Lakia ja evankeliumia ei voi eroittaa toisistaan kuten ei myöskään parannusta ja anteeksiantamista. Siinä määrin ne ovat sidoksissa ja kietoutuneina toisiinsa.
Syntien anteeksiantamisen saarnaaminen ei nimittäin ole mitään muuta kuin tuoda esiin ja osoittaa, että synti on todellinen. Tämä syntien anteeksiantaminen osoittaa, että synti on todellinen.
Ei voida tietää mitä on lain täyttäminen ellei tiedetä mitä laki on. Samoin ei voida tietää mitä on syntien anteeksiantaminen, ellei tiedetä ensin mitä synti on.
Syntien anteeksiantamisen saarnaaminen ei nimittäin ole mitään muuta kuin tuoda esiin ja osoittaa, että synti on todellinen. Tämä syntien anteeksiantaminen osoittaa, että synti on todellinen.
Ei voida tietää mitä on lain täyttäminen ellei tiedetä mitä laki on. Samoin ei voida tietää mitä on syntien anteeksiantaminen, ellei tiedetä ensin mitä synti on.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Laki paljastaa synnin, mutta siinä tulee ero, että laki ei tunne lainkiaan armoa, laissa ei ole hitustakaan tarjolla armoa. Ja siksi Raamattu sanookin siitä seuraavasti:
Kristus on lain loppu, jokaiselle uskovaiselle vanhurskaudeksi.
Martti Luher, teoksessaan Bibliallinen lauseisto ja tavarasto 1-3:
11 p. Tammikuuta. Room. 10:4.
Kristus on lain loppu, jokaiselle uskovaiselle vanhurskaudeksi.
Laki sanoo: sinulla on synti. Jos vastaan: ei, niin pitää minulla olla vahva perustus, jonka päällä taidan seisoa puolustaessa kieltämistäni lakia vastaan.
Mutta minä taidan myös sanoa, se on kuitenkin tosi; Raamattu todistaa ynnä, että olen synnissä syntynyt.
Mitenkä siis taidan vastata ei? Sydämmestäni en suinkaan sitä vastausta saa, vaan Kristuksesta; häneltä pitää minun sitä noutaa, näyttää sitä laille ja sanoa: Katso, Kristus taitaa sanoa ei vasten kaikkia lakia; hänellä on myös perustus, sillä hän on puhdas ja synnitön.
Tämän kieltämisen antaa hän myös minulle, ja vaikka, tarkemmasti itseäni tutkin, täydyn tunnustaa olevani syntisen, enkä taida sinun kanssas riidellä, vaan tunnen, ettei mitään puhdasta minusta löydy ja havaitsen Jumalan vihan, niin on minulla se turva, että hänen vanhurskautensa on minun, ja sillä lailla en siis enää ole syntiin kiedottu.
Laki ja evankeliumi on mielestäni kolikon kaksi puolta ja tällä tavoin erilläänkin toisistaan. Vanhalle ihmiselle laki, uudelle evankeliumi.
Syntien anteeksiantamisen saarnaaminen on mielestäni tuoda esiin ja osoittaa, että KRISTUKSEN SOVITUSTYÖ on todellinen.
Ymmärrystä lain täyttämisestä on vaikea kuvitella tuntematta lakia ja kaipa se rikoksenkin määritelmä pitää olla ymmärrettynä, jotta tajuaa tästä armahduksen. Mutta se ei edellytä, että tuntee kaikki laissa määritellyt rikkeet ?
Uskova on aivan oikeassa, koska Paavali sanoo
Gal.3:23-25, että lain tehtävä päättyy uskon
tullessa. Laille on tunnusomaista Paavalin mukaan, että se ei voi armahtaa rikkojaansa. Lailla ei olekaan muuta tehtävää, kun johdattaa Kristuksen luo. Siihen sen tehtävä päättyy.Laki on kuin saatto - orja, joka on orja itsekin ja ei voi vapauttaa.
Kun Mooseksen lain e.kymmenenkäskyn lain e. Vanhan
Testamentin lain aika päättyy Kristukseen, alkaa
Kristuksen rakkauden lain aika. Silloin, jos ihminen on lain alla, evankeliumikin muuttuu laiksi.
Onkohan tämä liian yksinkertaista ylpeälle ihmiselle, ottaa tarjottu lahja kiitoksella ja ylistäen Jumalaa vastaan?
Tuntuu usein siltä että on!
Päätellen siitä mitä ihmeellisemmästä kiemurtelusta ja teeskentelystä, jota tämän hyvin yksinkertaisen asian ympärillä käydään päivästä toiseen.
Kun tällainen lahjavanhurskaus ei sovi järjelle käsitettäväksi, on se silloin vaikeaa. Raamattukin todistaa siitä vaikeudesta vertaamalla sitä mm. ahtaaseen porttiin.
Turmeltunut lihamme ei voi hyväksyä sitä Raamatun evankeliumia, ilosanomaa Herrasta Jeesuksesta. Jotenkin sen pitäisi saada oma sanansa siihen ja ainakin se mutta, mutta.
Ainoastaan uskon kautta Jeesukseen voidaan tästä salaisuudesta hitusen käsittää. Siis uskon kauttakin vain hämärästi saatamme sitä salaisuuden syvyyttä ymmärtää.
Kyllä kaikki omalta ymmärrykseltä saastutetut tahtovat siihen Lunastukseen jotain omiaan lisätä, mutta heistä saattaa tulla Jeesuksen ristin viholliset ja raatelevaiset sudet, jotka eivät seurakuntaa säästä ja vetävät suuret joukot perässään kadotukseen.
Mutta siitä voimme olla myös varmat, että saarna Sovinnosta tulee kaikumaan maailman loppuun asti. Sitä oppia ei kaada mitkään opin tuulet eikä ihmisopit. Se on ja pysyy ja jotka sen uskovat, saavat elää iankaikkisesti.
Parannusta ja syntein anteeksiantamuksen saarnaa käski vapahtajamme saarnaamaan.
Martti veljeni sanoo tästä että se on täydellinen evankeliumi.