RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siita, kenella on oikeus edustaa SKE:ta tassa oikeudenkaynnissa: onko se 27.4.2019 valitulla vai 29.12.2018 valitulla puoluehallituksella. Edustamisoikeudessa on kyse ehdottomasta prosessinedellytyksesta ja se on ratkaistava ennen oikeudenkaynnin jatkamista. Kyse on oikeudenkaynnin edellytyksia koskevasta asiasta ja se voidaan ratkaista valmistelussa.
Kyse ei siten ole oikeudenkaymiskaaren 18 luvun 8 §:ssa mainitusta valiintulosta, vaikka de Wit on kirjallisessa lausumassaan 30.8.2019 itsensa valiintulijaksi nimennytkin.
Edustusoikeudesta
Puoluerekisteriin merkityt puolueet - kuten SKE - ovat oikeudelliseita Iuonteeltaan yhdistyksia ja niihin sovelletaan yhdistyslain saannoksia. Yhdistyslain 35 § 1 momentin mukaan yhdistyksella on oltava hallitus, joka hoitaa yhdistyksen asioita ja edustaa sita. Hallitus on siten yhdistyksen lakimaarainen edustaja, joka edustaa yhdistysta esimerkiksi oikeudenkaynnissa. KaytannOssa oikeudenkayntiin osallistuminen tapahtuu yleensa siten, etta yhdistysta edustaa hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen valtuuttama oikeudenkayntiasiamies.
Selvaa luonnollisesti on, etta yhdistyksella voi olla vain yksi hallitus kerrallaan. Vilpittomassa mielessa oteva sivullinen voi tosin tietyissa tapauksissa saada oikeussuojaa yhdistysta vastaan, vaikka sita olisi edustanut toimivallaton taho.
Yhdistyslain 32 ja 33 §:n mukaan yhdistyksen paatosta koskevaa moitekannetta ja mitattomyyskannetta ajetaan yhdistysta vastaan. Vastaajana on siten yhdistys, ei sen hallitus tai hallituksen jasen siinakaan tapauksessa, etta kyse on hallitusvalintapaatOksesta.
Vaikka Salmen kanne kohdistuukin SKE:n 29.12.2018 tehtyyn puoluehallitusvalintaan, vastaajana asiassa on siten SKE, ei tuolloin valittu puoluehallitus tai sen puheenjohtaja Marco de Wit, vaikka han onkin ottanut haasteen vastaan ja antanut siihen kirjallisen vastauksen. SKE:n kannasta Salmen kanteeseen paattaa puolueen kulloinenkin voimassaoleva puoluehallitus eika se ole sidottu kannanotoissaan mandollisiin aikaisemman hallituksen kannanottoihin.
Kevatkokous 27.4 2019
SKE:n paatosta 29.12.2018 valitun puoluehallituksen erottamisesta ja
uuden puoluehallituksen valinnasta ei ole moitittu saadetyssa kolmen kuukauden maaraajassa, joten sita on yhdistyslain 32 §:n 2 momentin mukaan pidettava patevana.
De Wit on katsonut, etta 27.4.2019 tehty paatos on mitaton. Tama johtui siita, etta kokousta ei ollut kutsunut koolle puoluehallitus, siihen ei ollut kutsuttu kaikkia puolueen jasenia, eika saantojen mukaan kevatkokouksessa tehda hallitusvalintoja. Hallitukseen oli myos valittu henkilOita, jotka eivat ole olleet puolueen jasenia.
SKE:n mukaan 6.10.2018 valitun hallituksen enemmistO paatti kutsua saantOrnaaraisen kevatkokouksen koolle, koska de Witin hallitus ei sita tehnyt. Kokouskutsu Iahetettiin jasenrekisterissa 1.12.2018 oleville jasenille (noin 260 henkiloa), koska tuoreempaa rekisteria ei ollut heidan käytössään. Kokouksen kutsuminen koolle aluehallintaviraston kautta olisi ollut liian hidasta ja puolueen varoihin nähden liian kallista.
