alkavan heti. Muuton toteuttaminen ja esim. asunnon löytyminen Suomesta ei kuitenkaan onnistunut ihan hetkessä. Monilla aloilla työnantajat tosin voivat laittaa työn alkamisen esim. 1-2 kuukauden päähän ja silloinhan asia on erilainen.

        Alla on neuvoja Suomen muuttavalle henkilölle, joka EI ole Suomen kansalainen.

        Pankkitilin avaaminen ja nettipankkiin tarvittavien tunnusten hankkiminen kuuluu todellakin ihan ensimmäisiin tehtäviin, jos Suomeen muuttoa miettii.

        Pankkitilin tavallisine pankkipalveluineen saa käsittääkseni avattua, vaikka ei olisi suomalaista henkilötunnusta. MUTTA silloin ei ilmeisesti saa sellaisia tunnuksia, joita käytetään ns. vahvaan tunnistautumiseen nettipalveluissa. Vahvaa tunnistautumista tarvitaan mm. verotoimiston, Maistraatin ja Kelan kanssa asioimiseen sähköisesti. Myös monet firmat kuten puhelinoperaattorit, sähköfirmat ja vakuutusfirmat vaativat sähköiseen asiointiin vahvaa tunnistautumista. Samoin monia työpaikkoja haetaan nykyään sähköisesti ja joskus nekin vaativat tätä vahvaa sähköistä tunnistautumista. Tämä ei ole ongelma niille, jotka ovat Suomen kansalaisia ja/tai omaavat suomalaisen henkilötunnuksen.

        JOS ei ole Suomen kansalainen eikä omista edes suomalaista henkilötunnusta, niin silloin kannattaa hoitaa alussa asioita ns. perinteiseen tapaan, kuten alla olen listannut. Jos tällainen henkilö myöhemmin Suomeen muuttaa, hänen täytyy maahan saapumisensa jälkeen hoitaa byrokratiaa mm. Maistraatin kautta. Tarvittavan byrokratian hoidettuaan hän saa suomalaisen henkilötunnuksen (se ei ole kansalaisuus!), mikäli asiat on kunnossa. Ja henkilötunnuksen saamisen jälkeen voikin hankkia ne vahvaan tunnistautumiseen oikeuttavat nettipankkitunnukset :-)

        - Työpaikkoja voi löytää mm. oman LinkedIn-profiilin kautta
        - Monille työnantajille voi tehdä sähköisiä hakemuksia työnantajien rekry-sivujen kautta
        - Varsinkin osa pienemmistä työnantajista vastaa työpaikkakyselyihin myös puhelimitse. Tällöin voit kysyä suoraan, millaisen työhakemuksen työnantaja mahdollisesti haluaa, jos hänellä on avoimia työpaikkoja.
        - Työhakemuksia voi lähettää myös sähköpostitse ja mukaan voi liittää videohaastattelun
        - Työnhakua voi tehdä TE-keskusten avulla
        - Jos pääsee käymään Suomessa, voi osallistua erilaisiin rekry-tapahtumiin
        - Opiskelupaikkoja haetaan pääosin sähköisesti, mutta niihin voi hakea myös ulkomailta käsin ilman suomalaista tunnistautumista
        - Vuokra-asuntoa voi hakea ilman sähköistä tunnistautumista, mutta jotkut vuokranantajat saattavat tällöin rajautua pois
        - Perinteiset paperihakemukset ovat melkein jo jääneet historiaan. Jos tarvitse apua, kannattaa pyytää tarkemoia neuvoja vuokra-asuntofirmasta, oppilaitoksesta, työnantajan rekry-työntekijöiltä, TE-keskuksesta jne.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alla on neuvoja Suomen muuttavalle henkilölle, joka EI ole Suomen kansalainen.

        Pankkitilin avaaminen ja nettipankkiin tarvittavien tunnusten hankkiminen kuuluu todellakin ihan ensimmäisiin tehtäviin, jos Suomeen muuttoa miettii.

        Pankkitilin tavallisine pankkipalveluineen saa käsittääkseni avattua, vaikka ei olisi suomalaista henkilötunnusta. MUTTA silloin ei ilmeisesti saa sellaisia tunnuksia, joita käytetään ns. vahvaan tunnistautumiseen nettipalveluissa. Vahvaa tunnistautumista tarvitaan mm. verotoimiston, Maistraatin ja Kelan kanssa asioimiseen sähköisesti. Myös monet firmat kuten puhelinoperaattorit, sähköfirmat ja vakuutusfirmat vaativat sähköiseen asiointiin vahvaa tunnistautumista. Samoin monia työpaikkoja haetaan nykyään sähköisesti ja joskus nekin vaativat tätä vahvaa sähköistä tunnistautumista. Tämä ei ole ongelma niille, jotka ovat Suomen kansalaisia ja/tai omaavat suomalaisen henkilötunnuksen.

