Haluaisin vain herätä aamulla olotilassa, jossa tykkäisin olla, ei yhtään tunnetta, ei yhtään katsetta tai värinää kehossa. Hymy naamalla ja intoa uuteen päivään. En ole nähnyt sellaista päivää moneen vuoteen. Ihminen ei kestä loputonta pahaa oloa eikä voi elää siinä, halusta yrittää katoaa pohja kokonaan. En jaksa enää uskoa parempaa huomiseen. Tämä ei ole sitä mitä elämältä haluan, ei sinne päinkään. Tänäänkin ajattelin hukuttaa itseni pois tuskasta ja huonosta elämästä viinan avulla. Ehkä huomenna taas ymmärrän herättyäni kuinka huonoa elämäni on ilman pääsyä tuskasta ja palaan samaan aiheeseen uudelleen. Se mikä on lohdullista on, että elämä ei voi enää olla surkeampaa, tai voi jos haluaa vain täristä nurkassa kaikki päivät.
Miksi elämäni on niin huonoa?
Anonyymi
40
143
Vastaukset
- Anonyymi
Tyytyväinen pitäisi olla: toistakymmentä eri sairautta, suusta irtoaa limakalvot ja hampaat lähtevät ihan itsellään irti. Kun kaikki on vain erityisen tärkeää. Ja kun ihminen ei pysty enää ollenkaan elämään, ovat kaikki tyytyväisiä. Päivät vuoristoradassa ja kemikaalien sairastuttavassa olossa on kuin tyhjää ja täyttä tuskaa. Siinä ei enää ole mitään minkä takia haluaisi jatkaa.
- Anonyymi
Älä luovuta. Elämässä on aina huonoja kausia ja parempia kausia. Jos mietit elämää taaksepäin, huomaat, ettei elämä pysy ikinä samanlaisena. Jos olet nuori, sitä on vaikea huomata, mutta usko pois vuoden päästä saatat olla vaikka onnesi kukkuloilla.
- Anonyymi
Kun ei ole ollutkaan muuta kuin huonoa. Ei yhtään mitään hyvää. Oma hyväni taitaa olla sama kuin muilla pahin mahdollinen, niin se vain on ollut. Ei yksikään voi elää tuskassa ajattellen, ehkä jos ja kun. Se ei ole realistista, ainoastaan mennyt ja tämä hetki on totta. En ajattellut olla täällä tuhottavana niin kauan. Haluan vain mahdollisimman pian pois koko maasta. Se taitaa olla ainoa ratkaisu rauhaan ja onnelliseen elämään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ei ole ollutkaan muuta kuin huonoa. Ei yhtään mitään hyvää. Oma hyväni taitaa olla sama kuin muilla pahin mahdollinen, niin se vain on ollut. Ei yksikään voi elää tuskassa ajattellen, ehkä jos ja kun. Se ei ole realistista, ainoastaan mennyt ja tämä hetki on totta. En ajattellut olla täällä tuhottavana niin kauan. Haluan vain mahdollisimman pian pois koko maasta. Se taitaa olla ainoa ratkaisu rauhaan ja onnelliseen elämään.
Mikä maa olisi sellainen, missä pystyisit elämään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä maa olisi sellainen, missä pystyisit elämään?
Ihan mikä muu maa kuin Suomi. Uskon olevani täysin terve jossain toisessa maassa. Sen näen ensi viikolla kun lähden.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä maa olisi sellainen, missä pystyisit elämään?
SellaInen mukava valtio jossa olen itse diktaattorina ja teloitankin huonot kenraalit ja määrään kaiken itse aivan miten haluan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan mikä muu maa kuin Suomi. Uskon olevani täysin terve jossain toisessa maassa. Sen näen ensi viikolla kun lähden.
Älä nyt ainakaan El Muerton valtakuntaan lähde.... kuolet jos lähdet, arvaan tällä reissulla...
Eli ei ainakaan epsanjaan nyt juuri kannattaisi mennä...
- Anonyymi
Minulla ei ole ollut yhtään huonoa päivää sen jälkeen kun aloin uskoa Jeesukseen. Maailma on toivoton paikka ilman Jumalaa, miksi? Ei ole sattumaa. Jokaisella on sielu joka tarvitsee Luojaansa. Jeesus opettaa kestämään. Pahasta olosta ei voi päästä eroon kokonaan. Ei edes Jumalan poika: "Isä ota minulta pois tämä malja, ei kuitenkaan mikä on minun tahtoni vaan mikä sinun on". Noin rukoili Jeesus tietäen ennalta tulevansa seuraavana päivänä ristiinnaulituksi. Hyvä on enemmän kuin inhimillisen kärsimyksen poissaoloa. Tämä on hyvä muistaa. Ilman sitä pahuus voittaa elämässämme. Kaikki hyvä vaatii aina ripauksen kärsimystäkin.
