Meillä päin on tapana,että loppuraskauden ultran yhteydessä tehdään sisätutkimus,synnytystapa arvio.Tottakai mieheni tulee sinne mukaan,mutta nyt on alkanut hieman jännittämään,että miten osaan olla rentona sisätutkimuksen ajan,kun mies istuu vieressä!?? Jotenkin vain tilanne tuntuu nololta vaikka onhan mies "värkkini" nähnyt jo monet kerrat.=0) Osaako siinä olla luontevasti??
Onko muilla samanlaista "ongelmaa?" Entä miten olette osanneet suhtautua tilanteeseen järkevästi??
Kuulostan varmaan ihan teini-ikäiseltä,mutta en voi itselleni mitään enkä miestä kiellä tulemasta sinne ultraan!
Onko muilla samanlaista "ongelmaa?" Entä miten olette osanneet suhtautua tilanteeseen järkevästi??
Kuulostan varmaan ihan teini-ikäiseltä,mutta en voi itselleni mitään enkä miestä kiellä tulemasta sinne ultraan!
Vastaukset 7
Vanhimmat
nyt nuin vaikeeta on ni käske miehes ulos siksi aikaa kun sulle se sisätutkimus tehdään!
Tai sitten voihan mies istua sun pääpuolella eikä näinollen näe alapäätä.
Ethän sä voi ottaa miestä sinnekään sitten mukaan. Eiks toi ois aika hyvää harjoitusta sille mihin kuitenkin on joutumassa? Sanot miehelles vaan, että sitten suhtautuu asiallisesti, koska se on sulle sellanen arka paikka. Katsoo vaikka muualle. Niin minäkin tein. Ja mies katsoi muualle ja käyttäytyi asiallisesti. Kunnioitti mun tahtoa ilman, että täytyi sanoa ehdoton EI.
Kätilö ajaa isän pois huoneesta siksi aikaa. Näin meillä ainakin esikoisen kohdalla, kun joskus oli meinannut lääkäri saada tulevalta isältä nyrkistä.. Toista odottaessa ei enää ajettu ja 2 vuotias poikakin katseli siinä vieressä.. Tuskin sai mitään erikoisia traumojakaan..
mukana jo ensimmäisessä ultrassa ja siellä oli tuoli ainakin sijoitettu äidin pään korkeudelle, samoin synnytyksen aikaan mieheni oli pääni kohdalla joten ei hänellä ollut suoraa näköyhteyttä värkkiini, vaikka ei se minua olisi haitannut sehän on ihan luonnollista.
meillä eka lapsen odotuksen aikaan lääkäri laittoi miehen kylmästi käytävään sisätutkimuksen ajaksi :)
toisen lapsen aikaan isä sai olla paikalla,oli vapaa-ehtoisesti verhon takana.
molemmissa synnytyksissä mies mukana ja en kokenut pahana,eihän se tarkoituksella kytännyt alapäätä...
luonnollista,ei kannata hävetä,enkä usko et se sunkaan mies katsomalla katsois tutkimus tilannetta :)
Niin siis se on hassua, että minulla on asia juuri toisin päin.. Olin juuri sisätutkimuksessa ja onneksi mieheni oli siellä mukana, niin pystyin olemaan edes suhteellisen rentona.
Minun mielestä se on rauhoittavaa nähdä oman rakkaan hymyilevät kasvot vierellä, kun lääkäri "tonkii" alapäätä. Jos olisin ollut yksin, olisin varmasti huutanut ja itkenyt.
Ei minun mieheni ainakaan sinne mene edes tutkimaan mitä lääkäri touhaa, hän pitää minua kädestä ja auttaa ajattelemaan jotain muuta.
Tsemppiä sinulle loppuraskauteen! :)
Musta tuntui jotenkin oudolta kanssa ensimmäinen kerta kun mies oli mukana lääkärikäynnillä, jossa tehtiin sisätutkimus. Ehkä mietin enemmän sitä miltä miehestä tuntuu kun toinen mies tonkii alapäätäni. Mutta kun sellaisia käyntejä on ollut jo toistakymmentä, on ihan luonnollista ja helpottavaakin että mies on mukana tutkimuksessa. Kaikkeen tottuu.