Säästöpolitiikka EU:n velkakriisissä sai nobelin talous-palkinnon saaneelta Paul Krugmanilta kylmää kyytiä: "säästöpolitiikkaa noudattaneiden maiden velkatilanne on yleensä vaikeutunut."
TALOUSSANOMAT Julkaistu: 22.2.2013 18:02
Talouden Nobel-palkinnon saanut taloustieteilijä arvostelee kipakoin sanankääntein EU-komission suomalaista varapuheenjohtajaa.
Yhdysvaltalainen kansantaloustieteilijä Paul Krugman arvostelee The New York Times -sanomalehdessä voimakkaasti säästöpolitiikkaa, jota euroalueen velkakriisissä noudatetaan.
Krugman viittaa kirjoituksessaan Paul De Grauwen ja Yuemei Lin tuoreeseen tutkimukseen. Nobelistin mukaan tutkimus osoittaa kiistatta, ettei velkaisten kriisivaltioiden menoleikkauksia painottanut politiikka ole tuottanut toivottuja lopputuloksia.
– He osoittavat, että säästöpolitiikkaa noudattaneiden maiden velkatilanne on yleensä vaikeutunut, Krugman kirjoittaa.
Kansantaloustieteilijä piikittelee Euroopan unionin komission varapuheenjohtajaa, talouskomissaari Olli Rehniä.
Krugmanin kirjoituksen otsikko ("Paul De Grauwe and the Rehn of Terror") on sanaleikki. 'Reign of terror' tarkoittaa nimittäin hirmuvaltaa. Samalla termillä kutsutaan myös Ranskan suuren vallankumouksen jälkeistä hirmuhallintoa, jota johti Maximilien Robespierre.
Kirjoituksessaan nobelisti arvostelee talouskomissaarin lausuntoa, jossa tämä puolustaa noudatettua politiikkaa. Rehnin mukaan säästöpolitiikka toimii ja pohjustaa tulevaa kasvua.
– No, sittenhän kaikki on ihan hyvin, Krugman irvailee. Krugman sai Ruotsin keskuspankin myöntämän taloustieteen Alfred Nobel -muistopalkinnon vuonna 2008. EU-komissio julkaisi tänään tuoreimman talousennusteensa. Sen mukaan euroalueen talous kääntyy kasvuun vasta vuonna 2014.
Suomessa Rinteen hallitus elvyttää eikä leikkaa kuten edellinen hallitus. Leikkauspolitiikka ei pohjustanut tulevaa kasvua. Päinvastoin. Kasvu tulee Suomessa perustumaan kotimaisen kysynnän kasvuun ja pieni- ja keskituloisten kulutuksen lisääntymiseen. Nuorten syrjäytymisen estäminen koulutuksen avulla sekä korkeakoulujen kehittämistarpeiden huomioidan (leikkausten sijaan) luo pohjaa talouskasvulle. Uudet innovaatiot tarvitsevat korkeasti koulutettuja osaajia niiden toteuttamiseen.
Ilta-Sanomat ilmoitti 18.9. että keskiluokan verotaakka kasvaa.
Vaikka hallituksen budjettiesityksen mukaan:
- hallitus alentaa ennalta luvatusti tuloveroja 200 miljoonaa euroa. Sillä korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Niitä tulee muun muassa lämmityskuluista. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain. Työnantajan maksamista muuttokustannuksista tulee puolet verovapaaksi. Hallitus jatkaa niin kutsuttua "solidaarisuusveroa" hallituskauden loppuun.
- perusturvaan tulee 20 euron korotus, jonka kustanusvaikutus on valtiolle 40 miljoonaa.
Työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,25 prosenttiyksikköä.
Hallitus korottaa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 euroa.
Elatustukeen tulee 7 %:n korotus. Uudistukset maksavat yht. 36,3 miljoonaa euroa.
Opintotuen huoltajakorotukseen tulee 25 euron korotus/kk.
Pienimpien eläkkeiden korotus toteutuu, kuten on kerrottu. Korotus kohdistuu noin 1300 euron kk-eläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan n. 34 eurolla ja takuueläkkeen 50 eurolla kuukaudessa. Muutos maksaa 183 miljoonaa euroa.
