Tottuus purjehddukksen tullevaissuudesta

Anonyymi

Nuoret ovat fiksuja ja koulutettuja mutta kädentaidottomia, joita purjehdus vaatii. Tarvittaisiin kursseja, joilla opeteltaisiin tekemään. Muuten purjehdus Suomessa näivettyy muutamassa vuosikymmenessä.

64 kommenttia

Vastaukset

  • Oikkein kiva alku, mutta minä olen täysin kädentaidoton eikä se ole estänyt minua purjehtimasta.

    • Eikö sun veneesi vaadi lainkaan huoltoa, vai onko lompakko niin paksu että kaiken voi teetättää ulkopuolisella?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö sun veneesi vaadi lainkaan huoltoa, vai onko lompakko niin paksu että kaiken voi teetättää ulkopuolisella?

      Aika vähän vaatii huoltoa. Eikä vuosittain juuri mitään sellaista, johon tarvittaisiin ruuvimeisselin käyttämistä kummempaa kädentaitoa.

      En toki virkkaa purjeita itse, ja uudet vantit tilaan rikipajalta - siis ammattilaisia käytän kun siihen on tarvetta.

  • Nuoret eivät myöskään osaa tehdä tuohivirsuja. Sekin on merkittävä taito siinä missä tervanpolttokin.

  • Aloittaja osuu naulan kantaan. Nykynuorten oppimisvelka on jotain aivan käsittämätöntä. Vika ei ole yksin tiedoissa ja taidoissa. Puuttuu tyystin oppimaan oppimisen taidot sekä pahimpana tärkein eli kokemuspohja. Kiitos uusien opetusmenetelmien.

    Nuorten vieminen merelle ja kurssittaminen ei auta. Heiltä puuttuu halu luontokokemuksiin. Siinä ei paljon kurssitus enää auta.

    Kuitenkin: nuorten joukossa on niitäkin, jotka haluavat telttailemaan, retkeilemään ja veneilemään. Aivan toivoton tilanne ei siis ole. Purjehdus tai laajemmin, veneily, massojen harrastuksena taitaa kuitenkin olla eilistä päivää.

    • Jos purjehdus harratsusmuotona katoaisi kokonaan, niin sillä ei olisi vaikutusta maailmanmenoon. Sama pätee tietenkin moniin muihinkin asioihin.

      Oppimisvelkaa taitaa kuitenkin olla enemmän ikääntyneemmillä ihmisillä, jotka eivät jatkuvasti opettele uusia asioita kuin nuorilla. Nuoret opettelevat ja oppivat jatkuvasti uusia asioita, ne vai ovat eri asioita kuin mitä vanhemmat ikäpolvet ovat opetelleet.

      On ihan perusteltua pitää nuorten opettelemia asioita tärkeämpinä ja ajankohtaisempina kuin aikaisemmin opetettuja. Moni asia, mitä on opittu työelämässä ja koulussa 60-80 luvuilla on hyödytöntä ja vanhentunutta. Siitä vasta syntyykin oppimisvelkaa.

      Ikääntyneen osaamien reklevanttien asioiden määrä pienenee jatkuvasti ja nuorten kasvaa. Nuorten osaamisen kehittämiseen on olemassa systemaattinen järjestelmä, ikääntyneiden ajassa pysymisestä vastaa kukin itse kykyjensä ja asenteensa rajoissa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos purjehdus harratsusmuotona katoaisi kokonaan, niin sillä ei olisi vaikutusta maailmanmenoon. Sama pätee tietenkin moniin muihinkin asioihin.

      Oppimisvelkaa taitaa kuitenkin olla enemmän ikääntyneemmillä ihmisillä, jotka eivät jatkuvasti opettele uusia asioita kuin nuorilla. Nuoret opettelevat ja oppivat jatkuvasti uusia asioita, ne vai ovat eri asioita kuin mitä vanhemmat ikäpolvet ovat opetelleet.

      On ihan perusteltua pitää nuorten opettelemia asioita tärkeämpinä ja ajankohtaisempina kuin aikaisemmin opetettuja. Moni asia, mitä on opittu työelämässä ja koulussa 60-80 luvuilla on hyödytöntä ja vanhentunutta. Siitä vasta syntyykin oppimisvelkaa.

      Ikääntyneen osaamien reklevanttien asioiden määrä pienenee jatkuvasti ja nuorten kasvaa. Nuorten osaamisen kehittämiseen on olemassa systemaattinen järjestelmä, ikääntyneiden ajassa pysymisestä vastaa kukin itse kykyjensä ja asenteensa rajoissa.

      Meinaatko, että koulut hankkisivat purjeveneitä? Se voisi toimia. Ala-asteella riittäisi H-vene, Yläasteella AWB (Average White Boat), lukiossa 8mR. Uskontotunnit voitaisiin korvata purjehdustunneilla. Arvosanat määräytyisivät kilpailusijoituksista.

    • Bossu kirjoitti:

      Meinaatko, että koulut hankkisivat purjeveneitä? Se voisi toimia. Ala-asteella riittäisi H-vene, Yläasteella AWB (Average White Boat), lukiossa 8mR. Uskontotunnit voitaisiin korvata purjehdustunneilla. Arvosanat määräytyisivät kilpailusijoituksista.

      Ei itse asiassa tullut mieleenkään, että kirjoitukseni voisi ymmärtää tuolla tavalla.
      Mielenkiintoista.

      Pikemminkin mielestäni totesin juuri päinvastoin.

    • Ei nuorilta puutu halua luontokokemuksiin. Esim. retkeilyn suosiohan on miltei räjähtänyt. Kyllä purjehduksen alamäen syitä pitää hakea muualta.

  • Ei purjehdus ole koskaaan ollut mikään varsinainen jokamiehen laji. Nykyään myös naiset ostavat itsenäisesti pursia. Mutta kun ikäluokat pienenevät ja kilpailevat harrasteet valtaavat alaa, harrastajamäärien lasku lienee tosiasia. Mutta mitä sitten?

    • Kaikki aina puhuvat kilpailevista harrastuksista.

      Mistä ihmeen harrastuksista? Eihän kukaan enää harrasta mitään. Touhuavat vaan kun päättömät kanat.

      Näkisin, että siinä on iso ero aiempaan nähden. Aiemmin valittiin sarka, jota kynnetään katkeraankin loppuun saakka, nyt ei oikein tiedetä, mikä mahtais olla in. Varmaankin tarjonta pyörryttää.

      Olisinko sittenkin suppailija vai pitäisikö aloittaa ilmajoggailu? Kilpapyörät on hienoja, joten ostan semmoisen ja sitten kuuntelen älpeelevyiltä isän nuoruuden musiikkia isoisän aikaisilla stereoilla. Siitä tulikin mieleen, että skimbaamaankin menisin, jos jostain löytysi tiimalasit vaihdossa lumilautaan, jonka sain kun pistin samaan kauppaan rullaluistimet ja snorkkelisetin.

      Itse arvostan toisaalta tuota monitaitoisuutta, joka hahmottaa Maailmaa laajemmin. Toisaalta arvostan myös oikeaa taitoa, joka syntyy vain jos jotain harrastaa oikeasti.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kaikki aina puhuvat kilpailevista harrastuksista.

      Mistä ihmeen harrastuksista? Eihän kukaan enää harrasta mitään. Touhuavat vaan kun päättömät kanat.

      Näkisin, että siinä on iso ero aiempaan nähden. Aiemmin valittiin sarka, jota kynnetään katkeraankin loppuun saakka, nyt ei oikein tiedetä, mikä mahtais olla in. Varmaankin tarjonta pyörryttää.

      Olisinko sittenkin suppailija vai pitäisikö aloittaa ilmajoggailu? Kilpapyörät on hienoja, joten ostan semmoisen ja sitten kuuntelen älpeelevyiltä isän nuoruuden musiikkia isoisän aikaisilla stereoilla. Siitä tulikin mieleen, että skimbaamaankin menisin, jos jostain löytysi tiimalasit vaihdossa lumilautaan, jonka sain kun pistin samaan kauppaan rullaluistimet ja snorkkelisetin.

      Itse arvostan toisaalta tuota monitaitoisuutta, joka hahmottaa Maailmaa laajemmin. Toisaalta arvostan myös oikeaa taitoa, joka syntyy vain jos jotain harrastaa oikeasti.

      Rohkenen olla eri mieltä. Ihan Nautic-lehteä selailemallakin käy ilmi että suomalaiset osallistuvat määrätietoisesti eri purjehduslajien kisoihin ympäri maailmaa. Toki enimmäkseen kevytveneillä.

  • Papparaiset elävät ajassa jolloin kaikki vesistön lähellä asuvat osasivat automaattisesti veneillä (eintokinsilloinkaan purjehtia) Mutta ainakin Helsingissä on niin paljon sisämaasta tullutta että vesi on niille vieras asia. Tutustumista hidastaa se että veneet on kalliita. Jos nyt asuntoveloistaan selviää pätkätöillä niin ei sentään huvikuunareihin ole varaa. Varsinkin kum täälläkin poikkeuksetta päädytään suosittelemaan vähintääm 30-jalkasita ensiveneeksi.

    • 30-jalkaisia saa reilulla kymppitonnilla, eikä pienempien veneiden kulut ole ratkaisevasti pienempiä joten miksi ei sitten aloittaisi veneellä joka ei ihan heti jää pieneksi. Kuitenkin myymisessä on oma vaivansa. Eihän aikuinen ihminen voi kevytvenepurjehdustakaan optarilla aloittaa.

  • Ottakaapa ne omat lapset mukaan vesille. Siinä sitä on opittu ennenkin, jos vain on intoa. Siis ennen teini-ikää.!
    Ja jos ei innostu, niin ei se ole mmmaailmanlllloppuuuuu!

  • Aloittajalle tiedoksi, voit laittaa laitteeseesi oikeinkirjoituksen tarkastuksen päälle. Siitä on suuri apu jos vaikka sattuu kärsimän sakaisista senoista.
    PC : n asetuksia en muista, mutta iPadissa polku on seuraava:
    Avaa >asetukset > yleiset > näppäimistö.
    Siellä on valikko, josta siirrät vihreän pallon näkyviin.
    Good luck !

  • Eipä sen väliä vaikka purjehdus/veneily näivettyisikin.
    Nuorille muodostuu aivan omanlaisensa elämäntapa joka sisällöltään saattaa rikkaampikin kuin näiden aikansa homeisissa vessoissa istuskelemalla vesillä tuhlanneet.

  • Purjehdus ei näivety, vaan hajautuu eri alalajeihin.
    Kuten leijalautailuun ja kantosiipiveneisiin, niiden perinteisten eli köliveneiden, skiffien, jollien ja monirunkojen lisäksi. Lisäksi purjehdusta voi harrastaa myös penkkiurheiluna tai tietokonepelinä. Edellisestä sailGP on esimerkkinä parhaasta päästä, varsinkin aplettina. Youtubekin on täynnään kaikenlaisia purjehdusvideoita, niin kilpailuista kuin matkapurjehdksestakin. Ja onhan siellä jopa koulutusvideoitakin. Kursseja siis on, mutta ne eivät välttämättä ole niin perinteisiä sellaisia että seniilit niitä sellaiseksi tunnistaisivat, vaan osa sosiaalista mediaa.

  • Suomessa voi olla hiipumaan päin mutta vastaavasti veneily on Afrikassa nouseva laji ja sadat miljoonat ihmiset lähtevät ihan lähivuosina Välimerelle veneilemään. Se on iso haaste varsinkin Italian satamayrittäjille.

    • Tuovat Nauvon sataman ennestään likaisiin pesutiloihin sitä itseään eli Saharan hiekkaa. Kelpaako heille maitoon/kermaan tehty lohikeitto ja marttalimppu. Epäilen. Heille voidaan perustaa Merikarhujen oma Välimeren alaosasto Bantumerikarhut. Vihreä lippu vaihtuu mustaan. Sähköttömyydestä ja ulkovessoista heillä on jo kokemusta, joten sopeutuminen käy nopeasti.

  • Voisi suositella Suomen Veneilyliitolle ja myös Roska-Roope systeemille aktiivista jäsenhankintaa Pohjois-Afrikassa ja mielellään jo ennen veneilyn aloittamista. Pitäisi myös perustaa uusi jaosto kumiveneilijöille.

  • Optarikurssi osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Purjeveneiden myynti verottomaksi. Ylelle purjehdusuutiskiintiö.

  • Purjeveneilyn tulevaisuutta voi katsella nettiveneestä kun laittaa haulla purjeveneet, hintajärjestys, ja 7 metrisiä alkaa olla 600 eurolla. Kohta jo maksetaan että ottaa nurkkiin pyörimään rock 20n, h-veneen, guy 22n, albin vegan, sunwindin, scamperin jne.

    Uuden ajan ihmisiä ei yksinkertaisesti kiinnosta lorvia tuntikausia kivikovilla penkeillä tuulessa sadetakki päällä ja mennä kamelinjolkotusvauhtia jonnekin, ja tulla takaisin yhtä hitaasti. Tylsää 5 solmun elämänilon surkastuttamista koko purjehdus touhu.

    Sen sijaan moottoriveneet pitää paremmin hintansa. Saa olla projektivene, kone rikki , kone 80 luvulta, rekisteröimätön, varastettu omavalmisteeksi rekisteröity, puu - tai itsetehty runko tai myyjän sijainti kuopiossa tai kajaanissa ennen kun mennään kajuutallisissa moottoriveneissä alle 1500 euron.

    • Höpö höpö. Pienten vanhojen purjeveneiden hinnat ovat kyllä laskeneet reilusti, mutta eipä 70-luvun moottoriveneistäkään mitään makseta ellei ole joku klassikko uudehkolla koneella. Liukuvissa veneissä koneen arvo on hyvin merkittävä.

      Eipä noita listaamiasi venetyyppejä löydy 1500 eurolla kuin projekteina. 80-luvun H-veneetkin maksavat 5-10 tonnia. Vanhimmat H:t ja Vegat ovat 60-luvulta, joten toki ne alkavat olla halpoja, varsinkin huonosti pidettyinä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Höpö höpö. Pienten vanhojen purjeveneiden hinnat ovat kyllä laskeneet reilusti, mutta eipä 70-luvun moottoriveneistäkään mitään makseta ellei ole joku klassikko uudehkolla koneella. Liukuvissa veneissä koneen arvo on hyvin merkittävä.

      Eipä noita listaamiasi venetyyppejä löydy 1500 eurolla kuin projekteina. 80-luvun H-veneetkin maksavat 5-10 tonnia. Vanhimmat H:t ja Vegat ovat 60-luvulta, joten toki ne alkavat olla halpoja, varsinkin huonosti pidettyinä.

      huomaa ettei sinulla ole oikein realiteetit maailmankartalla. Lähes kaikki noista oli poimintoja mitä olen lähikuukausina nähnyt myynnissä. Liukuvassa moottoriveneessä jossa on hytti tai kaksi, ei tarvitse olla edes moottoria ja hinta pomppaa yli näiden 5 solmun jiippausjolkottajien eli purjeveneiden.

    • Anonyymi kirjoitti:

      huomaa ettei sinulla ole oikein realiteetit maailmankartalla. Lähes kaikki noista oli poimintoja mitä olen lähikuukausina nähnyt myynnissä. Liukuvassa moottoriveneessä jossa on hytti tai kaksi, ei tarvitse olla edes moottoria ja hinta pomppaa yli näiden 5 solmun jiippausjolkottajien eli purjeveneiden.

      Niin mihin nyt sitten vertaat jotain Rockia tai Guy 22:sta? Itse vertaisin niitä lähinnä n. 6 m HT-veneisiin, jotka tarjoavat vastaavat tilat. Nuo molemmat ovat 70-luvulta (Rock tuli jo 60-luvulla), vaikka niitä vielä 80-luvullakin tehtiin. 1500 ja alle pyynnit noista ovat projekteja tai jossain vaikeassa paikassa, josta kuljetus maksaa veneen arvon. Normaalikuntoiset maksavat 2-3 tonnia.

      Nuo ovat halpoja, kun laittamalla muutaman tonnin lisää saa paljon enemmän, kuten vessan, sisäkoneen ja selvästi enemmän tilaa. Ei nykyään juuri kukaan viitsi matkapurjehtia noin pienellä ja niukasti varustetulla veneellä.

      Paljonkos tuossa on mielestäsi koneen arvo: https://www.nettivene.com/moottorivene/flipper/779323

      Tuo on sentään 80-luvun designia. 60-luvun ja 70-luvun alun suunnittelua olevista ei saa sen enempää kuin purjeveneistäkään elleivät ole Coronet 21:iä tai vastaavia klassikoita.

      Kahden kajuutan moottoriveneet ovat jo aivan eri kokoluokkaa.

  • Pitäisi olla enemmän tämän tyylisiä pursia.
    http://www.fyneboatkits.co.uk/plans/sailing/strike-18-trimaran/

    Tällaisia päiväpursia voisi joku valmistaja ruveta valmistamaan, ei eksoottisia materiaaleja, joten hinta pysyy kurissa - silti nopeus parhaimmillaan yli 10 solmua.

    Tarvittaessa veneeseen voi virittä puomiteltan ja yöpyä.

    • tuollainen katamaraani trimaraani honolulu-vene vaatii spesiaali venepaikan, kuka hullu tuollaista pohjoiseuroopassa muka ostaisi kun ei saa venepaikkaa mistään. Tuollainen on tehty poijupaikalla säilytettäväksi, ja sellaisia satamia ei suomen merenrantakaupungeissa ole.

    • Anonyymi kirjoitti:

      tuollainen katamaraani trimaraani honolulu-vene vaatii spesiaali venepaikan, kuka hullu tuollaista pohjoiseuroopassa muka ostaisi kun ei saa venepaikkaa mistään. Tuollainen on tehty poijupaikalla säilytettäväksi, ja sellaisia satamia ei suomen merenrantakaupungeissa ole.

      Helsingissäkin on poijupaikkoja useissa satamissa. Ilmeisesti Helsinki ei mielestäsi ole Suomen merenrantakaupunki.
      Lisäksi Turussa tuollaista voisi säilyttää vaikka Aurajoen varrella kylkipaikassa, hinta menee siellä pituden mukaan eikä leveys vaikuta asiaan mitään.

      Ongelma lienee pikemminkin se ettei tuollaisille veneille riitä kysyntää sarjatuotannon aloittamiseen. Liian pienet tilat ja kuormauskapasiteetti matkapurjehduksen kannalta yhdistettynä liian huonoon suorituskykyyn sporttisemman purjehduksen kannalta. Isompi käytetty antaa molemmissa paljon enemmän samalla hinnalla kuin tuollainen uutena.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Helsingissäkin on poijupaikkoja useissa satamissa. Ilmeisesti Helsinki ei mielestäsi ole Suomen merenrantakaupunki.
      Lisäksi Turussa tuollaista voisi säilyttää vaikka Aurajoen varrella kylkipaikassa, hinta menee siellä pituden mukaan eikä leveys vaikuta asiaan mitään.

