Nykyään autoissa on lähes kaikki toiminnot
tietokoneohjattuja. Mikäköhän on sitikan,
varsinkin C5:n, laita. Tuleeko tekniikka kestämään
kaiken rasituksen ja entäs kun bitti jää
poikittain, niin mitäs sitten tehdään. Eli onko
tiedossa muitakin vikoja kuin mekaanisia (ratti,
takapään kolina, kahvat jää käteen ...), josta on
keskusteluja jo käyty. Kestääkä C5:n tomaatti ja
miten luotettava se on.
tietokoneohjattuja. Mikäköhän on sitikan,
varsinkin C5:n, laita. Tuleeko tekniikka kestämään
kaiken rasituksen ja entäs kun bitti jää
poikittain, niin mitäs sitten tehdään. Eli onko
tiedossa muitakin vikoja kuin mekaanisia (ratti,
takapään kolina, kahvat jää käteen ...), josta on
keskusteluja jo käyty. Kestääkä C5:n tomaatti ja
miten luotettava se on.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Elektroniikka oli varsin luotettavaan niin kauan
kuin pysyttiin erillaisissa logiikoissa.
Nykyisessä prosessori maailmassa alkaa bitin
poikittain meno on jo tavallisempaa. Olipa
kysessä kuinka peruselektroniikka tahansa, kunhan
siinä vain on prosessori niin ainakin outoja
tilanteita on tiedossa.
Esimerkiksi televisioni "kaatuu" keskimäärin
kerran vuodessa, eikä sille auta mikään muu kuin
raskas buutti, eli virrat pois ja uudelleen
päälle.
Tämä kuitenkin on tiedossa myös valmistajilla ja
kaikki turvallisuuden kanssa tekemisissä olevat
komponentit ovat hyvin varmistettuja, että vaikka
bitti menisikin poikittain, niin kuljettaja ei
sen seurauksena löydä itseään metsästä.
Esimerkiksi ABS-jarruissa on kontrolli
ohjausyksikölle. Jos ABS:n ohjaus ei toimi
moitteettomasti, muuttuvat jarrut toimimaan
perinteisellä tavalla. Moottorin ohjauksessa
voisi kuvitella että moottori saattaa sammua
bitin poikittaisuuden vuoksi, mutta käynnistynee
kyllä uudelleen.
Sitten on vielä hyvä muistaa että autoissa ei
käytetä muutenkaan mitä kotien elektroniikkaa,
vaan jo pelkästään suurien lämpötilavaihteluiden
vuoksi (n.-50 -> 50 celsiusta) on käytettävä ns.
military-luokiteltua elektroniikka, jonka
vikatiheyskin on huomattavasti pienenpää.
ctrl alt del . Ei saamari. Auto ei käynnisty
kortilla (esim. Laguna), systeemi tarttee
buutata. Paljonkohan korjaamo osaa
tulevaisuudessa kyniä pelkästä "buuttauksesta" ?
Epäilen että autoni suihkun viat hoituivat
pelkällä buuttauksella, onneksi oli
takuu.Prosessorille on jopa normaalia että se
tarvii buutata, nain Microsoft on opettanut.
Tulee mieleen se Gates vitsi missä se sanaili BMW
pomon kanssa. Skodassa oli ja on vieläkin CAN
väylä probleemia, mitäköhän uusien kärryjen viat
onkaan?
Auton elektroniikan buuttaus voi olla kallista,
mut onneks mun CX:ssä ei oo muuta buutattavaa ku
Sonyn radio. Sen näyttöön tuli kerran ihan kaikki
mahdolliset merkit päällekkäin mut ei se
tietenkään toiminnu. Menin paikalliseen huoltoon
irrotettavan etulevy- älyn kanssa ja kysyin, mitä
maksaa. Jätkä sano, et on kolmenlaisia korjauksia
niinku raaka, medium ja kypsä ja hinnat 430, 580
ja 720 tapauksesta riippuen. Kysyin, et voisko ne
entaa ees jonkun vinkin, ei voinnu. Soitin Suomen
Sonyyn ja siellä voitiin antaa vinkki: kaikki
virrat akulta lähtien pois etulevvy paikallaan.
