Saatan selvitä sittenki

Päivä on ollut ankara.
Eilen meni korkki kiinni ja aamulla hetken tuntui jo siltä että eikö tuukkaan ?
Väärin...piti lähteä röökin ostoon ja kaupan edessä se iski.
Pelko, paniikki , ahdistus ja tunne että tuonne en mene... eiiii.
Sattui ystävä siihen ja sanoin voitko ostaa mullekkin, pidän tätä koiraa. sen aikaa.
Pyörrytti ei ois jaksanut puhua.Pääsin koiran kanssa kotiin ja kävellyt ees taas kaikki maailman murheet niskassa. Koskee ahdistaa istun facessa ei auta.
Huomaan että ystävä on poistanut kavereista ja hyvä etten itke
Huijaan itseni syömään jotain kävellen samalla. Lopulta vihanneksia. juotavaa jogurttia, kahvia vähän kerrallaan ja röökistä sentti ja tuhkikseen.
Alistun ajatukseen että kuolen tähän ahdistukseen oliko viimeisiä toiveita.
Missään ei ole hyvä olla ja minusta ei välitä kukaan.
Pitää kumminkin lähteä lenkittämään koiraa vähän enempi ja kevyt hiki tulee, aineenvaihdunta aivoissa niksahtaa jonnekkin suuntaan ja melkein hyvä olo.
Melkein.
Yö edessä ja aamulla töihin... no jos mie romahan niin romahan.
Vierotusoireet on persiestä, enkö koskaan opi ja niihin ei auta kun aika