- Anonyymi
Ehkä olemme sitten kuin suoraan elokuvasta Särkymätön, jossa Samuelilta tuli kosketuksesta aina murtuma ja Bruce kesti kaiken. Minulla ei ole ollut yhtään hyvää päivää, ei silloin kun uskoin eikä sen jälkeen. Ei ainuttakaan. Minulle ainoa hyvä päivä on silloin kun yksikään ei ole lähelläni. Toiset taas etsivät seuraa.
- Anonyymi
Kuin myös muutama ystäväni, ovat alkaneet selittämään jeesusjuttuja jokin aika sitten ja on ollut helppo huomata kuinka heidän elämä on mennyt niin pahasti alamäkeä, että oikein sääliksi käy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä olemme sitten kuin suoraan elokuvasta Särkymätön, jossa Samuelilta tuli kosketuksesta aina murtuma ja Bruce kesti kaiken. Minulla ei ole ollut yhtään hyvää päivää, ei silloin kun uskoin eikä sen jälkeen. Ei ainuttakaan. Minulle ainoa hyvä päivä on silloin kun yksikään ei ole lähelläni. Toiset taas etsivät seuraa.
Kun uskoit, luitko Raamattua päivittäin, rukoilitko? Pyysitkö voimaa, ymmärrystä ja viisautta? Usko on kuollutta ilman tekoja. Pelastava usko kantaa hedelmää. Se muuttaa ihmisen ja johtaa tämän päivä päivältä lähemmäs Jumalaa. Alat kaivata Jumalan luokse enemmän kuin mitään maallista. Silloin on vaikea olla onneton. Olen yrittänyt olla mutta valo löytää minut aina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun uskoit, luitko Raamattua päivittäin, rukoilitko? Pyysitkö voimaa, ymmärrystä ja viisautta? Usko on kuollutta ilman tekoja. Pelastava usko kantaa hedelmää. Se muuttaa ihmisen ja johtaa tämän päivä päivältä lähemmäs Jumalaa. Alat kaivata Jumalan luokse enemmän kuin mitään maallista. Silloin on vaikea olla onneton. Olen yrittänyt olla mutta valo löytää minut aina.
Raamattu on satukirja. En kuluta aikaani asioihin, jotka eivät ole mahdollista. Yhtä keksitty painos aku ankka tipahtaa luukusta joka viikko.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun uskoit, luitko Raamattua päivittäin, rukoilitko? Pyysitkö voimaa, ymmärrystä ja viisautta? Usko on kuollutta ilman tekoja. Pelastava usko kantaa hedelmää. Se muuttaa ihmisen ja johtaa tämän päivä päivältä lähemmäs Jumalaa. Alat kaivata Jumalan luokse enemmän kuin mitään maallista. Silloin on vaikea olla onneton. Olen yrittänyt olla mutta valo löytää minut aina.
Yli 50 henkinen lauma uskojia rukoili puolestani useaan otteeseen, kun äitini oli kysynyt yhteisöltä apua. No mitä kävikään: elämässäni alkoi suurin alamäki mitä olen koskaan kokenut. Se niistä rukouksista ja avun pyynnöistä. Päätin etten laita tikkua edes ristiin sen takia, että haluaisin mennä vielä syvemmälle tässä paskassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raamattu on satukirja. En kuluta aikaani asioihin, jotka eivät ole mahdollista. Yhtä keksitty painos aku ankka tipahtaa luukusta joka viikko.
No en ihmettele tilaasi. Jos pakkomielle on toteuttaa vain omaa egoa ruokkivaa elämää niin lopputulos on selvä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No en ihmettele tilaasi. Jos pakkomielle on toteuttaa vain omaa egoa ruokkivaa elämää niin lopputulos on selvä.
Niinpä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yli 50 henkinen lauma uskojia rukoili puolestani useaan otteeseen, kun äitini oli kysynyt yhteisöltä apua. No mitä kävikään: elämässäni alkoi suurin alamäki mitä olen koskaan kokenut. Se niistä rukouksista ja avun pyynnöistä. Päätin etten laita tikkua edes ristiin sen takia, että haluaisin mennä vielä syvemmälle tässä paskassa.
Jumala vastaa vain tahtonsa mukaisiin rukouksiin. On aika ilmeistä ettei Jumala sinua auta jos olet itse Hänen tahtoansa vastaan. Eli et halua sitä hyvää mikä on Jumalan vaan tehdä oman pääsi mukaan. Ei ihminen voi sille mitään jos koira ei tassua halua antaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jumala vastaa vain tahtonsa mukaisiin rukouksiin. On aika ilmeistä ettei Jumala sinua auta jos olet itse Hänen tahtoansa vastaan. Eli et halua sitä hyvää mikä on Jumalan vaan tehdä oman pääsi mukaan. Ei ihminen voi sille mitään jos koira ei tassua halua antaa.
Jos nyt ajattelen yleisesti ihmisiä joita tunnen. Suurin osa on eronnut kirkosta ja heillä tosiaan elämä kukoistaa kuin mikäkin. Ei ole sairauksia, pahaa oloa, on töitä, ei mitään ylimääräistä hengellistä kusemassa asioita pahempaan. Valehtelisin jos väittäisin toisin. Niin ja sitten nämä uskovaiset, kaikki asiat päin vittua- jokaikinen. Mitään hyvää he eivät ole saaneet uskomuksistaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos nyt ajattelen yleisesti ihmisiä joita tunnen. Suurin osa on eronnut kirkosta ja heillä tosiaan elämä kukoistaa kuin mikäkin. Ei ole sairauksia, pahaa oloa, on töitä, ei mitään ylimääräistä hengellistä kusemassa asioita pahempaan. Valehtelisin jos väittäisin toisin. Niin ja sitten nämä uskovaiset, kaikki asiat päin vittua- jokaikinen. Mitään hyvää he eivät ole saaneet uskomuksistaan.
Itse näen vain koko sielustaan iloitsevia ihmisiä niissä ketkä Jeesukseen uskovat. Heidän murheena on heidän omat ja maailman synnit. Kirkko ei tee kenestäkään Jeesuksen seuraajaa. Itse en kuulu kuin yhteen kirkkoon ja se on se joka koostuu niistä joille Raamattu on Jumalan sana ja Jeesukseen uskominen ainoa keino pelastua tuomiolta. Hyvää olen saanut paljonkin. Toki sitä ei osaa arvostaa lihallisella mielellä. Kun ei Jumala halua tehdä seuraajistaan miljonäärejä tai rokkitähtiä mitä jotkut idiootit varmaan toivoisivat.
Itse elin mustia vuosia vuosina 1999-2001 ja niiltä teinivuosillani kulki rinnallani tämä biisi
odotus
Apulanta
"Ikuisuus on helppo saada hetkeen mahtumaan
Ei keisari ole vielä kääntänyt peukaloaan
Pahinta on oottaa silmät kiinni osumaa
On länsirintamalla hiljaista
Tahtoisin näyttää sulle auringon
Kantaa sut pois taakse mustan verhon
Sun täytyy vaan irrottaa
Viedä sut pois tahtoisin
On niin helppoo hautautua tyhjiin kasvoihin
Stop-merkin kohdalla vain kiihdyttää lujemmin
Hölmöistä hölmöin ei vieläkään kohdannut vertaistaan
Taas voittajalle kruunu ojennetaan
Tahtoisin näyttää sulle auringon
Kantaa sut pois taakse mustan verhon
Sun täytyy vaan irrottaa
Viedä sut pois tahtoisin
Tahtoisin näyttää sulle auringon
Kantaa sut pois taakse mustan verhon
Sun täytyy vaan irrottaa
Viedä sut pois tahtoisin"
Mutta vaikka jokainen hetki tuntui ettei pahemmaksi enää voi mennä, aina meni pahemmaksi ja sen ajan kovin henkinen paine ja tilanteen tulehtuminen ajoittui 2000 lokakuusta 2001 huhtikuulle. Elämässäni tapahtui muutoksia joihin mun oli vaikea sopeutua. Sopeutuminen uudenlaiseen tilanteeseen vei 6 kk jonka aikana teinin mielessä myrskysi ja oli mustaa aikaa...
Pahinta on aina odotus. odottaa silmät kiinni osumaa. Sitten kun se "osuma" tapahtui ja alkoi rattaat pyöriä nopeasti ja elämäni ei ollut enää odotusta vaan toiminta alkoi, se olo hiljalleen siitä kirkastui. Ei hetkessä. vuoden 2001 teema olikin uuteen tilanteeseen sopeutuminen. 2002 oli jo parempi ja mielessä alkoi oleen rauha ja seesteisyys tapahtumien osalta. Olin päässyt tilanteen tasalle ja hyväksynyt että näin asiat nyt ovat ja näin minä nyt elän tästä eteenpäin. Takasin ei pääse ja paluuta ei ole.
Vaikka se on klisee ja turhaa paskaa niille jotka elää vielä keskellä mustaa maailmaa niin totuus on että se helpottaa kyllä ajallaan.- Anonyymi
Tuo on vain sinun tarinasi ja olet nyt missä olet, sillä kun ei ole mitään tekemistä muiden elämien kanssa etkä voi sanoa mitään heidän tulevaisuudestaan. Älytöntä yleistää omia kokemuksia toisiin.
- Anonyymi
Muutenkin, jos ihminen on ollut jo iloinen ja tyytyväinen elämäänsä. Sitten tulee muutos elämään joka ei ole sellainen mitä elämältä haluaa. Pitäisikö väkisin yrittää tykätä jostain, mistä ei oikeasti nauti yhtään. Se ei ainakaan kohdallani tule muuttumaan koskaan, tulee sitten vastaan mitä tahansa, koska elin jo täydellistä elämää ja olin oikeasti iloinen ja onnellinen. Palaan varmasti tämän jälkeen heti elämään josta olen nauttinut.