Voilá, jopas soi. On toiminnu jo yli 2 vuotta
ilman sekoilua.
Ainahan elektroniikan kanssa pelattaessa saattaa
kummallisuuksia sattua. Eräskin tuttu kirosi
taannoin nämä nykyiset väyläjärjestelmät alimpaan
helvettiin, lähinnä siitä syystä että hänen
autonsa tapauksessa korjaaminen ei onnistunut
kerrasta, ja mystiset viat (kuten
käynnistymättömyys) uusiutuivat säännöllisen
epäsäännöllisesti. Asiantuntemusta nämä ainakin
tuntuvat kysyvän aiempia systeemejä enemmän.
Maanantaikappaleita tuntuu eksyy näihin uusiinkin
autoihin, mutta tosiasia kuitenkin on että
_toimiessaan_ elektroniikka yleisesti ottaen
parantaa käyttömukavuutta ja varmuutta. Uusia
systeemejä kohtaan ensimmäinen inhimillinen
reaktio on monesti ja ymmärrettävästikin
vastustus, esimerkiksi moottorinohjauksen tai ABS-
jarrujen elektroniikan kestävyyttä epäiltiin 80-
luvulla suureen ääneen, mutta loppujen lopuksi
nämä järjestelmät ovat osoittautuneet
käytetyissäkin autoissa yllättävän luotettaviksi.
Autoelektroniikka tosiaankin on varmuudeltaan
jotain ihan muuta kuin kotikoneiden wintoosat.
Ikäviä bugeja ja turhaa monimutkaisuutta ehkäisee
se että toiminnallisuus voidaan rajata tarkasti
kyseiseen tehtävään, eikä mukaan tarvitse ympätä
mitään ylimääräistä.
Elektronista systeemiä ainakin itse tunnustan
viimeksi kaivanneeni kesällä, kun Xantian
takakorkeudensäätimen mekaniikka petti pahimmalla
mahdollisella hetkellä...
Tota samaa oon miettinny, mutta eihän kehitystä
mikään estä. Nykyinen on vielä pientä siihen mitä
tulee olemaan vaikka 20 v päästä. Tulee mieleen
20 v takainen tekniikka, kun mun
aaltopelticaminasta paloi kaikki johdot
mittaritaululle asti. Siis kaikki paloi ja suli
yhteen möykkyyn. Oltiin Suomen Lapissa, mutta
kotiin vaan tultiin parilla metrillä sähköjohtoa.
Bensakonehan ei tartte kuin polttoainetta,
painetta ja sille kipinää. Mukana ollut vara-
akku kytkettiin virranjakajan liittimeen ja
apukäynnistinkaapeleilla mylly käyntiin. Onneksi
kevätpäivä oli kirkas, ja lähes 800 km tultiin
käytännössä yhden piuhan varassa. Nyt tosiaan
yhden bitin sekoilu edellyttää merkkikorjaamoa.
tosta ollaan kaukana. Kuvittele että vaikkapa C5
on täysin mykkä.Päästää sut sisään mutta mikään
muu ei toimikkaan..vedäppä 2m johdolla akulta
eteenpäin...
Nykyajan autoilijallahan onkin peräkontissa
jakoavaimen sijasta, pc, kehitysalustat, logiikka-
analysaattori, oskilloskooppi, sekä tietysti
laatikollinen erillaisia piirejä, joista voi
valita sopivan jokaiseen vikatilanteeseen. Uuden
softanhan siihen lastulle kirjoittaa samalla, kun
muu perhe juo kahvit ja syö eväät. Ja matka
jatkuu taas, eiks niin... tää maailma kehittyy ja
ihmiset siinä samalla ;)
Ei vaan paljoa kiinnostaisi alkaa auton sotfia
lomareissulla koodailemaan kun samaa saa tehdä
työkseenkin (no, ei nyt sentään autoihin). Hiukan
huvitti kyllä kun käytin autoa takuuhuollossa ja
työjohtajan kanssa tarinoitiin vaan eri
ohjelmistoversioista.
