ja tuloksellisuus masennuksen hoidossa
http://
epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190624/
http://
epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190624/
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvin kuvaa psykodynaamisen terapian tarkoituksen, sen tarkoitus on käynnistää uudelleen lapsuudessa häiriöitynyt kehitysprosessi suhteessa objektiin.
Eli aikuisesta tehdään uudelleen lapsi ja terapeutti purkaa persoonan ja muut suhteet ja asettaa itsensä äidin tai isän asemaan ja huolehtii fiksuna, tasapainoisena ja hyvänä kasvattajana potilaan keskenjääneen kasvuprosessin loppuun.
Tukimuksessa tuodaan esille, että masentunut on usein moniongelmainen, ahdistunut tai persoonallisuushäiriöinen. Persoonallisuushäiriöisen hoidosta täällä onkin ollut varsin mielenkiintoisia keskusteluja.
Tutkimuksessa ei pidetä psykodynaamosta parempana kuin esim. Kognitiivista vaan tuloksiltaan yhtä hyvänä.
Jokainen voi valita itselleen, haluaako lähteä vuosia kestävään kehitysprosessiin jossa palautuu lapsen tasolle ja saa uuden persoonallisuuden vai lähteekö kognitiiviselle tielle ratkaisemaan sekä oppimaan uusia toimintatapoja.
Selkokielinen paperi, olisi myös mielenkiintoista tietää että moniko on sairaslomalla psykodynaamisen prosessin aikana ja tuleeko esim. Kognitiivinen paremmin työkykyä psykoterapiaprosessin aikana.
Näin ollen tuloksellisuudesta puuttuu täysin ihmisen ulkoinen toimintakyky, joka tulisikin liittää terapian tuloksellisuuden kriteereihin. Kelahan maksaa terapiaa työ tai opiskelukyvy. Säilyttämiseksi. Tosin nyt ollaan saamassa terapiatakuu, se vapauttaa terapeutit Kelan työkykyvelvoitteesta ja keskittymään vaikkapa tähän persoonallisuushäiriöiden (persoonallisuuden kehityskeskeneräinen) hoitoon, jotta ihminen parantuisi esimerkiksi masennuksesta, jonka on tulkittu olevan esimerkiksi persoonallisuushäiriön oire.
Toki tässä artikkelissa todetaan, että elämän kriisitilanteet voivat laukaista masennuksen, mutta alttius voi olla esimerkiksi geneettinen.
Huolestuttavaa minusta on kuitenkin ne artikkelit, joissa korostetaan että ihmisen masennus pitää herättää, jotta ihminen sitoutuu hoitoon. Ja että mikäli ihmisella on persoonallisuushäiriö, on masennus ainoa keino mitä kautta parantuu, esimerkiksi itsesyytösten herättämisen kautta.
Terapia ei ole välttämättä mukavaa jutustelua.