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on vain sinun tarinasi ja olet nyt missä olet, sillä kun ei ole mitään tekemistä muiden elämien kanssa etkä voi sanoa mitään heidän tulevaisuudestaan. Älytöntä yleistää omia kokemuksia toisiin.
jotenkin noin minäkin silloin aikuisille sanoin, jotka järkeä ja toivoa mulle yritti antaa.
Muistaakseni sanasta sanaan oikein teiniuhmalla se meni näin:
"Helppo tiedän on puhua! Tulkaa tähän mun paikalle ja puhukaa sitte vasta. Te ette tiedä yhtää mitäään mistään! Ette tiedä miltä musta tuntuu. Te vaan olette yliopiston kirjoista noi kliseet lukeneet!"
Siihen eräs aikuinen ihminen sitten minulle vähän hermostuneena mu kiukutteluun sanoi:
"Kuules mistäs sä voit tietää mitä olen kokenut? "
Se näin aikuisena ajateltuna on totta. Monet niistä joilla on omakohtaista kokemusta vaikeista asioista ajautuu tietyihin auttamisammatteihin ja heillä siis ei ole pohjalla vain kirjoista luettua tietoa vaan oma henk.koht. kokemus.Anonyymi kirjoitti:
Muutenkin, jos ihminen on ollut jo iloinen ja tyytyväinen elämäänsä. Sitten tulee muutos elämään joka ei ole sellainen mitä elämältä haluaa. Pitäisikö väkisin yrittää tykätä jostain, mistä ei oikeasti nauti yhtään. Se ei ainakaan kohdallani tule muuttumaan koskaan, tulee sitten vastaan mitä tahansa, koska elin jo täydellistä elämää ja olin oikeasti iloinen ja onnellinen. Palaan varmasti tämän jälkeen heti elämään josta olen nauttinut.
Niiin.. en minäkään tykännyt kun lastensuojeluyksikkö teki 2000 lokakuussa minusta huostaanottopäätöksen. Se vei nuorelta paljon aikaa sopeutua että vaihtuu kaupunki, vaihtuu koulut, vaihtuu koti, vaihtuu kaverit, vaihtuu "vanhemmat"
ja jos miettii että sosiaalitoimi päätyy ottaan lapsen huostaan omilta vanhemmilta, niin todennäköisesti vuodet jotka takana ovat olleet aika helvetillisiä eli takanapäin on myös erittäin vaikeita aikoja
silti siitä pienikin ponnistaa- Anonyymi
Ajattelijan_osa kirjoitti:
Niiin.. en minäkään tykännyt kun lastensuojeluyksikkö teki 2000 lokakuussa minusta huostaanottopäätöksen. Se vei nuorelta paljon aikaa sopeutua että vaihtuu kaupunki, vaihtuu koulut, vaihtuu koti, vaihtuu kaverit, vaihtuu "vanhemmat"
ja jos miettii että sosiaalitoimi päätyy ottaan lapsen huostaan omilta vanhemmilta, niin todennäköisesti vuodet jotka takana ovat olleet aika helvetillisiä eli takanapäin on myös erittäin vaikeita aikoja
silti siitä pienikin ponnistaaOliko elämäsi täydellistä ennen? Tuskin oli. Se tässä on se suurin ero onkin, että omani oli ja kaikki on mennyt pilalle mitä nyt elämässä voi mennä. Luotto on mennyt jokaiseen tahoon mitä on olemassa, enkä tosiaan ota sanaakaan vastaan muilta osapuolilta. Oma elämäni ei ole edelleenkään muiden elämä, vaan ainoastaan oma elämäni. Sitä on yritetty tuhota jo niin kauan eri tahoilta ja vaikka väkisin. Ainoa keino on muuttaa pois.
Anonyymi kirjoitti:
Oliko elämäsi täydellistä ennen? Tuskin oli. Se tässä on se suurin ero onkin, että omani oli ja kaikki on mennyt pilalle mitä nyt elämässä voi mennä. Luotto on mennyt jokaiseen tahoon mitä on olemassa, enkä tosiaan ota sanaakaan vastaan muilta osapuolilta. Oma elämäni ei ole edelleenkään muiden elämä, vaan ainoastaan oma elämäni. Sitä on yritetty tuhota jo niin kauan eri tahoilta ja vaikka väkisin. Ainoa keino on muuttaa pois.
Ennen huostaanottoani? Lapsuuteni oli vaihtelevaa. Vanhempieni ollessa yhdessä se oli helvettiä ja kun ne eros ne kipuili sitä eroa omilla tyyleillään ja unohti toisinaan että huollettavana on pieniä lapsia. Ne ajat oli myös helvettiä. Sitten kun se sydänsurujen vaihe tasottui oli 7-8 vuoden onnellinen, tasainen ja seesteinen elämäni jakso.