        JOS ei ole Suomen kansalainen eikä omista edes suomalaista henkilötunnusta, niin silloin kannattaa hoitaa alussa asioita ns. perinteiseen tapaan, kuten alla olen listannut. Jos tällainen henkilö myöhemmin Suomeen muuttaa, hänen täytyy maahan saapumisensa jälkeen hoitaa byrokratiaa mm. Maistraatin kautta. Tarvittavan byrokratian hoidettuaan hän saa suomalaisen henkilötunnuksen (se ei ole kansalaisuus!), mikäli asiat on kunnossa. Ja henkilötunnuksen saamisen jälkeen voikin hankkia ne vahvaan tunnistautumiseen oikeuttavat nettipankkitunnukset :-)

        - Työpaikkoja voi löytää mm. oman LinkedIn-profiilin kautta
        - Monille työnantajille voi tehdä sähköisiä hakemuksia työnantajien rekry-sivujen kautta
        - Varsinkin osa pienemmistä työnantajista vastaa työpaikkakyselyihin myös puhelimitse. Tällöin voit kysyä suoraan, millaisen työhakemuksen työnantaja mahdollisesti haluaa, jos hänellä on avoimia työpaikkoja.
        - Työhakemuksia voi lähettää myös sähköpostitse ja mukaan voi liittää videohaastattelun
        - Työnhakua voi tehdä TE-keskusten avulla
        - Jos pääsee käymään Suomessa, voi osallistua erilaisiin rekry-tapahtumiin
        - Opiskelupaikkoja haetaan pääosin sähköisesti, mutta niihin voi hakea myös ulkomailta käsin ilman suomalaista tunnistautumista
        - Vuokra-asuntoa voi hakea ilman sähköistä tunnistautumista, mutta jotkut vuokranantajat saattavat tällöin rajautua pois
        - Perinteiset paperihakemukset ovat melkein jo jääneet historiaan. Jos tarvitse apua, kannattaa pyytää tarkemoia neuvoja vuokra-asuntofirmasta, oppilaitoksesta, työnantajan rekry-työntekijöiltä, TE-keskuksesta jne.

        Jos ET ole Suomen kansalainen EIKÄ sinulla ole suomalaista henkilötunnusta, asioiden hoitamista voi nopeuttaa näin.

        1. Tee muuttoilmoitus netin kautta sekä Postiin että Maistraattiin. Tätä varten sinun täytyy luoda Posti-tunnukset. Posti-tunnusten avulla voit tehdä muuttoilmoituksen myös Maistraattiin. Muuttoilmoituksen voit tehdä YHDEN kuukauden ennen muuttoasi. Sinulla täytyy olla jokin osoite, jonka ilmoitat muuttoilmoituksen. Osoite voi olla väliaikainen (esim. sukulaisten luona, huoneistohotelli), jos et ole vielä saanut vakituista asuntoa.

        2. Tee netin kautta Maistraattiin ajanvaraus Suomeen rekisteröitymistä varten. Rekisteröityminen nimittäin vaatii henkilökohtaista käyntiä Maistraatissa. Voit varata käyntiajan jo ennen Suomeen muuttoasi. Joskus Maistraateissa on ruuhkaa ja saatat joutua odottamaan rekisteröitymistä 1-2 kuukauden ajan. Pienemmillä paikkakunnilla on yleensä vähemmän ruuhkaa. Niistä saattaa saada varattua ajan jo samalle viikolle. Esimerkiksi pääkaupunkiseutua lähimmät palvelupisteet sijaitsevat Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Moni Suomeen muuttanut on päätynyt tekemään pienen Suomi-matkan ja saanut tälla tavalla rekisteröitymisen hoidettua nopeammin. Rekisteröitymisen jälkeen henkilötunnus saapuu yleensä muutamassa päivässä.

        3. Suomalaisen henkilötunnuksen saatuasi voit hankkia pankista nettipankkitunnukset, joita tarvitaan sähköiseen asiointiin (mm. Kela, Verotoimisto, OmaKanta-terveyspalvelu, vakuutusyhtiöt, puhelinoperaattori).


        Lisää tietoa:

        https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/Muuttoilmoitus/Muutto-ulkomaille-tai-ulkomailta-Suomeen/

        https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/kotikunta_ja_vaestotiedot/Ulkomaalaisten-rekisterointi/

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ET ole Suomen kansalainen EIKÄ sinulla ole suomalaista henkilötunnusta, asioiden hoitamista voi nopeuttaa näin.

        1. Tee muuttoilmoitus netin kautta sekä Postiin että Maistraattiin. Tätä varten sinun täytyy luoda Posti-tunnukset. Posti-tunnusten avulla voit tehdä muuttoilmoituksen myös Maistraattiin. Muuttoilmoituksen voit tehdä YHDEN kuukauden ennen muuttoasi. Sinulla täytyy olla jokin osoite, jonka ilmoitat muuttoilmoituksen. Osoite voi olla väliaikainen (esim. sukulaisten luona, huoneistohotelli), jos et ole vielä saanut vakituista asuntoa.

