Mitä tehdä kun toisen halut ovat suhteessa 1:30, eli minulla joka päivä, toisella omien sanojen mukaan kerta kk?
Todellisuudessa olemme n.1-2 kertaa viikossa, mutta enempi haluava on saanut kuulla, että tämä johtuu siitä, että toinen ei uskalla kieltäytyä aina, jotta suhde pysyisi kasassa.
Nyt kun tiedetään että toinen, jopa inhoaa toisen halujen määrää ja pakottautuu vastentahtoisesti seksiin, niin tuntuu siltä että kyky nauttia seksistä loppuu halukkaammalta kokonaan.
Kuinka asiassa olisi hyvä edetä, kun halukkaampi olisi valmis unohtamaan koko seksin keskittymällä harrastuksiinsa, mutta haluttomampi toivoisi hellyyttä ilman että toisen halut tulisivat esiin, mikä on ainakin miespuoliselle vaikeasti toteutettava tilanne?
Millä lääkityksellä mies voi estää halunsa ja onko se terveellistä?
Mitä muuta hän voi tehdä asialle, jos hän tietää, että nainen inhoaa pornon katselua oman olon helpotukseen ja itsetyydytyskin pitäisi hoitaa naisen mielestä jossain piilossa.
Jos nainen hyväksyy hieromasauvan yhteisten hetkien avuksi, niin kuinka saada hänet hyväksymään, että mies voisi jollain miehille tarkoitetuilla apuvälineillä helpottaa omaa oloaan?
Jos nainen on kärsinyt raskauspelosta ja ollut haluton sen vuoksi, mutta nyt pelkoa ei juurikaan ole, niin kuinka hän voisi saada apua haluttomuuteensa?
Hellyyttä toiselta riittää, mutta nainen kokee sen usein toisen seksin tarpeena, vaikka mitään siihen viittaavaa ei olisikaan.
Onko lääkettä/hormoneja joilla lisätä halukkuutta?
Mies on yrittänyt ehdottaa sellaista keinoa, jonka hän tietää auttavan, eli mennään yhdessä kokeilemaan voisiko halut herätä, koska hänen kokemuksensa on se, että kun hän saa antaa hellyyttä ja kosketella naista vapaasti myös strategisilta alueilta, niin halut kyllä yleensä herää.
Tähän on naiselta tullut vastaus, että koko ajatus kokeilusta oksettaa tms.
Onko nämä tuttuja tunteita ja kuinka hoitaa tilanne molemmille siedettäväksi?
Seksin/hellyyden puute moninkertaistaa kaikki ongelmat ja riitoja syntyy täysin turhista asioista.
Todellisuudessa olemme n.1-2 kertaa viikossa, mutta enempi haluava on saanut kuulla, että tämä johtuu siitä, että toinen ei uskalla kieltäytyä aina, jotta suhde pysyisi kasassa.
Nyt kun tiedetään että toinen, jopa inhoaa toisen halujen määrää ja pakottautuu vastentahtoisesti seksiin, niin tuntuu siltä että kyky nauttia seksistä loppuu halukkaammalta kokonaan.
Kuinka asiassa olisi hyvä edetä, kun halukkaampi olisi valmis unohtamaan koko seksin keskittymällä harrastuksiinsa, mutta haluttomampi toivoisi hellyyttä ilman että toisen halut tulisivat esiin, mikä on ainakin miespuoliselle vaikeasti toteutettava tilanne?
Millä lääkityksellä mies voi estää halunsa ja onko se terveellistä?
Mitä muuta hän voi tehdä asialle, jos hän tietää, että nainen inhoaa pornon katselua oman olon helpotukseen ja itsetyydytyskin pitäisi hoitaa naisen mielestä jossain piilossa.
Jos nainen hyväksyy hieromasauvan yhteisten hetkien avuksi, niin kuinka saada hänet hyväksymään, että mies voisi jollain miehille tarkoitetuilla apuvälineillä helpottaa omaa oloaan?
Jos nainen on kärsinyt raskauspelosta ja ollut haluton sen vuoksi, mutta nyt pelkoa ei juurikaan ole, niin kuinka hän voisi saada apua haluttomuuteensa?
Hellyyttä toiselta riittää, mutta nainen kokee sen usein toisen seksin tarpeena, vaikka mitään siihen viittaavaa ei olisikaan.
Onko lääkettä/hormoneja joilla lisätä halukkuutta?
Mies on yrittänyt ehdottaa sellaista keinoa, jonka hän tietää auttavan, eli mennään yhdessä kokeilemaan voisiko halut herätä, koska hänen kokemuksensa on se, että kun hän saa antaa hellyyttä ja kosketella naista vapaasti myös strategisilta alueilta, niin halut kyllä yleensä herää.