Sitten mä aloin pääseen murrosikäni suurimpaan myrskyyn jossa alkoi tilinteko varhaislapsuuteeni eli aikoihin kun vanemmat teki eroa ja poti sydänsuruja ja laiminlöi lapsien kasvatusta ja hoitoa. Siitä alkoi uusi vaikea onneton aika joka sitten johti siihen että koko perhe alkoi oireileen. Tämä johti huostaanottoon.
Huostaanoton odotus oli rankkaa aikaa. Olin päätellyt teininä ettei tää voi päättyä kuin yhdellä tavalla ja odotin koska ne siihen tapaan päätyy. Yli vuoden se mun aavistuksesta kesti ennen kuin alkoi puheissa liikkumaan sana huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle...
Huostaanoton jälkeen oikeastaan elämäni hiljalleen alkoi taasen tasottuun ja aloin elään niin kuin normaalit teinit. Omassa kodissani olin huolehtia ja vähän joutunut aikuisen paikalle. Huostaanoton jälkeen palauduin takasin huolettoman teinin rooliin joka saa uhmata ja kiukutella, Olla toisinaan vähän vastuutonkin.- Anonyymi
Ajattelijan_osa kirjoitti:
Ennen huostaanottoani? Lapsuuteni oli vaihtelevaa. Vanhempieni ollessa yhdessä se oli helvettiä ja kun ne eros ne kipuili sitä eroa omilla tyyleillään ja unohti toisinaan että huollettavana on pieniä lapsia. Ne ajat oli myös helvettiä. Sitten kun se sydänsurujen vaihe tasottui oli 7-8 vuoden onnellinen, tasainen ja seesteinen elämäni jakso.
Sitten mä aloin pääseen murrosikäni suurimpaan myrskyyn jossa alkoi tilinteko varhaislapsuuteeni eli aikoihin kun vanemmat teki eroa ja poti sydänsuruja ja laiminlöi lapsien kasvatusta ja hoitoa. Siitä alkoi uusi vaikea onneton aika joka sitten johti siihen että koko perhe alkoi oireileen. Tämä johti huostaanottoon.
Huostaanoton odotus oli rankkaa aikaa. Olin päätellyt teininä ettei tää voi päättyä kuin yhdellä tavalla ja odotin koska ne siihen tapaan päätyy. Yli vuoden se mun aavistuksesta kesti ennen kuin alkoi puheissa liikkumaan sana huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle...
Huostaanoton jälkeen oikeastaan elämäni hiljalleen alkoi taasen tasottuun ja aloin elään niin kuin normaalit teinit. Omassa kodissani olin huolehtia ja vähän joutunut aikuisen paikalle. Huostaanoton jälkeen palauduin takasin huolettoman teinin rooliin joka saa uhmata ja kiukutella, Olla toisinaan vähän vastuutonkin.Oli miten oli. Voit kertoa onnellisesti kertomustasi muille. En ole saanut elämältä koskaan mitään hyvää, en yhtään mitään. Ehkä se on vain joidenkin kohtalo. Ainoa hetki kun olen edes hetken onnellinen kun juon, tunnen olevani vapaa.
Anonyymi kirjoitti:
Oli miten oli. Voit kertoa onnellisesti kertomustasi muille. En ole saanut elämältä koskaan mitään hyvää, en yhtään mitään. Ehkä se on vain joidenkin kohtalo. Ainoa hetki kun olen edes hetken onnellinen kun juon, tunnen olevani vapaa.
Sua tuskin on esim. huostaanotettu? eli olet saanut elää omassa kotona vanhempies kanssa?
Empatiakyvyttömyytesi takia veikkaan ettei kauheen vaikea lapsuuskaan ollut. Jos olisi niin et ohittaisi perhehelvettiä "oli miten oli" sanoin. Vain kultalusikka perseessä kasvaneet ohittaa muiden ongelmat noin ja pitää ehkä jotain "kamalaa hirvää toi jonka just mä haluun ei haluu mua" -juttua maailman hirveimpänä asiana.
Just sitä lellityn helpon elämän eläneen valitusvirttä joka kertoo että elämä on liikaa säästellytAjattelijan_osa kirjoitti:
Sua tuskin on esim. huostaanotettu? eli olet saanut elää omassa kotona vanhempies kanssa?
Empatiakyvyttömyytesi takia veikkaan ettei kauheen vaikea lapsuuskaan ollut. Jos olisi niin et ohittaisi perhehelvettiä "oli miten oli" sanoin. Vain kultalusikka perseessä kasvaneet ohittaa muiden ongelmat noin ja pitää ehkä jotain "kamalaa hirvää toi jonka just mä haluun ei haluu mua" -juttua maailman hirveimpänä asiana.