-------
SUOMEN HALLITUS (SDP, KEPU, VIHR., VAS, RKP) ON OIKEALLA TIELLÄ. Elvyttäminen on oikein ja parasta hallituspolitiikkaa - ei leikkaaminen
Hallitus siis lisää ostovoimaa ja elvyttää, ei leikkaa eikä vaikeuta pieni- ja keskituloisten elinmahdollisuuksia. Suomessa vuokra-asuminen on kallista ja nielaisee tuloista liian suuren osan. Sen vuoksi hallituksen pitäisi suunnitella vuokrakattoa. Asumistuki ei saisi valua asuntosijoittajien kukkaroon, eikä asumistukimuodon pitäisi nostaa vuokra-asuntojen vuokria. Ensimmäisen omistusasunnon saantia pitäisi tukea, kun asuntolainojen korkojen vähennysoikeus poistuu.
Työttömyyden nousua tai laskua on turha ennakoida ennen lokakuun 9. päivän hallituksen iltakoulua, jossa työttömyystoimia käydään läpi.
Hallituksella on suunnitteilla pitkä lista työttömyystoimia, jotka elinkeinoelämä ottaa toivottavasti omikseen. Yritystuki-kriteereissä pitäisi huomioida työllistämisen vaikutukset, esimerkiksi jos yritys siirtää tuotantanso halpatyövoiman maihin, saadut yritystuet tietyltä ajalta pitäisi palauttaa. Mitä suurempi yrityksen työllistämisvaikutus, sitä enemmän yritystukia voitaisiin myöntää. Koko yritystukijärjestelmä pitäisi päivittää nykyaikaan ja turhat tai kilpailua haittaavat yritystuet pitäisi poistaa.
Kun aiemmat hallitukset ovat nostaneet tupakka-, alkoholi- tai polttoaineveroja - ne olivat haittaveroja ja otsikoitiin: "haittaveroja nostetaan". Nyt porvarilehdistö uutisoi: "keskiluokan verotaakka kasvaa".
TALOUSSANOMAT Julkaistu: 22.2.2013 18:02
Talouden Nobel-palkinnon saanut taloustieteilijä arvostelee kipakoin sanankääntein EU-komission suomalaista varapuheenjohtajaa.
Yhdysvaltalainen kansantaloustieteilijä Paul Krugman arvostelee The New York Times -sanomalehdessä voimakkaasti säästöpolitiikkaa, jota euroalueen velkakriisissä noudatetaan.
Krugman viittaa kirjoituksessaan Paul De Grauwen ja Yuemei Lin tuoreeseen tutkimukseen. Nobelistin mukaan tutkimus osoittaa kiistatta, ettei velkaisten kriisivaltioiden menoleikkauksia painottanut politiikka ole tuottanut toivottuja lopputuloksia.
– He osoittavat, että säästöpolitiikkaa noudattaneiden maiden velkatilanne on yleensä vaikeutunut, Krugman kirjoittaa.
Kansantaloustieteilijä piikittelee Euroopan unionin komission varapuheenjohtajaa, talouskomissaari Olli Rehniä.
Krugmanin kirjoituksen otsikko ("Paul De Grauwe and the Rehn of Terror") on sanaleikki. 'Reign of terror' tarkoittaa nimittäin hirmuvaltaa. Samalla termillä kutsutaan myös Ranskan suuren vallankumouksen jälkeistä hirmuhallintoa, jota johti Maximilien Robespierre.
Kirjoituksessaan nobelisti arvostelee talouskomissaarin lausuntoa, jossa tämä puolustaa noudatettua politiikkaa. Rehnin mukaan säästöpolitiikka toimii ja pohjustaa tulevaa kasvua.
– No, sittenhän kaikki on ihan hyvin, Krugman irvailee. Krugman sai Ruotsin keskuspankin myöntämän taloustieteen Alfred Nobel -muistopalkinnon vuonna 2008. EU-komissio julkaisi tänään tuoreimman talousennusteensa. Sen mukaan euroalueen talous kääntyy kasvuun vasta vuonna 2014.