Tähän on naiselta tullut vastaus, että koko ajatus kokeilusta oksettaa tms.
Onko nämä tuttuja tunteita ja kuinka hoitaa tilanne molemmille siedettäväksi?
Seksin/hellyyden puute moninkertaistaa kaikki ongelmat ja riitoja syntyy täysin turhista asioista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No onhan se nyt kuvottavaa jos mies vetää käteen olohuoneen sohvalla.
Vaan se, että naisen nukkuessa, tai hereillä ollessa ei voisi yhteisessä sängyssä tätä tehdä, tai mieluiten olisi tekemättä ja toivoisi, että toinen pystyisi tekemään asialle jotain.
Vaimollasi on joku ongelma suhteessaan seksiin, jossain syvemmällä. Onko häntä loukattu, millaisen kasvatuksen hän on saanut, millainen käsitys hänellä on itsestään. Ne ovat vain hankalia asioita, jotta niitä voisi käsitellä, siihen täytyy olla oma halu. Tuo hänen käsityksensä itsetyydytyksestä kertoo jotain. Eihän sellaista voi toiselta kieltää,jokaisella on oikeus omaan ruumiiseensa. Aivan kuin hän ei tahtoisi myöntää tuota ongelmaanne. Jos toista rakastaa, sitä automaattisesti yrittää toimia niin, että toisella on hyvä olla. Nimittäin kuulostaa siltä, että sinä kuitenkin olet yrittänyt parhaasi. Tietysti, jos hän ei käsitä sitä kuinka tärkeä asia seksi ja hellyys on sinulle. Mutta parisuhde on yhteispeliä, toista ei voi jättää huomioimatta.
eli aika vaikealta kuulostaa... empatiani on sinun puolellasi. kuulostaa siltä että olet ihan vilpittömästi pyrkinyt tilannetta parantamaan.
mutta ei se muutu ennen kuin/ ilman että molemmat suhteen osapuolet siihen pyrkivät, tai edes näkevät että ongelma on olemassa ja molempien vastuulla.
seksiin liittyy niin paljon tiedostamattomia asioita usein, siksi kai siitä niin helposti tulee vallankäytön väline, vaikka tiedostamatonkin.
mutta en usko että tilanne sillä paremmaksi muuttuu että kiellät itsesi ja omat tarpeesi ja yrität mahtua siihen muottiin mihin kumppanisi sinut haluaisi asettaa...
sitä jäin miettimään miten teillä seksuaaliset tarpeet suhteen alussa kohtasivat, vai kohtasivatko silloinkaan. eli onko kysymyksessä alunperinkin seksiin liittyvä ongelma kumppanillasi, vai heijasteleeko seksi suhteessa olevia muita ongelmia.
jos tilanne on ihan lukossa - ja siltä kuulostaa - niin ammattiauttajasta voisi olla apua, ainakin sen selvittämisessä haluatteko molemmat sitoutua tekemään työtä suhteen parantamiseksi.
älä nyt hyvä mies mieti kastraatiota vaihtoehtona, edes kemiallista :) ei itsekunnioituksesta luopuminen ja kynnysmatoksi asettuminen voi olla ratkaisu mihinkään ihmissuhdeongelmiin.
mieti sitäkin haluatko jatkaa sellaisessa suhteessa jossa kumppanisi suostuu seksiin vasten tahtoaan ja syyllistää sinua normaalista fysiologisesta toiminnasta ja siitä että pyrit "hoitamaan" sen tarpeen häntä "vaivaamatta".
aika kova hinta suhteen "kasassa pysymiselle"?
Samanalaista voisin itsekin kirjoitella. Se tuntuu niin oudolta, kun toinen ei halua yhtä paljon. Tässä tarkoitan nyt sitä, että haluaa seksiä sen kumppanin kanssa, eikä vain yleisesti seksiä. Minusta tuo parempi puolikas on vaan niin HOT että hurmuunit jyrisee jatkuvasti. Minua harmittaa eniten se, että hän ei tunne samalla tavalla. No joo, kyllähän hän sanoo että olen minäkin seksikäs ym., ja uskon kyllä sen, mutta kun se ei indusoi hänessä samanlaista reaktiota. Olen yrittänyt tätä ymmärtää, ja olla loukkaantumatta hänen haluttomuudesta, mutta silti turhautuneisuus pomppaa esille tasaisin väliajoin, ja kuten sanoit kärjistää pieniä asioita turhiksi riidoiksi.
Olemme asiasta paljon keskustelleet, ja ongelma tuntuu olevan siinä että kummppanille seksi ei jostain syystä ole yhtä luonnollinen asia kuin minulle. Ehkä asiass on päästy hieman parempaan suuntaan, kun olen yrittänyt ottaa tätä asiaa huomioon.