Just sitä lellityn helpon elämän eläneen valitusvirttä joka kertoo että elämä on liikaa säästellytNe nimittäin joita elämä on lyönyt turpaan koko elämän ovat tottuneet siihen niin hyvin että pitää sitä normaali elämänä. Siihen kasvaa että tätä elämän kuuluu olla jos siihen kasvatetaan vauvasta asti. Ne ei tee haloota asiasta vaan elää eteenpäin .
Kipu kouluttaa kestäväksi jos sitä on vaikka 34 vuotta elämästä jokainen päivä.
vain ne joilla on 2 vuotta vakka 34 vuodesta kipua eivät ole sopeutuneet siihen ja pidä sitä normaalina elämänä siitä jaksaa metakkaa pitää
kipuun kasvatetut ei pidä- Anonyymi
Ajattelijan_osa kirjoitti:
Sua tuskin on esim. huostaanotettu? eli olet saanut elää omassa kotona vanhempies kanssa?
Empatiakyvyttömyytesi takia veikkaan ettei kauheen vaikea lapsuuskaan ollut. Jos olisi niin et ohittaisi perhehelvettiä "oli miten oli" sanoin. Vain kultalusikka perseessä kasvaneet ohittaa muiden ongelmat noin ja pitää ehkä jotain "kamalaa hirvää toi jonka just mä haluun ei haluu mua" -juttua maailman hirveimpänä asiana.
Just sitä lellityn helpon elämän eläneen valitusvirttä joka kertoo että elämä on liikaa säästellytOnko huostaanotto joku vertauskuva elämän kärsimyksille. Itsehän sanoit sen olevan avain loistavaan elämääsi ja kuinka huonoa se oli aikaisemmin. Empatiakykyni? Mihin sellaista tarvitsen, ei itseäni kohtaan ole koskaan kohdistettu empatiaa tai sympatiaa, tai mitään muutakaan. En muuksi muutu, se on varmaa. Olin ennen hyvä ihminen ja elin täydellistä elämää ja se pilattiin täysin. Jäljelle ei jäänyt muuta kuin viha muita kohtaan ja sitä halutaan vain koko ajan lisää. Elämän pilaaminen ja kaiken ympärillä tuhoamisen kuvitellaan olevan Suomessa apu kaikkeen. En jää katselemaan sitä tänne! Pitäkää paskat kuvitelmanne!
- Anonyymi
Ajattelijan_osa kirjoitti:
Ne nimittäin joita elämä on lyönyt turpaan koko elämän ovat tottuneet siihen niin hyvin että pitää sitä normaali elämänä. Siihen kasvaa että tätä elämän kuuluu olla jos siihen kasvatetaan vauvasta asti. Ne ei tee haloota asiasta vaan elää eteenpäin .
Kipu kouluttaa kestäväksi jos sitä on vaikka 34 vuotta elämästä jokainen päivä.
vain ne joilla on 2 vuotta vakka 34 vuodesta kipua eivät ole sopeutuneet siihen ja pidä sitä normaalina elämänä siitä jaksaa metakkaa pitää
kipuun kasvatetut ei pidäEi niillä ole mitään kipuja ja kaiken maailman säätäjiä sähläämässä selän takana jotka ovat iloisia. Kenestä tahansa saadaan uhri tiettyjen tahojen osalta. Pakotetaan vetämään myrkkyjä väkisin vaikka tiedetään niiden tuhoavan ihmisen kokonaan. Kaikki mahdollinen paska tehdään sen eteen että ihmisen elämä tuhoutuu eikä ole elämisen arvoista. Harvemmin näkyy kaduilla!
Anonyymi kirjoitti:
Onko huostaanotto joku vertauskuva elämän kärsimyksille. Itsehän sanoit sen olevan avain loistavaan elämääsi ja kuinka huonoa se oli aikaisemmin. Empatiakykyni? Mihin sellaista tarvitsen, ei itseäni kohtaan ole koskaan kohdistettu empatiaa tai sympatiaa, tai mitään muutakaan. En muuksi muutu, se on varmaa. Olin ennen hyvä ihminen ja elin täydellistä elämää ja se pilattiin täysin. Jäljelle ei jäänyt muuta kuin viha muita kohtaan ja sitä halutaan vain koko ajan lisää. Elämän pilaaminen ja kaiken ympärillä tuhoamisen kuvitellaan olevan Suomessa apu kaikkeen. En jää katselemaan sitä tänne! Pitäkää paskat kuvitelmanne!
Huostaanotto on lopputulos. Se on vain tämän yhteiskunnan paperilla tehty sopimus lapsen huollon siirrosta kunnalle. Mun vanhemmat oli kotikuntani ja siitä lähdettiin.
Mutta huostaanotto on vain lopputulos. Se helvetti on perheen sisällä tapahtuvat asiat.
en erittele mitkä juuri minulla mutta kerron yleisesti että huostaanottoon päädytään lasten ja nuorten kohdalla jos kotona tai lapsen/nuoren elämässä on:
-Perheväkivaltaa
-päihdeongelmia (nuoren tai vanhempien)
-mielenterveysongelmia
-peruskoulun käynnissä ongelmia
-lapsen väkivaltaisuutta jota vanhemmat ei enää hallitse
-lapsen rikollisuutta ja ilkivallantekoa jota vanhemmat ei saa hallintaan
-vanhemman mielenterveysongelma jonka takia vanhemman kyky huolehtia lapsista on alentunut liikaa.
-hylkääminen. eli lapsi on liian nuorena päiviäkin yksin kotona kun vanhemmat ryyppää tai käyttää huumeita
-seksuaalinen hyväksikäyttö
Nämä siis siellä kotona tapahtuvaa helvettiä jota lapsi/nuori saattanut kärsiä vuosia jonka loppuulos on sitten se huostaanotto- Anonyymi
Ajattelijan_osa kirjoitti:
Huostaanotto on lopputulos. Se on vain tämän yhteiskunnan paperilla tehty sopimus lapsen huollon siirrosta kunnalle. Mun vanhemmat oli kotikuntani ja siitä lähdettiin.
Mutta huostaanotto on vain lopputulos. Se helvetti on perheen sisällä tapahtuvat asiat.
en erittele mitkä juuri minulla mutta kerron yleisesti että huostaanottoon päädytään lasten ja nuorten kohdalla jos kotona tai lapsen/nuoren elämässä on:
-Perheväkivaltaa
-päihdeongelmia (nuoren tai vanhempien)
-mielenterveysongelmia
-peruskoulun käynnissä ongelmia
-lapsen väkivaltaisuutta jota vanhemmat ei enää hallitse
-lapsen rikollisuutta ja ilkivallantekoa jota vanhemmat ei saa hallintaan
-vanhemman mielenterveysongelma jonka takia vanhemman kyky huolehtia lapsista on alentunut liikaa.
-hylkääminen. eli lapsi on liian nuorena päiviäkin yksin kotona kun vanhemmat ryyppää tai käyttää huumeita
-seksuaalinen hyväksikäyttö
Nämä siis siellä kotona tapahtuvaa helvettiä jota lapsi/nuori saattanut kärsiä vuosia jonka loppuulos on sitten se huostaanottoYleensä terveydenhuolto ja sosiaaliviranomaiset ajaa itse lapset ja vanhemmat siihen pisteeseen etteivät pysty olemaan enää perhe. Talot täytyy saada täyteen hinnalla millä hyvänsä, varsinkin juuri valmistuneet palvelut :) Täytyy olla harvinaisen tyymä jollei tätä asiaa huomaa. Hyväveliverkko on todellinen, myös näillä aloilla ja yrittäjän toimintaa tuetaan saunailloissa ja naureskellaan sairauksille, päihteiden käytölle joiden takana on todella iso porukka. Suurin virhe mitä ihminen nykymaailmassa voi tehdä on tuoda lapsi maailmaan.
Anonyymi kirjoitti:
Yleensä terveydenhuolto ja sosiaaliviranomaiset ajaa itse lapset ja vanhemmat siihen pisteeseen etteivät pysty olemaan enää perhe. Talot täytyy saada täyteen hinnalla millä hyvänsä, varsinkin juuri valmistuneet palvelut :) Täytyy olla harvinaisen tyymä jollei tätä asiaa huomaa. Hyväveliverkko on todellinen, myös näillä aloilla ja yrittäjän toimintaa tuetaan saunailloissa ja naureskellaan sairauksille, päihteiden käytölle joiden takana on todella iso porukka. Suurin virhe mitä ihminen nykymaailmassa voi tehdä on tuoda lapsi maailmaan.
En mä osaa sanoa tuohon muuta kuin että omalla kohdalla huostaanotto tasotti elämäni takaisin normaali teinin elämään...
Tohon lasten synnyttämiseen tähän maailmaan olen teininä huostaanotettuna sitä mieltä että kannattaisi vähän tarkemmin miettiä ennen kuin sohii melaa mekkoon ilman ehkäisyä. Lasten hankintaa kanttaa järkeillä. Ei sohasta kännissä ja saada vahinkoja tai luulla että lapsi korjaa huonossa jamassa olevan suhteen tai tuo tyhjään masentavaan elämään täytettä... huonoja perusteita ja silloin lapsen kasvuolot ei välttämättä ole kovin hyvät. Tasapainoinen ihminen tasapainoiseen vakiintuneeseen suhteeseen... sellainen on hyvä paikka lapselle tulla. Mahkut selviytyä elämässä on paremmat kuin vahinko sutailut tai suhteen tai mielenterveyden korjaamiseen sohastut lapset- Anonyymi
Ajattelijan_osa kirjoitti:
En mä osaa sanoa tuohon muuta kuin että omalla kohdalla huostaanotto tasotti elämäni takaisin normaali teinin elämään...
