Kuollut usko on sitä, että ihminen alkaa muulla tavalla kuin mikä on Jumalan järjestys ansaita itselleen autuutta. Kun ihminen saa omantunnon vaivan, hän alkaa elää siveästi ja rehellisesti, sillä ansaitakseen autuutta. Joku alkaa rukoilla ja jos rukouksen kautta tai siveän elämän kautta, tai oman parannuksen kautta saa jonkinlaista rauhaa tunnolleen, hän uskoo ja pitää myös, että hän on kristitty.
Ja näin hän omistaa itsellensä hereätyksen armon uudensyntymisen armoksi, vaikka sydän on särkymättä, koska taivaallisen vanhimman vaivat eivät ole särkeneet hänen sydäntään. Niistä tulee vahvat kristityt omasta mielestänsä, mutta ei heillä ole valvomista, eikä muitakaan uskon hedelmiä tule näkösälle.
On myöskin niitä jotka ovat jääneet lain alle ja tahtovat lakia täyttää ohi Jeesuksen Kristuksen ansion. Jotkut ovat ottaneet perustaksi vesikasteen ja uskovat, koska he ovat antaneet kastaa itsensä vedellä, sen kautta tulevat puhtaiksi synnin saastasta.
Jotkut uskovat että kun he käyvät Herran Ehtoollisella, niin sillä pääsevät puhtaiksi. Jotkut tunnustavat omalla voimalla syntiunsä, sillä ansaitsevat autuutta. Mutta kaikki, mikä ei ole elävästä uskosta, se on turhaa ihmisille, sillä laki on aina vaatimassa eikä anna mitään anteeksi, niin kauan kuin ihminen on lain alla, eikä ole tullut sovitetuksi Jumalassa.
Muutamat aikovat päästä sovintoon Jumalan kanssa kahden kesken ilman välikappaleita ja se menee niin kauan hyvin, kuin ihminen on tunnoton. Mutta niin pian kun tunto herää ja sydän särkyy, ihminen ei voi käsittää rauhaa yksinänsä, vaikka kuinka sitä etsisi. Hänen täytyy tulla opetuslasten kanssa lukittujen ovien taakse ja kuulla ne sanat, että rauha olkoon teille.
Siinä ei auta pelit eivätkä soitannot eivätkä muut jumaloimiset, eivätkä uhrimenot, sillä ne ovat Kristuksessa päättynyneet. Nyt ei ole enää kuin yksi uhri Jeesus Kristus, jolle täytyy ihmisen itsensä kokonaan uhrata.
Hän on se joka saattaa antaa rauhan niille, joilla on totuuden nälkä ja jano Hänen vanhurskautensa perään ja joilta ovat kaikki omat tavarat ja teot loppuneet ja ovat niin köyhiksi tulleet, etteivät ole mihinkään muuhun turvaa kuin ainoastaa uskolla omistaa sen todistuksen, jonka Pyhän Hengen saaneet kristityt todistavat Jumalan puolesta Jeesuksen nimen ja veren voiman kautta.
Niin kuin Saulus sai synnit anteeksi Ananiaan kautta niin kuin Kornelius Pietarin kautta. Ei Jumala muuta järjestystään ihmisten mielen mukaan, vaan ihmisen täytyy itsensä alentaa Jumalan väkevän käden alle
Ja näin hän omistaa itsellensä hereätyksen armon uudensyntymisen armoksi, vaikka sydän on särkymättä, koska taivaallisen vanhimman vaivat eivät ole särkeneet hänen sydäntään. Niistä tulee vahvat kristityt omasta mielestänsä, mutta ei heillä ole valvomista, eikä muitakaan uskon hedelmiä tule näkösälle.
On myöskin niitä jotka ovat jääneet lain alle ja tahtovat lakia täyttää ohi Jeesuksen Kristuksen ansion. Jotkut ovat ottaneet perustaksi vesikasteen ja uskovat, koska he ovat antaneet kastaa itsensä vedellä, sen kautta tulevat puhtaiksi synnin saastasta.
Jotkut uskovat että kun he käyvät Herran Ehtoollisella, niin sillä pääsevät puhtaiksi. Jotkut tunnustavat omalla voimalla syntiunsä, sillä ansaitsevat autuutta. Mutta kaikki, mikä ei ole elävästä uskosta, se on turhaa ihmisille, sillä laki on aina vaatimassa eikä anna mitään anteeksi, niin kauan kuin ihminen on lain alla, eikä ole tullut sovitetuksi Jumalassa.