Se nyt ainakin ihan väärin, että nainen kieltää tämän jälkeen itsetyydytyksen. Pakkohan ne himot on purkaa, ja kyllä se minusta, ja näköjään muistakin on ihan luonnollista: ei mitään pervoa tai hävettävää.
En minä kyllä tiedä miten tämän asian kanssa pitäisi elää. Tuntuu aika suurelta asialta lopullisen sitoutumisen tiellä. Varsinkin kaikkien esimerkkien valossa, mitä tältä palstalta on saanut lukea.
Toivottavasta tälle ketjulle löytyy rakentavia kommentteja ja jopa ratkaisuja. Pitää tarkistella useammankin päivän päästä, jos joku onnellinen olisi vaikka löytänyt ratkaisun :). Niin ja ratkaisu ei ole sitten keskustelu kumppanin kanssa. Sitä on kyllä tehty ihan rakentavassakin hengessä.
Aiemmin oli mielenkiintoinen kysymys, johon kuulisin itsekin mielellään vastauksen: onko tilanne ollut aina tällainen?
"Tässä tarkoitan nyt sitä, että haluaa seksiä sen kumppanin kanssa, eikä vain yleisesti seksiä."
Itsekin pidän kumppaniani niin täydellisenä, että en juurikaan tarvitsisi mitään muuta virikkeitä kuin hänet, mutta hän ei itse ole halukas siihen.
Olen yrittänyt selvittää keskustelemalla, että mikä hänen halunsa herättäisi, mutta ei hän tiedä. Hän on ehdottanut pitkää taukoa koko seksiin ja en oikein pystyisi hyväksymään sitä muuten, kuin pakenemalla johonkin harrastuksen pariin. Sitä hän ei ole valmis hyväksymään. Itsestänikin tuntuu väärältää, että seksi ja tunteet pitää tappamalla tappaa.
Lopeta se laskeminen.
Tehkää jotain spontaania. Niinkuin ensi treffeillä. Vietelkää toisenne.
Olen yrittänyt, mutta ilmeisesti en osaa. Pelkkä halaaminen (vaikka keskellä päivää) saa naisen kokemaan tilanteen sellaiseksi, että minulla on seksi mielessä ja se on esileikkiä illalle.
Hän kokee itsekin asian ongelmaksi, että ajattelee näin.
Kyllä minulla asia tietenkin mielessä on aika usein, mutta viime aikoina olen yrittänyt olla näyttämättä niitä tunteitani hänelle.
Ehkä se helpottaa, kun aloitteellisuus seksiin loppuu minulta.
Mutta, jos toinen hyväksyy seksin vain silloin kun häntä haluttaa, niin eikö se ole vain omien halujen tyydyttämistä ja kumppanin hyväksikäyttöä?
Se haluton dominoi tilannetta ja käyttää (väärin) toista.
Olen sitä mieltä että se haluton saisi katsoa peiliin ja jos mies ei ihan oikeasti kiihota yhtään niin lähteä kävelemään.
Eikö parisuhteessa ja avioliitossa kuitenkin pitäisi rakastaa toista niin myötä kuin vastoinkämisissä?
Ja seksi KUULUU RAKKAUTEEN.
"Olen sitä mieltä että se haluton saisi katsoa peiliin ja jos mies ei ihan oikeasti kiihota yhtään niin lähteä kävelemään."
Kyllä kai sitä olisi ensin hyvä selvittää syitä tilanteeseen ja tehdä oikeasti niille jotakin.
Kun itse en ole vielä monestikaan ole kokenut haluttomuutta varsinaisesti (kumppani on kyllä yleensä saanut syttymään, vaikka oireita olisi joskus vähän ollutkin), niin ihmetyttää se, että miksi toinen ei aina edes haluaisi yrittää, vaan tekee siitä asian, joka pahentaa tilannetta.
Kuitenkin olemme tulleet tulokseen, että lähes aina kun toimiin on ryhdytty, niin kumpikin on saanut haluamansa ;)
"Eikö parisuhteessa ja avioliitossa kuitenkin pitäisi rakastaa toista niin myötä kuin vastoinkämisissä?
Ja seksi KUULUU RAKKAUTEEN."
Joskus olen saanut neuvoja hyväksyä tilanne sellaisena, että avioliittoon kuuluu tällaisia aikoja, että mikään ei oikein kiinnosta. Mutta kumppanin vaihdevuodetkaan ei vielä ole lähelläkään ja sittenhän tilanne voi kääntyä päin vastoin, että mies ei haluakaan.
Miten sitten pelisäännöt menee? Saako mies sanoa ilkeästi toiselle, kun nainen kertoo haluistaan ja toiveistaan ja toinen vain tekee kaikkea muuta harrastustensa parissa. Epäilen, että kumppani ei hyväksyisi tilannetta, vaikka nyt tekee itse niin.