        2. Tee netin kautta Maistraattiin ajanvaraus Suomeen rekisteröitymistä varten. Rekisteröityminen nimittäin vaatii henkilökohtaista käyntiä Maistraatissa. Voit varata käyntiajan jo ennen Suomeen muuttoasi. Joskus Maistraateissa on ruuhkaa ja saatat joutua odottamaan rekisteröitymistä 1-2 kuukauden ajan. Pienemmillä paikkakunnilla on yleensä vähemmän ruuhkaa. Niistä saattaa saada varattua ajan jo samalle viikolle. Esimerkiksi pääkaupunkiseutua lähimmät palvelupisteet sijaitsevat Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Moni Suomeen muuttanut on päätynyt tekemään pienen Suomi-matkan ja saanut tälla tavalla rekisteröitymisen hoidettua nopeammin. Rekisteröitymisen jälkeen henkilötunnus saapuu yleensä muutamassa päivässä.

        3. Suomalaisen henkilötunnuksen saatuasi voit hankkia pankista nettipankkitunnukset, joita tarvitaan sähköiseen asiointiin (mm. Kela, Verotoimisto, OmaKanta-terveyspalvelu, vakuutusyhtiöt, puhelinoperaattori).


        Lisää tietoa:

        https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/Muuttoilmoitus/Muutto-ulkomaille-tai-ulkomailta-Suomeen/

        https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/kotikunta_ja_vaestotiedot/Ulkomaalaisten-rekisterointi/

        Huom!

        A) Jos sinulla on EU- tai ETA-maasta myönnetty henkilöllisyystodistus, saat vahvaan tunnistautumiseen tarvittavat nettipankkitunnukset, kunhan sinulla on niiden lisäksi suomalainen henkilötunnus.

        B) Jos sinulla ei ole EU- tai ETA-maasta myönnettyä henkilöllisyystodistusta, joudut suomalaisen henkilöllisyystunnuksen saatuasi ensin hankkimaan poliisilta ulkomaalaisen henkilökortin. Vasta henkilökortin ja -tunnuksen saatuasi voit anoa pankista nettipankkitunnuksia, jotka oikeuttavat ns. vahvaan tunnistautumiseen sähköisissä palveluissa.

        - - - - - - - - - -

        Sitaatti poliisin nettisivuilta:

        "Ulkomaalaisen henkilökortti

        Poliisi voi myöntää henkilökortin Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on merkitty väestötietojärjestelmään ja jolla on voimassa oleva oleskelulupa tai oleskelukortti tai hänen oleskeluoikeutensa on rekisteröity. Lisäksi hänen henkilöllisyytensä on voitava todeta luotettavasti. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi, mutta kuitenkin enintään hakijan oleskeluluvan tai oleskelukortin voimassaoloajaksi. Ulkomaalaiselle myönnettyä henkilökorttia ei voi käyttää matkustusasiakirjana."

        https://www.poliisi.fi/henkilokortin_hakeminen

    • Anonyymi

      Mutta harkitse kahdesti ja hartaasti,, ja lue paivan lehdista ja hammasty mita tapahtuu ent.kotimaassasi..

      • Anonyymi

        No mitä Suomessa tapahtuu?

    • Anonyymi

      Tyontekijoistä on pulaa, niin alalla kuin alallakin. Mutta, mutta... ikärasismi estää yli 55 vuotiaiden tyollistämisen!
      Ihmiset ovat täysin tyokykyisiä yli tuonkin ikärajan, miksi heitä noin syrjitään Suomessa, tasa-arvon maassa?

    • Anonyymi

      Kannattaa myös muistaa että jos muuttaa Ruotsista ja puoliso on ruotsinkielinen niin Suomi ON kaksikielinen maa. Hän saa kaikki yhteiskunnan palvelut ruotsinkielellä. Sillä jokainen virkamies ja viranomainen ON tenttinyt virkamiesruotsin.

      Voi olla että jossain Mikkelin työvoimatoimistossa se on vähän tiukemmassa, mutta ei kun sinne vain tiskille tivaamaan. Eipähän tule turhaa kyykytystä ja tiukkoja/turhia kysymyksiä virkamiehiltä kun ei kielitaito riitä ihan kaikkeen.

      Niin että puolisot ja lapset vaan mukaan. Suomi on kaksikielinen maa.

      • Anonyymi

        Kokemus tämäkin!
        Erään keskisuuren suomalaisen kaupungin sosiaalitoimistossa kieltäydyttiin ymmärtämästä Ruotsista saamaani virkakirjettä. Vaativat, että olisin käännättänyt päätöksen laillistetulla taholla ja maksanut omasta pussistani kääntämispalkkion.
        Suomen kaksikielisyyteen vedoten kieltäydyin. Soitin sisäasiainministeriöön ja sain sieltä puhelinnumeron, johon kyseisen sosiaalitoimiston esimiestä pyydettiin soittamaan esimiehelle epäselvässä kaksikielisyysasiassa. Tuloksena oli, että jo löytyi ruotsinkielen osaaja kyseisestäkin toimistosta, eikä minun tarvinnut käännättää paperiani.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      273
      2843

    2. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      75
      1506

    3. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      43
      1460

    4. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      34
      1240

    5. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      25
      1177

    6. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      47
      1170

    7. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      6
      1170

    8. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      43
      1109

    9. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      19
      1036

    10. Ihan mielenkiinnosta kyselen...

      Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko
      Ikävä
      14
      1003
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt