Miksi kirjoitat niin vähän tälle palstalle? Sinä jolla olisi kykyä tuoda palstalle vähän positiivisempaa henkeä ja joka tunnet lestadiolaisuutta. Kiireitä?
Kysymys IOK:lle
A. Acimlainen
19978
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
lukenut viestiäni "I am" aloituksessasi "Häpeätkö vanhoillislestadiolaisuuttasi?"?
Entä sitten? Minusta siinä ei ole kunnon tai siis suoraa vastausta kysymykseen. Ellen sitten ala tulkitsemaan siitä jotain tämäntapaista että sinulla on elämä. Ettet keskustele vaan elät tms.
"I am
Kirjoittanut: Saman kirjan lukija 15.3.2005 klo 15.49
IOK, the Child of Life. "
Olen myös Elämän Lapsi.
Kiitos vastauksesta. :) Tuota en ollut vielä älynnyt.
Entä ACIM:n "harhaisuus"? Miten taklaat sen?
Henki Hengen tuntee.
Kommentoisitko minun kirjoituksiani. Ovatko ne sinusta raamatullisia tai acimlaisia? Mitä mieltä olet siitä kun kritisoin vl-käsitystä "avaimista"?
en yleensä kirjoita mitään, olen sen verran laiska.
Kaipa minussa on niin paljon vanhaa aatamia, että herkemmin käyn vastustamaan kuin kannattamaan.
Helmi kirkastuu kun sitä hioo. :)
sitä ACIMia, vaikka se nyt suomeksi onkin. En tunne olevani kovin "vahva kirjoituksissa".
Ja sitten siinä kirjassa on jotakin, joka ei ainakaan vielä ole minua varten tai ei enää. Se muistui mieleeni silloin kun kirjoitit "I am not a body". Rauhanyhdistysuskovaisena nimittäin toivoin, ettei kehoa olisi ollenkaan.
Nykyisin koen itselleni terveellisemmäksi ajattelun: Kaikki on Jumalaa, henki ja aine, sielu ja ruumis. Etten dualistisesti jaottelisi olemassaoloa, vaan kaikki olisi sulaa Elämän Lähteen Armoa.
Mutta minähän olen kerettiläinen joka suuntaan. Mutta onneksi nyt ei kukaan enää sano miten uskon ja ajattelen ja elän.
"Vapauteen Kristus vapautti meidät, älkäämme ihmisten orjia olko!" (Paavali)
tässä maailmassa ei käsketä kieltämään ACIM:ssa. Siellähän neuvotaan vain käyttämään sitä oikeisiin tarkoituksiin. Keho laitetaan syrjään kun nämä askareet on toimitettu.
Keho on siis työkalu tai ajoneuvo mutta ei se mikä määrää miten voimme ja elämämme koemme.
Olisi paljon helpompaa kirjoittaa toisille acimlaisille rakkauden hengessä, kauniisti ja nöyrästi kuin mitä on kirjoittaa vanhoillislestadiolaisille sillä tavalla.
Erilaisuuden sietäminen ei ole helppoa. Toisaalta mitään eroahan ei ole (acim-näkökulmasta katsottuna) ihmisten välillä. Minä käyttäydyn tällä palstalla usein niinkuin sellainen ero olisi.
Se mikä ACIM:ssa on niin ihanaa on sen opettama ihmisen syntisyyden konkreettinen käsittely.
Kristinusko sanoo normaalisti että Jeesus on sovittanut ihmisten synnit ristillä, ACIM paremminkin että ihminen pohjimmiltaan ei ole syntinen vaan ainoastaan luulee olevansa ja tästä omaan syntisyyteen uskomisesta johtuu kokemus että ollaan erossa Jumalasta. Kuitenkin lopputulos ja asian käsittely on sama mutta minusta vanhoillisuudessa on missattu tästä paljon.
Jos ajatellaan asiaa käytännössä niin ACIM ei kiellä että jotain on pielessä. Mutta mitä asialle tehdään on minusta opetettu niin pedagogisesti ja hyvin ACIM:ssa.
Minusta on ihanaa että voi rukouksessa turvallisesti yhdessä Jeesuksen/PH:n kanssa tutkia itseään, omia ajatuksiaan ja asenteitaan.
Tämä on erittäin terapeuttista ja tehokkaampi tapa kuin se mitä vl:issä harjoitetaan.
Kun vl sanoo toiselle että "usko syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä" niin mitä tapahtuu välttämättä kummallekaan? Ei mitään!
Tilanne on jollain tapaa sama kuin jos kaksi syöpäpotilasta yhteisestä sopimuksesta sanoisivat toisilleen että ei sinulla ole syöpää ja kuvittelisivat tulevansa näin terveiksi. Kumpikaan ei menisi tutkituttamaan ja hoidattamaan itseään LÄÄKÄRILLÄ.
mahdollista myös vl-viitekehyksessä, mutta siinä on kyllä vuosikymmenten tuomaa "astian makua" niin paljon, että "taivaan tavara" saattaa menettää jotakin raikkaudestaan. Tiedän sen omasta kokemuksestani. Mutta Jumalan lapset ovat yksilöitä, lukevatpa he ACIM-kirjaa tai kuuntelevat lestadiolaisjulistajia.
Keskiajan mystikot elivät sisäisesti Taivaan Isän sydänääniä kuunnellen, mutta ulkonaisesti kuuluivat rappeutuneeseen Paavin kirkkoon. Jumalalle kaikki on mahdollista.
..mutta kuinka tavallista?
Kauan sitten seuroissa saarnattiin Jumalan tulesta, joka on tuhkan alla niin ettei se ollenkaan näy. Kun sitten Pyhän Hengen tuuli puhaltaa tuhkakasaan, Jumalan tuli alkaa roihuta.
Näinä päivinä olen alkanut uskoa yhä enemmän näkymättömiin. Olisiko se sitä, mistä natsien tappama pappi kirjoitti virressään: "Kun pahan valta kasvaa ympärillä, voimista ääni toisen maailman ..."
Kun minuakin ilmeisesti pidetään oikeasta uskosta pois viettelevänä täällä vaikka minä koko ajan yritän korostaa että etsikää hyvät ihmiset sitä henkilökohtaista Jeesus-suhdetta.
ovat niin lähellä useimpien vl-kristittyjen syvimpiä tuntoja, että he eivät uskalla sitä edes itselleen tunnustaa. Alitajuisen itsesensuurin ohjaamina he torjuvat Sinun "harhaoppisi". Vain pelosta on kysymys, valtavasta turvallisuuden tarpeesta. En tiedä, onko rauhanyhdistys vastaus turvallisuuden tarpeeseen, vai synnyttääkö se itse sitä. Saattaa olla peräti itseään ruokkiva kehä.
Sen kehän murtaa vain elämä/Jumala.
..tämän aiheen omaksi avauksekseen tuonne ylös. Toivon että vanhoillislestadiolaiset kommentoivat.