-------------------
Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan paattis on mitaton muun muassa silloin, jos se paatoksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jasenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu. Lain 33 §:n 3 momentin mukaan yhdistysta vastaan voidaan nostaa kanne sen vahvistamiseksi, etta paatos on mitaton. Tallainen kanne koskien 27.4.2019 tehtya hallitusvalintaa on tiettavasti nostettu karajaoikeudessa 11.9.2019.
Karajaoikeus ei voi tassa oikeudenkaynnissa lahtea juurikaan arvioimaan 27.4.2019 tehdyn hallitusvalintapaatoksen mitattomyytta. MitattOmyyden tulisi olla ilmeista, jotta silla olisi tassa asiassa vaikutusta SKE:n edustusoikeuden arvioinnissa. Asiakirjoista ilmenee, etta kokouskutsussa on ollut maininta hallitusvalinnasta ja kokouksesta on Iaadittu asianmukainen poytakirja. Taman perusteella paatosta ei voi pitaa ainakaan ilmeisen mitattomana.
Johtopaatos
SKE:n kevatkokouksessa 27.4.2019 tehtya puoluehallitusvatintaa ei ole moitittu maaraajassa eika sita voida pitaa ilmeisen mitattomana. Siten tuolloin valitulla puoluehallituksella on oikeus kayttaa SKE:n puhevaltaa tassa asiassa.
Sovelletut lainkohdat
Perusteluissa mainitut seka oikeudenkaymiskaari 16 luku 2 ja 25 luku 1 §3
Paatoslauselma
Suomen Kansa Ensin r.p.:n puhevaltaa kayttaa asiassa L 19/3409 puolueelle 27.4.2019 valittu puoluehallitus, jollei erikseen toisin paateta.
Muutoksenhaku
Tahan ratkaisuun saa hakea muutosta paaasian yhteydessa.
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siita, kenella on oikeus edustaa SKE:ta tassa oikeudenkaynnissa: onko se 27.4.2019 valitulla vai 29.12.2018 valitulla puoluehallituksella. Edustamisoikeudessa on kyse ehdottomasta prosessinedellytyksesta ja se on ratkaistava ennen oikeudenkaynnin jatkamista. Kyse on oikeudenkaynnin edellytyksia koskevasta asiasta ja se voidaan ratkaista valmistelussa.
Kyse ei siten ole oikeudenkaymiskaaren 18 luvun 8 §:ssa mainitusta valiintulosta, vaikka de Wit on kirjallisessa lausumassaan 30.8.2019 itsensa valiintulijaksi nimennytkin.
Edustusoikeudesta
Puoluerekisteriin merkityt puolueet - kuten SKE - ovat oikeudelliseita Iuonteeltaan yhdistyksia ja niihin sovelletaan yhdistyslain saannoksia. Yhdistyslain 35 § 1 momentin mukaan yhdistyksella on oltava hallitus, joka hoitaa yhdistyksen asioita ja edustaa sita. Hallitus on siten yhdistyksen lakimaarainen edustaja, joka edustaa yhdistysta esimerkiksi oikeudenkaynnissa. KaytannOssa oikeudenkayntiin osallistuminen tapahtuu yleensa siten, etta yhdistysta edustaa hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen valtuuttama oikeudenkayntiasiamies.
Selvaa luonnollisesti on, etta yhdistyksella voi olla vain yksi hallitus kerrallaan. Vilpittomassa mielessa oteva sivullinen voi tosin tietyissa tapauksissa saada oikeussuojaa yhdistysta vastaan, vaikka sita olisi edustanut toimivallaton taho.
Yhdistyslain 32 ja 33 §:n mukaan yhdistyksen paatosta koskevaa moitekannetta ja mitattomyyskannetta ajetaan yhdistysta vastaan. Vastaajana on siten yhdistys, ei sen hallitus tai hallituksen jasen siinakaan tapauksessa, etta kyse on hallitusvalintapaatOksesta.
Vaikka Salmen kanne kohdistuukin SKE:n 29.12.2018 tehtyyn puoluehallitusvalintaan, vastaajana asiassa on siten SKE, ei tuolloin valittu puoluehallitus tai sen puheenjohtaja Marco de Wit, vaikka han onkin ottanut haasteen vastaan ja antanut siihen kirjallisen vastauksen. SKE:n kannasta Salmen kanteeseen paattaa puolueen kulloinenkin voimassaoleva puoluehallitus eika se ole sidottu kannanotoissaan mandollisiin aikaisemman hallituksen kannanottoihin.
Kevatkokous 27.4 2019
SKE:n paatosta 29.12.2018 valitun puoluehallituksen erottamisesta ja
uuden puoluehallituksen valinnasta ei ole moitittu saadetyssa kolmen kuukauden maaraajassa, joten sita on yhdistyslain 32 §:n 2 momentin mukaan pidettava patevana.
De Wit on katsonut, etta 27.4.2019 tehty paatos on mitaton. Tama johtui siita, etta kokousta ei ollut kutsunut koolle puoluehallitus, siihen ei ollut kutsuttu kaikkia puolueen jasenia, eika saantojen mukaan kevatkokouksessa tehda hallitusvalintoja. Hallitukseen oli myos valittu henkilOita, jotka eivat ole olleet puolueen jasenia.
SKE:n mukaan 6.10.2018 valitun hallituksen enemmistO paatti kutsua saantOrnaaraisen kevatkokouksen koolle, koska de Witin hallitus ei sita tehnyt. Kokouskutsu Iahetettiin jasenrekisterissa 1.12.2018 oleville jasenille (noin 260 henkiloa), koska tuoreempaa rekisteria ei ollut heidan käytössään. Kokouksen kutsuminen koolle aluehallintaviraston kautta olisi ollut liian hidasta ja puolueen varoihin nähden liian kallista.
-------------------
Yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaan paattis on mitaton muun muassa silloin, jos se paatoksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jasenen yhdenvertaisuutta, jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu. Lain 33 §:n 3 momentin mukaan yhdistysta vastaan voidaan nostaa kanne sen vahvistamiseksi, etta paatos on mitaton. Tallainen kanne koskien 27.4.2019 tehtya hallitusvalintaa on tiettavasti nostettu karajaoikeudessa 11.9.2019.
Karajaoikeus ei voi tassa oikeudenkaynnissa lahtea juurikaan arvioimaan 27.4.2019 tehdyn hallitusvalintapaatoksen mitattomyytta. MitattOmyyden tulisi olla ilmeista, jotta silla olisi tassa asiassa vaikutusta SKE:n edustusoikeuden arvioinnissa. Asiakirjoista ilmenee, etta kokouskutsussa on ollut maininta hallitusvalinnasta ja kokouksesta on Iaadittu asianmukainen poytakirja. Taman perusteella paatosta ei voi pitaa ainakaan ilmeisen mitattomana.
Johtopaatos
SKE:n kevatkokouksessa 27.4.2019 tehtya puoluehallitusvatintaa ei ole moitittu maaraajassa eika sita voida pitaa ilmeisen mitattomana. Siten tuolloin valitulla puoluehallituksella on oikeus kayttaa SKE:n puhevaltaa tassa asiassa.
Sovelletut lainkohdat
Perusteluissa mainitut seka oikeudenkaymiskaari 16 luku 2 ja 25 luku 1 §3
Paatoslauselma
Suomen Kansa Ensin r.p.:n puhevaltaa kayttaa asiassa L 19/3409 puolueelle 27.4.2019 valittu puoluehallitus, jollei erikseen toisin paateta.
Muutoksenhaku
Tahan ratkaisuun saa hakea muutosta paaasian yhteydessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.