      Ongelma lienee pikemminkin se ettei tuollaisille veneille riitä kysyntää sarjatuotannon aloittamiseen. Liian pienet tilat ja kuormauskapasiteetti matkapurjehduksen kannalta yhdistettynä liian huonoon suorituskykyyn sporttisemman purjehduksen kannalta. Isompi käytetty antaa molemmissa paljon enemmän samalla hinnalla kuin tuollainen uutena.

      Tarkoitin keskellä lahtea olevia poijupaikkoja, en peräpoijupaikkoja. Ja ei, en pidä Helsinkiä normaalihintaisena verrokkimerenrantajaupunkina. Kukahan hullu parkkeeraa kata-tai trimaraanin Aurajokeen, pöljän näköinenkin jo.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tarkoitin keskellä lahtea olevia poijupaikkoja, en peräpoijupaikkoja. Ja ei, en pidä Helsinkiä normaalihintaisena verrokkimerenrantajaupunkina. Kukahan hullu parkkeeraa kata-tai trimaraanin Aurajokeen, pöljän näköinenkin jo.

      Poijupaikkoja (keskellä lahtea olevia) on Helsingissä useissa eri paikoissa. Kaupunki vuokraa (mm. Puotilassa) ja sitten on vielä veneseuroilla (mm. Yliskylässä).

    • Anonyymi kirjoitti:

      Poijupaikkoja (keskellä lahtea olevia) on Helsingissä useissa eri paikoissa. Kaupunki vuokraa (mm. Puotilassa) ja sitten on vielä veneseuroilla (mm. Yliskylässä).

      Poijupaikat ovat hävinneet ajat sitten niin Puotilasta kuin melkein kaikista muistakin satamista sitä mukaa kun laituripaikoista alkoi olla ylitarjontaa.

  • Purjehduksen imago on muuttunut vuosikymmenien saatossa erittäin elitistiseksi. Uusia purjehtijia arveluttaa sijoittaa lähes sata tuhatta veneeseen, koska on vallalla käsitys ettei pienemmällä ja vanhemmalla veneellä tee mitään vaan edessä on jatkuvaa korjausta ja sitten romutus.

    • Tämähän on suoraa seurausta siitä, että purjehtijat ovat käsitaidottomia ja laiminlyövät veneiden kaikki huollot. Viimeksi kolme viikkoa sitten ohitse paineli Hellvetin vanha 60 luvun lopun Coronet. Saa olla joka pultti, tukikoolaus ja kolkka syynätty että niin vanhalla painellaan 30 solmua metrin aallokossa. Mutta moottoriveneitä pidetäänkin paremmin kunnossa, ainakin niitä joilla veneillään. Purjehtijat lienee makuuttaa veneitä satamissa tai laitta kiertopalkinnoksi kun ei viitsitä uusia monen tonnin hintaisiksi tulevia pres..purjeita, 600 euron veneeseen...Vanhat purjeveneet ovat tuhoon tuomittuja, uudet edustavat jonkin aikaa elitistisyyttä purjehtijoiden omissa piireissä mutta kun ruuvit alkaa narskumaan ja purjeet homhtumaan, ne lompsahtavat ensin joksikin ajaksi 15 tonnin väliomistustilaan, ja sitten myöhemmin 600-3000 euron kiertopalkinnoksi.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tämähän on suoraa seurausta siitä, että purjehtijat ovat käsitaidottomia ja laiminlyövät veneiden kaikki huollot. Viimeksi kolme viikkoa sitten ohitse paineli Hellvetin vanha 60 luvun lopun Coronet. Saa olla joka pultti, tukikoolaus ja kolkka syynätty että niin vanhalla painellaan 30 solmua metrin aallokossa. Mutta moottoriveneitä pidetäänkin paremmin kunnossa, ainakin niitä joilla veneillään. Purjehtijat lienee makuuttaa veneitä satamissa tai laitta kiertopalkinnoksi kun ei viitsitä uusia monen tonnin hintaisiksi tulevia pres..purjeita, 600 euron veneeseen...Vanhat purjeveneet ovat tuhoon tuomittuja, uudet edustavat jonkin aikaa elitistisyyttä purjehtijoiden omissa piireissä mutta kun ruuvit alkaa narskumaan ja purjeet homhtumaan, ne lompsahtavat ensin joksikin ajaksi 15 tonnin väliomistustilaan, ja sitten myöhemmin 600-3000 euron kiertopalkinnoksi.

      Kukaan täyspäinen ei laita tonnikaupalla rahaa vuodessa muutaman tonnin veneen ylläpitoon. Sen vuoksi noiden halpojen veneiden kohtalo on kerätä korjausvelkaa kunnes ne ovat käyttökelvottomassa kunnossa.

      70-luvun venebuumin jätökset alkavat lähestyä tuota ikää ja katoavat luontaisen poistuman kautta seuraavan 5-10 vuoden aikana. Vähän modernimmat, suuremmat, perähytilliset 80-lukulaiset sinnittelevät hieman kauemmin koska niillä on jonkin verran enemmän käyttöarvoa (lue: tilaa ja mukavuuksia).

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kukaan täyspäinen ei laita tonnikaupalla rahaa vuodessa muutaman tonnin veneen ylläpitoon. Sen vuoksi noiden halpojen veneiden kohtalo on kerätä korjausvelkaa kunnes ne ovat käyttökelvottomassa kunnossa.

      70-luvun venebuumin jätökset alkavat lähestyä tuota ikää ja katoavat luontaisen poistuman kautta seuraavan 5-10 vuoden aikana. Vähän modernimmat, suuremmat, perähytilliset 80-lukulaiset sinnittelevät hieman kauemmin koska niillä on jonkin verran enemmän käyttöarvoa (lue: tilaa ja mukavuuksia).

      Näin on. Minulla oli aiemmin 70-luvun 7-metrinen HT-vene, jonka ostin 4000 eurolla. Siinä oli sisäperäbensakone 80-luvun alusta. Kone levisi, ja totesin, että koneen ehkä saisi kuntoon, jos osaisi sen purkaa ja hyvällä tuurilla vika olisi korjattavissa. Mutta aikaa menisi minulta ainakin 100-300 tuntia, koska en ole sellaista ennen tehnyt. Sellainen V6-vaihtokone ja vetolaite, joka toimisi jatkossa luultavasti 10 vuotta, maksaisi 3-4 tonnia ja asennus veisi myös ainakin 100 tuntia. Samaan hintaan saisi vesille valmiin uuden pommiveneen. Ei kannata, ja annoin sen halvalla pois. Sellainen epäsiisti runko on melkein arvoton ilman moottoria. Sama kohtalo on 7-metrisillä vanhoilla purjeveneillä. Ei kukaan niitä korjaa nykyisillä käytettyjen veneiden hinnoilla, jos jotain isompaa hajoaa. Ihmisethän antaa Facebookissa niitä ilmaiseksi pois.

    • Ei ihan sama kohtalo. On totta, että mikäli ~7-8 metrisessä vanhassa purressa on sisäkone, sitä ei yleensä kannata korjata saati vaihtaa uuteen. Sen sijaan useimpiin voidaan vaihtaa pieni, käytetty 4-6hv perämoottori muutamalla satasella, oikeastaan muuta isompaa rikkoutuvaa vanhassa lujitemuovipurjeveneessä ei olekaan. Perämoottoriin siirtymisen jälkeen pursi voi jatkaa elämäänsä, joiltakin osin jopa parempana - kun tilaa syntyy ja painoa säästyy sisäkoneen ja sen varusteiden osalta. Puuttuva moottorin lataus hoidetaan aurinkopaneeleilla, jotka ovat nykyään aika edullisia.

      Moottoriveneen sydän on moottori, vanhaa v6 konetta ei oikein voi korvata perämoottorilla - varsinkaan 5 hevosvoimaisella. Vanha moottorivene menee näin helpommin korjauskelvottomaksi, kun kone hajoaa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ihan sama kohtalo. On totta, että mikäli ~7-8 metrisessä vanhassa purressa on sisäkone, sitä ei yleensä kannata korjata saati vaihtaa uuteen. Sen sijaan useimpiin voidaan vaihtaa pieni, käytetty 4-6hv perämoottori muutamalla satasella, oikeastaan muuta isompaa rikkoutuvaa vanhassa lujitemuovipurjeveneessä ei olekaan. Perämoottoriin siirtymisen jälkeen pursi voi jatkaa elämäänsä, joiltakin osin jopa parempana - kun tilaa syntyy ja painoa säästyy sisäkoneen ja sen varusteiden osalta. Puuttuva moottorin lataus hoidetaan aurinkopaneeleilla, jotka ovat nykyään aika edullisia.

      Moottoriveneen sydän on moottori, vanhaa v6 konetta ei oikein voi korvata perämoottorilla - varsinkaan 5 hevosvoimaisella. Vanha moottorivene menee näin helpommin korjauskelvottomaksi, kun kone hajoaa.

      Rustit vuotavat. Luukut vuotavat. Kannen sauma vuotaa. Heloituksen kiinnitykset vuotaa. Gelcoat halkeilee. Sisutuksen laipiot ja polviot mätänevät. Vantit rispaantuvat. Maston helat korkkaavat. Vinssit ja muu heloitus pettää. Purjeet ja köydet kuluvat loppuun. Mastonjalan tuenta pettää. Peräsin vettyy ja halkeaa. Peräsinlaakerit kuluvat. Kölipultit ruostuvat. Köli ruostuu. Osmoosi iskee. Myrkkymaali irtoaa laattoina. Kannen sandwich vettyy, mätänee ja pettää. Patjat kuoleentuvat ja homehtuvat, verhoilu kuluu puhki...

      Kaikki ym. ovat asioita, jotka ajoissa fixattuna pitävät arvoa yllä, tekemättä jätettynä lisäävät korjausvelkaa ja pahimmillaan johtavat isompiinkin vaurioihin. Ja tapahtuvat myös pienelle veneelle. Ja kun tarpeeksi monta ym. on toteutunut, on vene lähinnä terveysriski ja joutaa paaliin.

    • Bossu kirjoitti:

      No, joo, mutta onhan siinä silti hommaa. Kuluja voi kaiken kaikkiaan tulla tonni-kaksi ja vielä enemmän, jos purjeetkin on huonot. Käytettyjä veneitä saa niin halvalla, että voi olla mukavampaa antaa vanha vene pilkkahinnalla pois ja ostaa muutamalla tonnilla uusi käytetty.

      Kuinka paljon viitsisit laittaa esim. FE64:n remppaan?

      https://www.nettivene.com/purjevene/finn-express/776152
      https://www.nettivene.com/purjevene/finn-express/779790

      Hyvä esimerkki, Bossu. Tuosta 150 EUR veneestä ei millään ilveellä saa 850 EUR investoinnilla tuota tonnin venettä.

  • Kaikki rahat menee gryndereiden taskuihin. Perinnöksi nuorille junantuomille yleensä jää yleensä johonkin peräkylään mätänevä torppa, jota ei hullukaan osta ja josta on pelkkää rahan menoa.
    Mistä rahat purjeveneen ostamiseen ja -ylläpitoon?

    • Nyt iskit naulan kantaan. Purjehdus tuoreehkolla veneellä on sen verran kallis harrastus, että se todella karsii pois meidät työn perässä muuttaneet, joille ei ole annettu perintökämppää isosta kaupungista.
      Mutta ne muutaman tonnin paatit me ihan kiusalla pidämme vesillä ja laitureissa jotta muut voivat tuntea myötähäpeää.

    • 50-100 tonnin autoja on kadut täynnä nykyään. Muutamassa vuodessa arvo puolittuu ja 10-15 vuoden jälkeen arvo on alle kymmenesosan. Kyllä sitä rahaa on monilla, mutta ei sitä laiteta purjeveneisiin eikä myöskään matkakäyttöön tarkoitettuihin moottoriveneisiin.

      Samoin ostetaan kämppiä yli 5 tonnia/neliö. Onko pakko ostaa niin iso tai juuri tuolta kalliilta alueelta?

      Enemmänkin valintakysymys. Itsellä on yli 50 tonnin vene, mutta autosta en ole koskaan maksanut yli 20 tonnia. Kumpaakaan en ole koskaan ostanut uutena.

      Perinnöt tulevat nykyään aikaisintaan keski-iässä ja usein vasta eläkkeellä. Aika myöhäiseksi jää veneen hankinta, jos sen perintörahoilla tekee.

    • Anonyymi kirjoitti:

      50-100 tonnin autoja on kadut täynnä nykyään. Muutamassa vuodessa arvo puolittuu ja 10-15 vuoden jälkeen arvo on alle kymmenesosan. Kyllä sitä rahaa on monilla, mutta ei sitä laiteta purjeveneisiin eikä myöskään matkakäyttöön tarkoitettuihin moottoriveneisiin.

      Samoin ostetaan kämppiä yli 5 tonnia/neliö. Onko pakko ostaa niin iso tai juuri tuolta kalliilta alueelta?

      Enemmänkin valintakysymys. Itsellä on yli 50 tonnin vene, mutta autosta en ole koskaan maksanut yli 20 tonnia. Kumpaakaan en ole koskaan ostanut uutena.

      Perinnöt tulevat nykyään aikaisintaan keski-iässä ja usein vasta eläkkeellä. Aika myöhäiseksi jää veneen hankinta, jos sen perintörahoilla tekee.

      Eikä purjehdus ole kallis harrastus. Jättämällä pois perheen viikon etelänmatkan vuodessa maksaa vuosittaiset veneilykulut ja tekee monen viikon kesälomareissun.

      Samoin yhden lapsen lätkäharrastus maksaa nykyään saman kuin koko perheen purjehdusharrastus.

    • Aktiivinen purjehdusporukka omassa seurassamme Helsingissä vanhenee kovaa vauhtia. Seuramme keski-ikäiset ovat luusereita, jotka ovat jämähtäneet 70-luvun puolitonnariinsa. Sillä käydään ehkä kerran kaudessa Kaunissaaressa. Lopun aikaa se seisoo laiturissa. Tämä on sitä porukkaa, joka tuli uutena harrastukseen 2000-luvun alkuvuosina. Nyt näitä veneitä roikutetaan myynnissä Nettiveneessä, mutta kukaan ei tartu täkyyn. Nuoria perheitä tulee kesälomareissulla (Helsinki-Maris) vastaan tosi vähän. Se on tylsää, kun omille pienille lapsille ei löydä leikkikavereita.

      Matkamoottoriveneet eivät käy kaupaksi, mutta yhteysveneeksi ja päiväpörräilyyn hankitaan isoja Targoja, avoveneitä ja DC:itä ym. Noita pyörii paljon Turun saaristossa ja Kemiönsaaressa. Pääkaupunkiseudulla motskarikalusto on pienempää ja vanhempaa. Vesiskoottereita näkee paljon. Helsingistä lähtiessä päiväretkikohteet ovat tylsempiä kuin Turun saaristossa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Aktiivinen purjehdusporukka omassa seurassamme Helsingissä vanhenee kovaa vauhtia. Seuramme keski-ikäiset ovat luusereita, jotka ovat jämähtäneet 70-luvun puolitonnariinsa. Sillä käydään ehkä kerran kaudessa Kaunissaaressa. Lopun aikaa se seisoo laiturissa. Tämä on sitä porukkaa, joka tuli uutena harrastukseen 2000-luvun alkuvuosina. Nyt näitä veneitä roikutetaan myynnissä Nettiveneessä, mutta kukaan ei tartu täkyyn. Nuoria perheitä tulee kesälomareissulla (Helsinki-Maris) vastaan tosi vähän. Se on tylsää, kun omille pienille lapsille ei löydä leikkikavereita.

      Matkamoottoriveneet eivät käy kaupaksi, mutta yhteysveneeksi ja päiväpörräilyyn hankitaan isoja Targoja, avoveneitä ja DC:itä ym. Noita pyörii paljon Turun saaristossa ja Kemiönsaaressa. Pääkaupunkiseudulla motskarikalusto on pienempää ja vanhempaa. Vesiskoottereita näkee paljon. Helsingistä lähtiessä päiväretkikohteet ovat tylsempiä kuin Turun saaristossa.

      Kyllä pääkaupunkiseudullakin on paljon Targoja ja avo/DC/HT-veneitä 150-350 hv perämoottoreilla. Tuollaisen hinnalla ostaisi hyvän matkakäyttöön sopivan 00-luvun purjeveneen tai jopa uuden.

      Ei ole siis rahan puutteesta kiinni. Sen sijaan tuntuu olevan niin, että aikaa ei haluta sitoa yhteen harrastukseen. Ei osteta mökkejä, matkaveneitä, golfosakkeita jne., vaan halutaan vapaus kokeilla kaikkea.

    • PK-seudulla on vain vähän ökyveneitä. Tiheys on paljon suurempi Turun saaristossa, jossa on niille soveltuvia retkikohteita, kuten Nauvo. Niillä myös kuljetaan mökille, Katso vaikka Blueoceanin välitysveneet. 21:stä välitettävästä ökyveneestä vain 3 oli PK-seudulla. Kyllä ilmiö näkyy ihan selvästä Helsingin vesillä liikkuessa.

      PK-seudulla on tosi paljon purjeveneitä. Purjehdus vaatii aikaa ja sulkee pois muut vaihtoehtoiset ajanviettotavat, kuten mökkeilyn, matkustamisen ja omakotitalon pihan hoidon. Helsingissä asutaan paljon kerros- ja rivitaloissa. Lisäksi täältä mökkimatkat ovat pitkiä. Venesatamat ovat lähes kaikkialla Helsingissä enintään 20 min ajomatkan päässä. Moni asia suosii PK-seudulla juuri purjehdusta, mutta uusia harrastajia ei kuitenkaan tule.

    • Uskoisin että Merellinen Helsinki hankkeen myötä purjehdusharrastuskin nousee uuteen nousuun. Lähikohteiden määrä lisääntyy koko ajan ja tavat liikkua merellä. Esim. Skipperin moottoriveneillä ihmiset pääsevät kokemaan päivämatkoja lähistölle. Siinä samassa voi ihailla kun purkkarin sitloodassa nautitaan illallista punaviinillä ja jäädään yöksi laituriin. Voi hyvinkin herättää kipinän jollekin.