Sarjavalmisteissa autoissa on ainakin 70-luvulta
asti käytetty elektroniikkaa sytyksen ohjauksessa
ja bensasuihkutuksessa, tosin nykyiset ovat
huomattavasti monimutkaisempia, ja niihin on
integroitu esim. ABS ja muita ohjaustoimintoja.
Uudempi elektroniikka on kuitenkin luotettavampaa
kuin ennen. Piirit ovat integroituja jne, ts. on
vähemmän osia suhteessa toimintoihin.
Itselläni bx:ssä on suihkutus ja katin ohjaus jne
hoidettu elektroniikalla. Entisen 1.omistajan
mukaan ei ole mitään ongelmia ollut ja kuten ei
itselläkään.
Tätä ei pidä kuitenkaan yleistää. Pääsääntöisesti
kaikki toimivat hyvin ja luotettavasti, mukaan
silti mahtuu maanantaikappaleita, merkkiin kuin
merkkiin. C 5:ssa luulisi olevan laatumerkkiä
olevan nämä sähkölaitteet, eli ei esim. jossain
Puolassa tai Taiwanissa tehdyt. Eli tässäkin
suhteessa voi olla huoleton. Onneksi on takuu,
lohduttaako se pimeällä metsätiellä kaatosateessa
yhtään..
Koska työkseni suunnittelen kotimaista
huippuelektroniikka voin ehkä hieman valaista
asiaa.
Auton elektroniikkalaitteita ei tarvitse
suunnitella mahdollisimman pieneen tilaan (vrt.
esim. kännykkä ym.), vaan piirilevyistä ja
mekaniikasta voidaan tehdä tarkoituksenmukaisen
kokoisia jolloin voidaan käyttä suuria
varmuuskertoimia, kaikki liitokset ja
kiinnitykset on mahdollista tehdä luotettavasti.
Kaikki elektroniikan komponentit voidaan
mitoittaa siten etteivät ne kuormitu juuri
ollenkaan.
Jos jossain ohjelmoitavassa logiikassa menee
bitti poikittain, ohjelma asettaa päälle ns.
oletusasetukset jolloin laite toimii jotenkin ja
autolla pääsee esim. korjaaamolle. Yleensä
järjestelmä resetoi itsensä kun virrat käytetään
pois. Auton elektroniikka on kuitenkin hyvin
yksinkertaista vaikka toisin annetaan ymmärtää.
Kiitos Veeti näkövinkkelistäsi. mainitsit asiasta
puolen, jota esim. itseni kaltainen amatööri ei
osaa ajatellakaan puhuttaessa
autosta/elektroniikasta ja niiden yhdistämisestä.
Ongelmana min pidän sitä, että korjaaminen on
mahdotonta. Kai ne kestävät jos vaan ei ole
valmistusvikoja. Mutta kun niitä on aina
jokusessa kun miljoonia tehdään.
Sitten vaan vaihdetaan "musta laatikko", hinta
monta tonnia.
Montakohan sähkömoottoria autossa on?
kyllä korvaa viat. Yhdyn aiempaan juttuun, mitä
tulee elektroniikan laatutekijöihin. Ehkä tässä
tuli piruja maalailtua seiniin, mitä tulee
luotettavuuteen. Vanhat 70-luvun volkkarin
muistelot tuli mieleen.
Elektroniikka on joka tapauksessa hyötyyn nähden
hyvä asia. Sillä saadaan aikaan sellaisia asioita
joita ei ehkä 70-luvulla unelmoitu. Pienempi
kulutus, parempi käynnistys, pienempi
saastepäästö ja paljon muita hienouksia.