Muutamat aikovat päästä sovintoon Jumalan kanssa kahden kesken ilman välikappaleita ja se menee niin kauan hyvin, kuin ihminen on tunnoton. Mutta niin pian kun tunto herää ja sydän särkyy, ihminen ei voi käsittää rauhaa yksinänsä, vaikka kuinka sitä etsisi. Hänen täytyy tulla opetuslasten kanssa lukittujen ovien taakse ja kuulla ne sanat, että rauha olkoon teille.
Siinä ei auta pelit eivätkä soitannot eivätkä muut jumaloimiset, eivätkä uhrimenot, sillä ne ovat Kristuksessa päättynyneet. Nyt ei ole enää kuin yksi uhri Jeesus Kristus, jolle täytyy ihmisen itsensä kokonaan uhrata.
Hän on se joka saattaa antaa rauhan niille, joilla on totuuden nälkä ja jano Hänen vanhurskautensa perään ja joilta ovat kaikki omat tavarat ja teot loppuneet ja ovat niin köyhiksi tulleet, etteivät ole mihinkään muuhun turvaa kuin ainoastaa uskolla omistaa sen todistuksen, jonka Pyhän Hengen saaneet kristityt todistavat Jumalan puolesta Jeesuksen nimen ja veren voiman kautta.
Niin kuin Saulus sai synnit anteeksi Ananiaan kautta niin kuin Kornelius Pietarin kautta. Ei Jumala muuta järjestystään ihmisten mielen mukaan, vaan ihmisen täytyy itsensä alentaa Jumalan väkevän käden alle
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Kuollut usko on sitä, että ihminen alkaa muulla tavalla kuin mikä on Jumalan järjestys ansaita itselleen autuutta."
Näin sanoo sanoo omavanhurskaus saatana.
Jumalan järjestyksessä autuus on kokonaan Jumalan rakkausen lahjaa jonka ansioton syntinen saa omakseen VAIN uskomalla.
Älä sinä omavanhurskaus yritä sumuttaa meitä pois Kristuksesta.
Sinä ja sinun omavanhurskaat oppisi, herää pimeydestäsi. ehkä joskus heräät unestasi.
Kolahtiko jokin kohta takaraivoon nähtävästi.
Tarkemmin sanottuna he eivät sano mitään, vaan sokeasti uskovat ja tekevät juuri noin sekä luulevat olevansa parhaat kristityt.
Omavanhurskas ei luovu syntielämästä senkään jälkeen kun hän on "heittäytynyt" kristukselle, vaan jatkaa entistä elämäänsä. Karkeimmat synnit hän saattaa jättää missä hänen kristityn kunniansa tulisi loukatuksi.
Kuollut usko toimii juuri aloituksessa kerrotulla tavalla näin on monesti havaittu käyvän maailman jumalisuuden joukkioissa.
Suurin osa näistä "maailman jumalisissa joukkioissa" olevista on todellakin uudestisyntynyt, Jeesukselle "heittäytymisensä" jälkeen JEESUS on muuttanut heidän elämänsä ja heillä on rauha sydämessä. Tietävät etteivät voi ansaita lain teoilla mitään Jumalan edessä, eivätkä myös halua enää tehdä mitään mikä loukkaa Jeesusta. Ja he ovat autuaita, VAIKKA heille ei tule mieleenkään, että heidän pitäisi pitää esiliinaa ja lippalakkia ja ymmärtää synniksi mitä milloinkin, ristiriitaisia asioita (jokin asia on synti, kun on saarnattu synniksi mutta jokin toinen samanvertainen asia ei sitten taas olekaan ole synti tai jokin pahempi asia on luvallinen, jota ei edes tiedosteta).
Johan nousi oman vanhurskauden perkele valppaana vartiotorniinsa. Sen hyvin tiedän, näin käy aina.
Säälin kovasti hänen vankejaan, sillä olen itse ollut pitkiä aikoja samoissa kettingeissä kiinni.
Jumalan sana pitää edelleen paikkansa ja minä uskon sen. Kiitos Herralle kunnia Herralle.
Omavanhurskaus on ruvennut valkeuden enkeliksi ompas röyhkeys huipussaan. Voi niitä raukkoja jotka menevät tuohon ansaan, käyttävät vielä Jeesustakin apunaan.