Suomessa Rinteen hallitus elvyttää eikä leikkaa kuten edellinen hallitus. Leikkauspolitiikka ei pohjustanut tulevaa kasvua. Päinvastoin. Kasvu tulee Suomessa perustumaan kotimaisen kysynnän kasvuun ja pieni- ja keskituloisten kulutuksen lisääntymiseen. Nuorten syrjäytymisen estäminen koulutuksen avulla sekä korkeakoulujen kehittämistarpeiden huomioidan (leikkausten sijaan) luo pohjaa talouskasvulle. Uudet innovaatiot tarvitsevat korkeasti koulutettuja osaajia niiden toteuttamiseen.
Ilta-Sanomat ilmoitti 18.9. että keskiluokan verotaakka kasvaa.
Vaikka hallituksen budjettiesityksen mukaan:
- hallitus alentaa ennalta luvatusti tuloveroja 200 miljoonaa euroa. Sillä korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Niitä tulee muun muassa lämmityskuluista. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain. Työnantajan maksamista muuttokustannuksista tulee puolet verovapaaksi. Hallitus jatkaa niin kutsuttua "solidaarisuusveroa" hallituskauden loppuun.
- perusturvaan tulee 20 euron korotus, jonka kustanusvaikutus on valtiolle 40 miljoonaa.
Työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,25 prosenttiyksikköä.
Hallitus korottaa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 euroa.
Elatustukeen tulee 7 %:n korotus. Uudistukset maksavat yht. 36,3 miljoonaa euroa.
Opintotuen huoltajakorotukseen tulee 25 euron korotus/kk.
Pienimpien eläkkeiden korotus toteutuu, kuten on kerrottu. Korotus kohdistuu noin 1300 euron kk-eläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan n. 34 eurolla ja takuueläkkeen 50 eurolla kuukaudessa. Muutos maksaa 183 miljoonaa euroa.
-------
SUOMEN HALLITUS (SDP, KEPU, VIHR., VAS, RKP) ON OIKEALLA TIELLÄ. Elvyttäminen on oikein ja parasta hallituspolitiikkaa - ei leikkaaminen
Hallitus siis lisää ostovoimaa ja elvyttää, ei leikkaa eikä vaikeuta pieni- ja keskituloisten elinmahdollisuuksia. Suomessa vuokra-asuminen on kallista ja nielaisee tuloista liian suuren osan. Sen vuoksi hallituksen pitäisi suunnitella vuokrakattoa. Asumistuki ei saisi valua asuntosijoittajien kukkaroon, eikä asumistukimuodon pitäisi nostaa vuokra-asuntojen vuokria. Ensimmäisen omistusasunnon saantia pitäisi tukea, kun asuntolainojen korkojen vähennysoikeus poistuu.
Työttömyyden nousua tai laskua on turha ennakoida ennen lokakuun 9. päivän hallituksen iltakoulua, jossa työttömyystoimia käydään läpi.
Hallituksella on suunnitteilla pitkä lista työttömyystoimia, jotka elinkeinoelämä ottaa toivottavasti omikseen. Yritystuki-kriteereissä pitäisi huomioida työllistämisen vaikutukset, esimerkiksi jos yritys siirtää tuotantanso halpatyövoiman maihin, saadut yritystuet tietyltä ajalta pitäisi palauttaa. Mitä suurempi yrityksen työllistämisvaikutus, sitä enemmän yritystukia voitaisiin myöntää. Koko yritystukijärjestelmä pitäisi päivittää nykyaikaan ja turhat tai kilpailua haittaavat yritystuet pitäisi poistaa.
Kun aiemmat hallitukset ovat nostaneet tupakka-, alkoholi- tai polttoaineveroja - ne olivat haittaveroja ja otsikoitiin: "haittaveroja nostetaan". Nyt porvarilehdistö uutisoi: "keskiluokan verotaakka kasvaa".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikä haitta bensa on? Pakko liikkumiseen.