"Suomalaiset puhuvat lähes täydellistä japania. Japanin kielessä on lähes sama äänneavaruus kuin suomessa ja puheen rytmi ja intonaatio on samankaltainen. Samoin suomalaiset puhuvat pääsääntöisesti erittäin hyvää espanjaa, tosin yleensä ääntäen c:n ja z:n s:nä amerikanespanjan tapaan.
Oikeastaan vain germaaniset ja slaavilaiset kielet tuottavat suomalaisille vaikeuksia.
Suomalaisten (oletettu) huono kielitaito johtuu siitä, että tavallisin vieras kieli on englanti, ja englanti eroaa sekä kieliopiltaan, äänneavaruudeltaan että rakenteeltaan rajusti suomesta. Englannissa on 24 konsonanttifoneemia ja noin 20 vokaalifoneemia, sekä runsaasti sananalkuisia konsonanttiklustereita. Suomessa ei ole soinnittomia frikatiiveja, soinnillisia klusiileja ja sananalkuisia konsonanttiklustereita muualla kuin lounaismurteissa ja Helsingin puheessa.
Suurten ikäluokkien yleisin koulussa oppima vieras kieli on ollut saksa, ja englanti on opittu vasta jälkeenpäin. Niinpä sen ääntämys ja kielioppi on tuottanut heille (sekä vanhemmalle sukupolvelle) vaikeuksia. Varsinkin b, g, j (dzh) soinnittomat frikatiivit (f ja th) ja vokaalienvälinen svaata edeltävä s (zh) ovat vaikeita, sillä suomessa ei pääsääntöisesti niitä ole. Svaa äännetään yleensä ö:nä (mikä ei varsinaisesti ole väärin). Tästä termit “tankeroenglanti” ja “rallienglanti”.
Mutta suomalaisten puhuma englanti, vaikkakin puutteellisesti äännettyä, on erittäin selkeää ja helposti ymmärrettävää. Germaanisen kielialueen ulkopuolelta juurikin suomalaiset puhuvat ehkä selkeintä englantia.
Tilanne on muuttunut X- ja Y- sukupolvien myötä. He ovat sekä opiskelleet lapsesta saakka vieraita kieliä että seuranneet televisiota (Suomessa ohjelmia ei dubata vaan tekstitetään), lukeneet kirjallisuutta sekä surffanneet Netissä vierailla kielillä, joten nuoren polven suomalaiset pääsääntöisesti puhuvat sangen hyvin vieraita kieliä.
Itselleni eniten vaikeuksia ovat tuottaneet portugalin nasaalivokaalit.
Käsittämätön tai vaikeastiymmärrettävä kieli on suomessa täyttä hepreaa. Siksi, että heprean opinnot kuuluvat pakollisina teologisen tiedekunnan opintoihin, ja hepreassa tehdään suunnilleen kaikki päinvastoin kuin suomessa (kirjoitetaan oikealta vasemmalle, attribuutti tulee subjektin jälkeen, vain konsonantit kirjoitetaan jne)."
Ralliruotsia unohtamatta.
Eli jos opiskelisimme espanjaa tai japania niin ääntäminen menisi kuin vettä vain. Miksi meille siis tyrkytetään väkisin germaanisia kieliä?
Oikeastaan vain germaaniset ja slaavilaiset kielet tuottavat suomalaisille vaikeuksia.
Suomalaisten (oletettu) huono kielitaito johtuu siitä, että tavallisin vieras kieli on englanti, ja englanti eroaa sekä kieliopiltaan, äänneavaruudeltaan että rakenteeltaan rajusti suomesta. Englannissa on 24 konsonanttifoneemia ja noin 20 vokaalifoneemia, sekä runsaasti sananalkuisia konsonanttiklustereita. Suomessa ei ole soinnittomia frikatiiveja, soinnillisia klusiileja ja sananalkuisia konsonanttiklustereita muualla kuin lounaismurteissa ja Helsingin puheessa.
Suurten ikäluokkien yleisin koulussa oppima vieras kieli on ollut saksa, ja englanti on opittu vasta jälkeenpäin. Niinpä sen ääntämys ja kielioppi on tuottanut heille (sekä vanhemmalle sukupolvelle) vaikeuksia. Varsinkin b, g, j (dzh) soinnittomat frikatiivit (f ja th) ja vokaalienvälinen svaata edeltävä s (zh) ovat vaikeita, sillä suomessa ei pääsääntöisesti niitä ole. Svaa äännetään yleensä ö:nä (mikä ei varsinaisesti ole väärin). Tästä termit “tankeroenglanti” ja “rallienglanti”.
Mutta suomalaisten puhuma englanti, vaikkakin puutteellisesti äännettyä, on erittäin selkeää ja helposti ymmärrettävää. Germaanisen kielialueen ulkopuolelta juurikin suomalaiset puhuvat ehkä selkeintä englantia.
Tilanne on muuttunut X- ja Y- sukupolvien myötä. He ovat sekä opiskelleet lapsesta saakka vieraita kieliä että seuranneet televisiota (Suomessa ohjelmia ei dubata vaan tekstitetään), lukeneet kirjallisuutta sekä surffanneet Netissä vierailla kielillä, joten nuoren polven suomalaiset pääsääntöisesti puhuvat sangen hyvin vieraita kieliä.
Itselleni eniten vaikeuksia ovat tuottaneet portugalin nasaalivokaalit.
Käsittämätön tai vaikeastiymmärrettävä kieli on suomessa täyttä hepreaa. Siksi, että heprean opinnot kuuluvat pakollisina teologisen tiedekunnan opintoihin, ja hepreassa tehdään suunnilleen kaikki päinvastoin kuin suomessa (kirjoitetaan oikealta vasemmalle, attribuutti tulee subjektin jälkeen, vain konsonantit kirjoitetaan jne)."
Ralliruotsia unohtamatta.
Eli jos opiskelisimme espanjaa tai japania niin ääntäminen menisi kuin vettä vain. Miksi meille siis tyrkytetään väkisin germaanisia kieliä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan hyvä kielianalyysi sinulta! Jopa asiantuntijatasoa.
Voisi lisätä sen, että suomihan on ns. foneettinen kieli eli sanat lausutaan juuri siten kuten kirjoitetaan. Se on tutkitusti hyvä piirre kielessä varsinkin lasten kielenoppimisen suhteen.
Esim USA:ssa ovat yleistä tavauskilpailut, joissa vain lahjakkaimmat lapset onnistuvat tavaamaan vaikeimpia sanoja oikein. Suomessahan sellaiset kilpailut olisivat naurettavan helppoina turhia.
Muuten. Monet turistit ovat kehuneet suomalaisten englannin kielen taitoa. Eikä kukaan heistä ole valittanut "rallienglanista" eli huonosta ääntämisestä. Se on svekotahojen ja -median keksimä nimitys.
Ikävä kyllä oli lainaus joten kiitokset menköön tekijälle. Hyvä teksti kyllä kaikin puolin.
"Suomalaisten (oletettu) huono kielitaito"
Auttamattoman vanhanaikainen käsitys on, että suomalaisilla olisi jotenkin erityisen huono kielitaito. Tällaisen väittäjä ei ole tutustunut maailmaan, eikä ole nähnyt virallisiakaan vertailuja kielten osaamisesta eri kansakuntien välillä.