Taidat muuten olla oikeilla jäljillä, kun mainitset leeviläisten ulkonaiset tunnukset, lippalakin ja esiliinan, vastatessasi tuolle Simonille. Minäkin olen havaitsevani samaa leeviläisen omavanhurskauden hapatusta tuossa hänen viestissään...
Käytän usein pipoa, otan sen kunniana että minua kristuksen tähden pilkataan. Sille en tietenkään voi mitään että ette ole päässeet käsittämään kristuksen rakkautta sydämellänne.
Juuri tuollainen puhetapa osoittaa sinut leeviläisen eriseuran rakentajaksi. Jos lakihenkisen omanvanhurskauden pipo alkaa liikaa kiristää, voin suositella vaikkapa Lutherin Galatalaiskirjeen lukemista. Se voisi ehkä sinullekin avata uusia näköaloja, saattaisipa ehkä valmistaa sinuakin lopultakin uskomaan kaikki syntisi, myös omavanhuskaan lakihenkisyytesi, anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tätä kirjoitusta on vaikea omanvanhurskauden palvelijan hyväksyä joka luottaa itseensä, omaan järkeensä. Varsinkin sellaisen joka luottaa vielä kuolleen kirkon oppeihin, jossa kaikille tuputetaan armoa ja autuutta oli kääntynyt tai ei..
matt 26. 26-28 Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumini. Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.
Eli kuka sen uskoo niin pelastuu.
Pieni on sinun raamattusi.
Niin..Usko on niin yksinkertaista.
ettei tarvitse tietää mitä uskoo joo.
Ehtoollisen sakramentissa on Leipä ja Viini ja ne ovat Herramme Jeesuksen Kristuksen Ruumis ja Veri usko sen nauttiat sen tai ei.
Ei ole nauttijalle mitään hyötyä jos ei usko sakramenttiin, Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Nämä on otettava uskolla vastaan, muuten se on nauttijalle tuomioksi. Näin sanoo veljemme Martti.
Vain sellaiset ihmiset saavat omistaa Jumalan armolupaukset joilla on särjetty sydän ja murheellinen mieli, siis katuvaiset särjetyt sydämet, hengellisesti vaivaiset, hengellisesti köyhät, joille saarnataan evankeliumia. Heille kuuluu Jeesuksen sanat: "Rauha Teille".
Veli puhuu asiaa
Omakohtainen kokemukseni on että Jumalan edessä voi olla särkyneellä mielellä. En ole koskaan ollut kenenkään ihmisen edessä niin pohjilla kuin silloin kerran yksinäisyydessä kun otin Jeesuksen vastaan. Se toimi todellakin. Sinä et tunnu tietävän itsekään mitä puhut! Saan sinusta kirjoituksesi perusteella sellaisen kuvan että olet vain sellainen vl-fraasien lässyttäjä jolla itsellä ei ole haisuakaan siitä mitä elävä usko on, tai miltä se tuntuu jne. En tiedä onko näin, sanon vain että siltä vaikuttaa.
Paikalla ei ollut fyysisesti ketään ihmistä. A Course in Miracles sanoo että "Minds need not the body to communicate" eli telepatia on ilmeisesti mahdollinen. Ehkä siinä oli joku vanhoillinen hengellisellä tasolla läsnä, tätä en tiedä. ;)
Ja teille muille sano että älkää antako Apollon viestin kaltaisten kirjoitusten olla esteenä omalle, henkilökohtaiselle ja elävälle Jeesus-suhteelle.
Täytyyhän meidän kuitenkin tunnustaa, että hurmahengillä on raamattu ja Jumalan sana muissa uskonkappaleissa, ja että hän, joka heitä kuule ja uskoo sen, tulee autuaaksi, vaikkapa ovat epäpyhiä ja vääräoppisia ja Kristuksen pilkkaajia. Ei se ole vähä armo, että Jumala antaa sanansa myös pahain konnain ja jumalattomain ihmisten kautta; niin se on jollakin tavalla vaarallisempi, jos hän antaa sen pyhäin ihmisten kautta, kuin jos hän antaa sen epäpyhäin kautta, sen tähden että ymmärtämättömät ottavat siitä aihetta riippumaan enemmän ihmisen pyhyydessä, kuin Jumalan sanassa.