Tohon lasten synnyttämiseen tähän maailmaan olen teininä huostaanotettuna sitä mieltä että kannattaisi vähän tarkemmin miettiä ennen kuin sohii melaa mekkoon ilman ehkäisyä. Lasten hankintaa kanttaa järkeillä. Ei sohasta kännissä ja saada vahinkoja tai luulla että lapsi korjaa huonossa jamassa olevan suhteen tai tuo tyhjään masentavaan elämään täytettä... huonoja perusteita ja silloin lapsen kasvuolot ei välttämättä ole kovin hyvät. Tasapainoinen ihminen tasapainoiseen vakiintuneeseen suhteeseen... sellainen on hyvä paikka lapselle tulla. Mahkut selviytyä elämässä on paremmat kuin vahinko sutailut tai suhteen tai mielenterveyden korjaamiseen sohastut lapsetJoskus tulee vastaan tilanteita kun ajateltava omaa parasta että pystyisi elämään normaalia elämään. Tänäänkin ajattelin palata vanhaan tapaani elää elämääni, se kun oli niin hyvää. Huonoakin siinä on, mutta ei niin paljon mitä nyt on. Joskus on pakko valita kahdesta huonosta huonompi ja tämä verrattuna vanhaan on kuin kaatopaikka vastaan ihanuus. Parasta kuitenkin sinulle. Otan hatkat tästä helvetistä ensi viikolla.
Anonyymi kirjoitti:
Joskus tulee vastaan tilanteita kun ajateltava omaa parasta että pystyisi elämään normaalia elämään. Tänäänkin ajattelin palata vanhaan tapaani elää elämääni, se kun oli niin hyvää. Huonoakin siinä on, mutta ei niin paljon mitä nyt on. Joskus on pakko valita kahdesta huonosta huonompi ja tämä verrattuna vanhaan on kuin kaatopaikka vastaan ihanuus. Parasta kuitenkin sinulle. Otan hatkat tästä helvetistä ensi viikolla.
Toivottavasti tarkoitat palstaa etkä omaa henkeäsi tuolla "otan hatkat"
Jos palstalta lähdet niin se on hyvä. Palsta saa ihmiset jumiin haaveissa toiminnan sijaan.
Elämä taasen kannattaa ajatella haasteena jossa voi kehittyä ja oppia kaikenlaista kivaa, josta myöhemmin ehkä hyötyä sekä itselle että muille. Voit vaikka kehittää itsellesi ammatin jossa autat samankaltaisissa tilanteissa olevia. Ymmärrät syvemmin ja löydät oikeat sanat kun olet itse kokenut- Anonyymi
Ajattelijan_osa kirjoitti:
Toivottavasti tarkoitat palstaa etkä omaa henkeäsi tuolla "otan hatkat"
Jos palstalta lähdet niin se on hyvä. Palsta saa ihmiset jumiin haaveissa toiminnan sijaan.
Elämä taasen kannattaa ajatella haasteena jossa voi kehittyä ja oppia kaikenlaista kivaa, josta myöhemmin ehkä hyötyä sekä itselle että muille. Voit vaikka kehittää itsellesi ammatin jossa autat samankaltaisissa tilanteissa olevia. Ymmärrät syvemmin ja löydät oikeat sanat kun olet itse kokenutAjattelin että voisin auttaa muita tulevaisuudessa. En kuitenkaan lähde alalle, vaikka nyt olisikin mahdollisuus. Nyt kun viimein on mahdollisuus lähteä etsimään onnea muista maista, niin en voi jättää isointa haavettani väliin ja tämä voi olla ainoa pitkään aikaan rahallisesti. Enkä muutenkaan saa mahdollisuutta täällä olla ja elää normaalia elämää. Se mistä se johtuu saa jäädä tänne ikuisiksi ajoiksi mysteeriksi.
- Anonyymi
Ja mitä sitä sen enempää ihmettelemään. Elämä lipuu sitten vain sen juomisen ohessa. Vaikka se olisi vain ne hetket kun olen iloinen, on sentään edes ne hetket kun muuten niitä ei ole ollenkaan. Vaikka se ahdistaisi lisää tai masennuttaa, ei se ainakaan enää huonommaksi voi mennä. Niin kuin sanotaan, pienistä iloista pitää nauttia ja itselleni se on hetki kun tunnen etten ole missään kiinni.
- Anonyymi
Jos on allergioita, niin silloin pitäisi välttää paljon merenrantavaltiotioita matkailussakin, erittäikin paljon, koska tekevät pahaa, kosta ilma ja bakteerit.
Nevadan aavikko on hyvä matkailukohde jos varsinkin astmaa tai vastaavaa sairastaa.- Anonyymi
Kohteeni on Hollanti. Tilasin jo matkan... vaikka paidassani lukeekin soro noo ja bye bye huono elämä!
Korkein toiveeni on, että en enää heräisikään aamulla. Kaikki olisi jo ohi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?751438Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,13967Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79882Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.90828Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51704- 53664
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv50619Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs47613Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot134608Hurmasit sitten minut
kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.50574