    • Nämä hankkeet ovat yleensä ihan huuhaata. Helsingin saaristoon ei saada yrittäjiä, koska kävijämäärät ovat pieniä ja sesonki aivan liian lyhyt. Turussa viedään porukkaa laivalasteittain Seiliin ja Nauvoon. Vaikea kuvitella Helsingistä vastaavia kohteita Suomenlinnan lisäksi. Ei turistit ole kiinnostuneita kiertelemään Isosaaren luontokohteita tai käyttämään huusseja Vallisaaressa. Niille pitää tarjota palveluja ja nähtävyyksiä, kuten Suomenlinnassa. Se mikä Helsingissä toimii ja kasvaa on sightseeing-risteilyt Kauppatorilta. Niitä joutuu ennakoimaan aika tarkasti purjeveneellä liikkuessa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      PK-seudulla on vain vähän ökyveneitä. Tiheys on paljon suurempi Turun saaristossa, jossa on niille soveltuvia retkikohteita, kuten Nauvo. Niillä myös kuljetaan mökille, Katso vaikka Blueoceanin välitysveneet. 21:stä välitettävästä ökyveneestä vain 3 oli PK-seudulla. Kyllä ilmiö näkyy ihan selvästä Helsingin vesillä liikkuessa.

      PK-seudulla on tosi paljon purjeveneitä. Purjehdus vaatii aikaa ja sulkee pois muut vaihtoehtoiset ajanviettotavat, kuten mökkeilyn, matkustamisen ja omakotitalon pihan hoidon. Helsingissä asutaan paljon kerros- ja rivitaloissa. Lisäksi täältä mökkimatkat ovat pitkiä. Venesatamat ovat lähes kaikkialla Helsingissä enintään 20 min ajomatkan päässä. Moni asia suosii PK-seudulla juuri purjehdusta, mutta uusia harrastajia ei kuitenkaan tule.

      Itse asun Paraisilla, ja täältä voi käydä purjeveneellä päiväreissulla vaikka Brännskärissä. Kaveri, jolla on purjevene Turussa käy usein bisnesasiakkaiden kanssa vaikka Airistohotellilla, Nauvossa, Seilissä jne. päiväreissulla tai yön yli. Eli kulttuuri on vähän eri purjeveneissäki kun Helsingissä, josta usein lähdetään vain pidemmäksi aikaa. Eli täällä voisi olla markkinaa päiväpurjehdusveneille. Niitä vaan ei ole käytettyinä ja käytettyjen hinnat tekee sen, että kysyntä kohdistuu matkaveneisiin. Veneiden käyttö on kyllä usein päiväkäyttöä tai lyhyitä reissuja.

    • Hesassa venettä pitävällä on Porvoon ja Inkoon välissä ehkä 20-30 yleisesti tunnettua paikkaa, jossa voi halutessaan käydä päivä- tai viikonloppureissulla isommalla purjeveneellä. Ja sitten tietty Viron puolella jokunen kohde lisää.

      Ainakin itse tulee enemmän ajettua kisaa kesäloma-ajan ulkopuolella. Siihen päälle sitten muutamat pakolliset tuttavien ja duuniporukan kanssa tehdyt ”charterit” ja jokunen perheen kanssa tehty viikonloppuleikka.

      Kesälomareissussa on oma tunnelmansa kun ei heti tarvitse kääntyä takaisin kotisatamaa kohti. Ei sitä oikein saa korvattua jollain viikonloppupyrähdyksellä.

    • Kohteita on kyllä kohtuullisen paljon päivämatkan päässä Helsingistä, mutta ne ovat melko alkeellisia. Laiturit ovat suojattomia, hyvät paikat täysiä tai sitten meno kuin Jakomäessä. Nykyään halutaan mukavuuksia, kuten ravintola ja sauna. Sitten on seurojen saaripaikat, jos tykkää pakollisesta sosiaalisuudesta. Niissä tietenkin pääsee saunaan. Käväistiin viime sunnuntaina Isosaaressa. Ei säväyttänyt. Laituri oli todella suojaton ja ravintola umpisurkea. Laituri oli vielä todella huonokuntoinen. Raudoitukset törröttivät vaarallisesti. En voisi kuvitella viettäväni yötä siellä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kohteita on kyllä kohtuullisen paljon päivämatkan päässä Helsingistä, mutta ne ovat melko alkeellisia. Laiturit ovat suojattomia, hyvät paikat täysiä tai sitten meno kuin Jakomäessä. Nykyään halutaan mukavuuksia, kuten ravintola ja sauna. Sitten on seurojen saaripaikat, jos tykkää pakollisesta sosiaalisuudesta. Niissä tietenkin pääsee saunaan. Käväistiin viime sunnuntaina Isosaaressa. Ei säväyttänyt. Laituri oli todella suojaton ja ravintola umpisurkea. Laituri oli vielä todella huonokuntoinen. Raudoitukset törröttivät vaarallisesti. En voisi kuvitella viettäväni yötä siellä.

      Totta, että osa paikoista on täynnä ja kuluneita. Mutta hienojakin paikkoja löytyy.

      En ymmärrä, miksi Helsingistä pitää lähteä veneellä Ravintolaan. Mutta onhan noita: Lonna, Särkkä, Suomenlinnan ravintolat, Paven, Gula Villan, Bryggan Porkkalassa, Porvoon kaikki ravintolat, pursiseurojen ravintolat, Katajanokan makasiinit jne..

    • Mielestäni Helsingissä on tasan yksi houkutteleva vierassatama viikonloppuvisiitille ja se on Suomenlinna. Perusteluni on, että satama on suojainen ja sieltä löytyy nähtävää, kahviloita, ravintoloita ja sauna. Lisäksi sinne on muutaman tunnin venematka purjeveneellä mistäpäin Helsinkiä tahansa. Näin ajattelee moni muukin ja sen perustelen sillä, että satama on aina tupaten täynnä. Jos noita paikkoja olisi enemmän, voisi purjehduksella olla jotain tulevaisuutta myös Helsingissä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mielestäni Helsingissä on tasan yksi houkutteleva vierassatama viikonloppuvisiitille ja se on Suomenlinna. Perusteluni on, että satama on suojainen ja sieltä löytyy nähtävää, kahviloita, ravintoloita ja sauna. Lisäksi sinne on muutaman tunnin venematka purjeveneellä mistäpäin Helsinkiä tahansa. Näin ajattelee moni muukin ja sen perustelen sillä, että satama on aina tupaten täynnä. Jos noita paikkoja olisi enemmän, voisi purjehduksella olla jotain tulevaisuutta myös Helsingissä.

      Itse en Helsinkiläisenä purjehtijana viikonloppuisin purjehdi Helsinkiin, vaan sieltä pois. En myöskään hae täyden palvelun vierasvenesatamaa, vaan mielummin luontoa. Palveluita, saunoja ja ravintoloita kaivatessaan ei tarvitse lähteä veneellä mihinkään.

