Kun minä olin nuori, pelkäsin Persianlahden kriisiä. Kuuntelimme joka päivä uutisia siitä. Kuulimme, miten Irak hyökkäsi Kuwaitiin ja mitä siitä sanoi Yhdysvallat, mitä YK ja mitä Venäjä.
Uutisissa spekuloitiin paljon, miten tuo sota voi vaikuttaa meihin suomalaisiinkin. Koulussakin pohdittiin, mitä kriisi pahetessaan aiheuttaisi. Kun öljyvarat loppuvat, loppuu meiltä lämpö. Minun mieleni valtasi pelko. Mietin, miten voisimme selvitä kylmän talven tai kylmien talvien yli. Mitä kaikkea tapahtuukaan, jos sota vaan jatkuu?
Menin tuolloin kotisiionimme Pattijoen uudenvuoden seuroihin siskoni ja ystäväni kanssa. Meillä kaikilla oli pelokas olo. Seuroissa saarnasi Rovanimeläinen puhuja Pauli Korteniemi. Saarnassaan hän melkein huusi, että ÄLÄKÄÄ TE PELÄTKÖ SITÄ PERSIANLAHDEN SOTTAA! Hän muistutti meitä, että mitään ei tapahdu Jumalan tietämättä ja miten hän pitää miestä huolen.
Hän lainasi Raamatusta Matteuksen evankeliumin kohtia: ”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa” (Matt. 5:27). ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." (Matt 5:34.) Minun pelkoni loppui siihen. Olen jälkeen päin usein hämmästellyt, miten pitkään jatkunut pelkotilani laukesi noihin muutamiin lohdullisiin lauseisiin. Uskon sen olevan Jumalan työ. Hän otti minulta huolet pois.
Tiedän, että tämän päivän nuorillakin on pelkoja. Saamme lukea joka päivä useitakin artikkeleita ilmastonmuutoksesta. Koulussakin aiheesta puhutaan paljon ja mahdollisista tuhoista ja vaikeuksista, mitä voimme joutua kohtaamaan. Tiedän, että on nuoria, joiden harteita painaa tämän vuoksi epämääräinen pelko ja ahdistus.
En halua vähätellä ilmastonmuutosta. On tehtävä asioita, jotka suojelevat maapalloa, mutta mietin, että voisiko sen tehdä toiveikkaammassa ilmapiirissä. Lasten ja nuorten on saatava elää rauhassa. Heihin pitää luoda valoisaa tulevaisuudenuskoa. Toivon, että jatkossakin nuoret voivat elää Luojaan luottaen, uskoa vapaasti, perustaa perheitä ja saada lapsia.
Kun mieheni vuosi sitten siunattiin puhujaksi, muistin tuon saarnan nuoruudestani, joten annoin hänelle yhden ohjeen: Puhu hyvästä Jumalasta, puhu Jumalan huolenpidosta ja siitä, että jos haluaa elää Jumalaan luottaen ja uskoen, ei tarvitse pelätä mitään.
Virpi Mäkinen
Uutisissa spekuloitiin paljon, miten tuo sota voi vaikuttaa meihin suomalaisiinkin. Koulussakin pohdittiin, mitä kriisi pahetessaan aiheuttaisi. Kun öljyvarat loppuvat, loppuu meiltä lämpö. Minun mieleni valtasi pelko. Mietin, miten voisimme selvitä kylmän talven tai kylmien talvien yli. Mitä kaikkea tapahtuukaan, jos sota vaan jatkuu?
Menin tuolloin kotisiionimme Pattijoen uudenvuoden seuroihin siskoni ja ystäväni kanssa. Meillä kaikilla oli pelokas olo. Seuroissa saarnasi Rovanimeläinen puhuja Pauli Korteniemi. Saarnassaan hän melkein huusi, että ÄLÄKÄÄ TE PELÄTKÖ SITÄ PERSIANLAHDEN SOTTAA! Hän muistutti meitä, että mitään ei tapahdu Jumalan tietämättä ja miten hän pitää miestä huolen.
Hän lainasi Raamatusta Matteuksen evankeliumin kohtia: ”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa” (Matt. 5:27). ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." (Matt 5:34.) Minun pelkoni loppui siihen. Olen jälkeen päin usein hämmästellyt, miten pitkään jatkunut pelkotilani laukesi noihin muutamiin lohdullisiin lauseisiin. Uskon sen olevan Jumalan työ. Hän otti minulta huolet pois.
Tiedän, että tämän päivän nuorillakin on pelkoja. Saamme lukea joka päivä useitakin artikkeleita ilmastonmuutoksesta. Koulussakin aiheesta puhutaan paljon ja mahdollisista tuhoista ja vaikeuksista, mitä voimme joutua kohtaamaan. Tiedän, että on nuoria, joiden harteita painaa tämän vuoksi epämääräinen pelko ja ahdistus.
En halua vähätellä ilmastonmuutosta. On tehtävä asioita, jotka suojelevat maapalloa, mutta mietin, että voisiko sen tehdä toiveikkaammassa ilmapiirissä. Lasten ja nuorten on saatava elää rauhassa. Heihin pitää luoda valoisaa tulevaisuudenuskoa. Toivon, että jatkossakin nuoret voivat elää Luojaan luottaen, uskoa vapaasti, perustaa perheitä ja saada lapsia.
Kun mieheni vuosi sitten siunattiin puhujaksi, muistin tuon saarnan nuoruudestani, joten annoin hänelle yhden ohjeen: Puhu hyvästä Jumalasta, puhu Jumalan huolenpidosta ja siitä, että jos haluaa elää Jumalaan luottaen ja uskoen, ei tarvitse pelätä mitään.
Virpi Mäkinen
Vastaukset 10
Vanhimmat
Samat ajatukset. Vaikka maailmalta kuuluu pelottavia asioita, olen luottanut Jumalan huolenpitoon. Turhaan alan pelätä, mitä mahdollisesti tapahtuu, sillä mitään ei tapahdu Jumalan sallimatta.
Olen ajatellutkin, että uskottomilla on nykyään mielessään paljon pelkoa. Sitä taitaa olla aika mahdotonta poistaa, ellei ole uskoa.
Niin, ei sitä persianlahden sotaa tarvii pelätä,
Maailmanloppu voi kyllä tulla jo minuutin päästä, ensi yönä tai vuoden päästä.
Että älkäähän kerätkö sitä mammonaa, tai edes kouluttautuko. Se maailmanloppu on tuloillaan just nyt!
Kannattaa kertoa tuosta pienille lapsillekin.
Pelolla saa nujerrettua lapsen kuin lapsen mielen.
Puhuuko Raamattu Maailman lopusta?
Avaaja?
Pikkuiset pelokkaat suomalaiset on peloteltu milloin milläkin ihan valtiovallan taholta.
Nyt on menossa mailman pelastaminen, jokainen pihtiputaan mummon pieraisukin pitää säilöä umpisäisiöön kun samaan aikaan on taivas täynnä jonninjoutavia lomalentoja ja turhaa laivaristeilyä joista ei puhuta sanaakaan, siellä sotketaan ja savustetaan huoletta ilmakehää törkeillä päästöillä.
mutta suomi, täällä pitää jättää uunilihanpala ostamatta että mailma pelastuu, että ne suuret saastuttajat saa saastuttaa yhä lisää, voi yksinkertaisuutta kaksinaamaisuutta.
juuri luin jostain kuinka paljon nuo lomalaivat tuottaa saastetta, se oli aivan jumalaton määrä, mutta hallitus ottaisi pois aivan poakolliset autotkin joilla mummu pääsee apteekkiin yhä useimmat jo kymmeniä kilometrejä per sivu!
2Piet. 3:12 Niin että te odotatte ja ikävöitsette Jumalan päivän tulemista, jona taivaat tulesta raukeevat ja elementit palavuudesta sulavat?
Rakkaat lapsoset:
Tuollainen tulimysrky teitä odottaa ehkä jo tänään.
Saattaa se maailmanloppu tulla kesken koulupäivän, tai ehkä vasta kotimatkalla.
Maailmanloppu on hetki hetkeltä lähempänä.
Kannattaa jättää ne kännykkäpelit pois ja keskittyä raamatun lukemiseen.
Jessus tulee ja tuhoaa tän maailman!
Sama koskee Sinuakin.
Jos luet, ei siellä ole maailman loppua, vaan Uusi Jerusalem (Ilm 21;1-6) tulee alas, jossa asuu vain Jeesuksen omat, jotka Hän pelastaa.
Varmuuden välttämiseksi minulla on nettiraamattu avoinna toisella näytöllä.
Tarttee olla koko ajan valmis lähtöön.
En sit tiedä, mitä Jesse tykkää, jos satun vääntämään "torttua" lopun hetkellä.
Sontaperseet ei ehken taivaaseen pääse.
Virpi vaietkoon seurakunnan edessä.
Muistakaa rakkaat vanhemmat rukoilla pikkulasten kanssa iltarukous
Levolle lasken luojani
armias ole suojani
jos sijaltain en nousisi...
On hyvä muistuttaa pientä lasta siitä, että se maailmanloppu voi tulla kesken unienkin. Tai kuolema muuten vain voi tulla ja lopettaa maallisen vaelluksen siihen paikkaan. Aamusella ei ehkä ole äiti elossa, tai isä. Tai ehkä joku sisaruksista on kylmä kalmo.
Oikeinkin rauhallisia unia maailmanlopun ja kuolema odotuksen kanssa : )
Hyvän uskovaisen tunnistaa pelokkaasta olemuksesta.
Jotkut viisaat ovat sanoneet ettei lapsia saa ahdistaa ilmastonmuutoksella ja sen seurauksilla.
Ilmastonmuutos ei tapa ihmiskuntaa kertalaakista.
Vellujen keskuudessa lapsia tulee "valistaa" vääjämättömästä maailmanlopusta.
Se on sitä "raamatun mukaista" opetusta.
Maailmanloppuhan ei tunnetusti ahdistusta aiheuta, eihän? : )
Se helvetin maailmanloppu ei vain ota tullakseen. Satoja ihmissukupolvia on odottanut ko. tapahtuma kuin kuuta nousevaa. Miljoonittain traumatisoituneita ihmisiä.
Voi vellut sentäs...
Levolle laskeudun luojani... Sijaltain jos en nousisi..
Ketun villit...