      Lännessä Porkkalan alue, Idässä esim. Pirttisaari ja Pellingin saaristo. Syyskuussa voi rantautua Söderskärin majakkasaarelle tai Porkkalan selällä Sommaröhön.

      Ihan oma lukunsa ovat sitten Viron kohteet, perinteisen Tallinnan lisäksi vaikkapa Naissaaren hiekkarannat tai katsaus Viron "lähihistoriaan" Pranglissa.

  • Tuo on totta mitä joku täällä sanoi turun seudun saarikohteista ja tyyriimmistä isoista moottoriveneistä. Ensinnäkin turussa on loputon saarien valikoima ja joka tuulelle löytyy vaihtoehtoisia ajoreittejä. On salmea, poukamaa ja matkat viereisiin kaupunkeihin kohtuullisia (siis moottoriveneellä, ei purjeveneellä !). Ruissalon marinassa pyörii kesän aikana enemmän rahaa veneen muodossa kun helsingin kasinon kassassa. Joskus oikein pysähtyy miettimään mistä sitä vaurautta noin pirust oikein sikiää, 10 vuoden sisällä selvä muutos. Jos turussa on jossain köyhiä ja kipeitä, seuraavista paikoista pysyvät hllvetin kaukana; ruissalon marina, airiston matkailuhotelli (strandbo) ja nauvo, myös naantalissa on tullut spotattua veneitä joita tottunut aiemmin näkemään lähinnä jenkkileffoissa aiemmin. Helsinki voi olla jonkun mielestä hotti duunipaikkojen ja diskojen saralla, mutta venemaailmassa täysin drop out sektori.

    • Se on helppo tapa kestitä vieraita. Kukapa kieltäytyisi ajelusta kesäisellä Airistolla. Kaveri, joka asiakkaitaan kestitsee purjeveneessä, sanoi, että monella kokeneella liikemiehellä tai dirikalla on uskomaton viinapää. Illalla vedetään veneessä pullotolkulla kirkasta ja seuraavana päivä lähdetään kirkkain katsein veneeltä autolla liikenteeseen.

    • Bossu kirjoitti:

      Se on helppo tapa kestitä vieraita. Kukapa kieltäytyisi ajelusta kesäisellä Airistolla. Kaveri, joka asiakkaitaan kestitsee purjeveneessä, sanoi, että monella kokeneella liikemiehellä tai dirikalla on uskomaton viinapää. Illalla vedetään veneessä pullotolkulla kirkasta ja seuraavana päivä lähdetään kirkkain katsein veneeltä autolla liikenteeseen.

      Näin Hesalaisena en kyllä juuri koskaan poikkea Airistolle, kyllä Saaristomeren parhaat kohteet ovat kansallispuiston alueella. Siitä sitten jatketaan Ahvenanmaan ja Ruotsin puolelle. Airistolla luonto on kuin sisämaassa ja joka paikassa pörrää pieniä moottoriveneitä kuin kärpäsiä.

    • Bossu kirjoitti:

      Se on helppo tapa kestitä vieraita. Kukapa kieltäytyisi ajelusta kesäisellä Airistolla. Kaveri, joka asiakkaitaan kestitsee purjeveneessä, sanoi, että monella kokeneella liikemiehellä tai dirikalla on uskomaton viinapää. Illalla vedetään veneessä pullotolkulla kirkasta ja seuraavana päivä lähdetään kirkkain katsein veneeltä autolla liikenteeseen.

      Sietokyky (ns viinapää) nousee harjoittelemalla. Vereen imeytymiseen ja sieltä poistumiseen harjoituksella ei ole niinkään merkitystä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sietokyky (ns viinapää) nousee harjoittelemalla. Vereen imeytymiseen ja sieltä poistumiseen harjoituksella ei ole niinkään merkitystä.

      Harmittavasti niillä, jotka ovat paljon harjoitelleet, menee muisti jo pienestä määrästä, vaikka humalaa ei huomaa käytöksestä.
      Ilmeisesti alkoholiin liittyy aina "kaverit kertoi, että oli hauskaa" oli sitten aloittelija tai tekijämies.

    • Bossu kirjoitti:

      Se on helppo tapa kestitä vieraita. Kukapa kieltäytyisi ajelusta kesäisellä Airistolla. Kaveri, joka asiakkaitaan kestitsee purjeveneessä, sanoi, että monella kokeneella liikemiehellä tai dirikalla on uskomaton viinapää. Illalla vedetään veneessä pullotolkulla kirkasta ja seuraavana päivä lähdetään kirkkain katsein veneeltä autolla liikenteeseen.

      Tosin ne lähtijät kyllä silti puhaltaisivat vähintään "perusratin" elleivät peräti törkyistä. Kestokyky, ts. se, miten vahvasti alkoholin vaikutus näkyy perustekemiseen, vaihtelee paljonkin yksilöittäin, mutta fysiologia toimii kaikilla melko lailla samoin. Olen nähnyt omin silmin, miten työpaikalta terveysasemalle tarkastukseen viety henkilö puhalsi 2,2 promillea, vaikka vaikutti päällepäin täysin selvältä. Jopa lääkäri ihmetteli. (Jos joku ihmettelee sitä, miksi vietiin tarkastukseen, niin esimies tiesi ko. henkilön tilasta, koska oli istunut edellisiltana samassa seurassa. Ja hyvä kysymys tietysti on, miksei pomoakin puhallutettu.)

  • Ihmisillä on niin paljon enemmän vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon kuin ennen. Ja ne jotka ovat töissä tekevät pitkää päivää. Miehillä oli ennen helpompaa kun vaimo hoiti kodin ja lapset, nyt pitää osallistua niihinkin ”miesten” hommien lisäksi (kodintekniikka, pihahommat, pikkuremontit). Sen lisäksi netti, kännykät, tabletit, some vievät aikaa. Vuorokaudessa ei riitä tunnit. Vaikea sitoutua paljon aikaa vieviin harrastuksiin.

  • Ainoa syy veneillä helsingin suunnalla mitä olen kuullut sanottavan, on että voi hakea viinalastin tallinnasta ja sekin nopealla moottoriveneellä. Eli aija pienet on tarjonnat stadinseudulla, lähinnä astinpaikka käydä muualla

    • Tuo syy kertoo vain kertojien tarpeista, ei Helsingin tarjonnasta. Ja jos kaikki kuulemasi kertovat samaa, se kertoo sinun olevan yksi vertaistesi joukossa.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.