Miksi ruotsi sortaa meänkielisiä

Siitä sorrosta oli tänään pitkä juttu ylen uutisvahdissa Adam Huuva kertoi meänkielisenä kokemuksistaan .
Mitä on tämä "meänkieli" ensiksikkin , mistä tuommoinen nimi ?
Kyllä tämä minun mielestä kuuluu nimenomaan tälle palstalle tämän palstan nimi on kielipolitiikka .
Siis miksi ruotsi sortaa ja mistä moinen nimi ?

Anonyymi kirjoitti:

Siitä sorrosta oli tänään pitkä juttu ylen uutisvahdissa Adam Huuva kertoi meänkielisenä kokemuksistaan .
Mitä on tämä "meänkieli" ensiksikkin , mistä tuommoinen nimi ?
Kyllä tämä minun mielestä kuuluu nimenomaan tälle palstalle tämän palstan nimi on kielipolitiikka .
Siis miksi ruotsi sortaa ja mistä moinen nimi ?

Lue lisää

Miten joku tällä palstalla tietää, miksi "Ruotsi sortaa" tai miksi kielellä on tietty nimi. Eikö sinun kannattaisi kysyä asiaa asiaankuuluvilta, eli meänkielisiltä itseltään.

Sama, jos täällä kysyttäisiin jatkuvasti: Miksi Suomi sorti saamelaisia?

Sortopolitiikkaan voi olla ylipäänsä vaikea antaa yksiselitteistä vastausta.

Anonyymi kirjoitti:

Miten joku tällä palstalla tietää, miksi "Ruotsi sortaa" tai miksi kielellä on tietty nimi. Eikö sinun kannattaisi kysyä asiaa asiaankuuluvilta, eli meänkielisiltä itseltään.

Sama, jos täällä kysyttäisiin jatkuvasti: Miksi Suomi sorti saamelaisia?

Sortopolitiikkaan voi olla ylipäänsä vaikea antaa yksiselitteistä vastausta.

Lue lisää

Tämähän on kielipolittinen palsta eikö suomenkielisten sorto ole kielipolitiikkaa ?

"Kysynkin nyt ruotsifanatikoilta että miksiköhän heitä sorretaan ruotsissa ?"

Ja-a, varför blir svenskfanatiker förtryckta i Sverige? Inte en aning, man hade faktiskt ingen aning om att det fanns svenskfanatiker i Sverige som förtrycks där.

Ai, meänkilinen ei itse tiedä sorron syytä, muuta tavallinen Suomen kansalainen kyllä tietää, heh, aika erikoista päättelyä....

Anonyymi kirjoitti:

Ai, meänkilinen ei itse tiedä sorron syytä, muuta tavallinen Suomen kansalainen kyllä tietää, heh, aika erikoista päättelyä....

Niin miksi ruotsi sortaa ?
Arvauksiakin voi esittää koska kukaan ei tunnu tietävän .
Ruotsissa "meänkielisten" osana on sorto suomessa ruotsinkielisten osana on hemmottelu .
Mistäkähän johtuu tämmöinen erillainen vähemmistöjen kohtelu ?

Anonyymi kirjoitti:

Niin miksi ruotsi sortaa ?
Arvauksiakin voi esittää koska kukaan ei tunnu tietävän .
Ruotsissa "meänkielisten" osana on sorto suomessa ruotsinkielisten osana on hemmottelu .
Mistäkähän johtuu tämmöinen erillainen vähemmistöjen kohtelu ?

Lue lisää

I Sverige är folks lott bland dem som talar mäenkieli att bli förtryckta i finska? Svenskspråkigas lott är att bli bortskämda - detta tydligen oberoende boningsort.

På vilket sätt blir mäenkielitalare i Sverige förtryckta i finska?
På vilket sätt blir svenskspråkiga globalt bortskämda?

Peppu-Reino kirjoitti:

I Sverige är folks lott bland dem som talar mäenkieli att bli förtryckta i finska? Svenskspråkigas lott är att bli bortskämda - detta tydligen oberoende boningsort.

På vilket sätt blir mäenkielitalare i Sverige förtryckta i finska?
På vilket sätt blir svenskspråkiga globalt bortskämda?

Lue lisää

Mitä meinaat jos suomi alkaisi kohdella ruotsinkielisiä samalla tavalla ?
Mitä jos ottaisimme tässäkin mallia ruotsista niinkuin kaikessa muussakin ?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä meinaat jos suomi alkaisi kohdella ruotsinkielisiä samalla tavalla ?
Mitä jos ottaisimme tässäkin mallia ruotsista niinkuin kaikessa muussakin ?

Ei ole vielä selvinnyt (ainakaan minulle), miten meänkielisiä sorretaan, joten jospa valaisisit asian taustoja ja kertoisit konkreettisia esimerkkejä, kun kerran otit aiheen esille. On vaikea vastata kysymyksiin tai ottaa kantaa, kun ei tunne aihetta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole vielä selvinnyt (ainakaan minulle), miten meänkielisiä sorretaan, joten jospa valaisisit asian taustoja ja kertoisit konkreettisia esimerkkejä, kun kerran otit aiheen esille. On vaikea vastata kysymyksiin tai ottaa kantaa, kun ei tunne aihetta.

Lue lisää

Yle.fi:ssä oli uutinen Adam Huuvasta joka on pohjoisruotsalainen muusikko ja on kokenut kielestä johtuvaa sortoa joutui jopa muuttamaan suomeen sen takia .
Kysymys ei olekkaan siitä että minkälaista vaan siitä että minkävuoksi , eikö niin sehän tässä kiinnostaisi .

Anonyymi kirjoitti:

Mitä meinaat jos suomi alkaisi kohdella ruotsinkielisiä samalla tavalla ?
Mitä jos ottaisimme tässäkin mallia ruotsista niinkuin kaikessa muussakin ?

Om finskan sulle behandla svenskspråkiga på samma sätt och ta modell av svenskan som i allt annat? Fan vet?

Menar du fennon som får allt serverat till sofflocket samt värme och ljus i stugan givetvis själva stugan på majoritetens bekostnad? Majoriteten som är helt emot fennos krig mot sina landsmän? För tillfälle ligger siffrorna för fennoinitiativet 4 % - 65 % och hela 0,0 % av befolkningen har undertecknat.

Ännu konstigare än hur olika språk förhåller sig till språkliga minoriteter är det, hur folk som inte ens kan skriva sitt modersmål (kanske ditt är ryska?) envisas med att sprida idiotier på spalten. Skäms ni inte?

Peppu-Reino kirjoitti:

Ännu konstigare än hur olika språk förhåller sig till språkliga minoriteter är det, hur folk som inte ens kan skriva sitt modersmål (kanske ditt är ryska?) envisas med att sprida idiotier på spalten. Skäms ni inte?

Lue lisää

Mitä lie tuossa lukenee mutta hauskalta näyttää perse repeilee .

Tässä jos missä minunmielestä olisi meillä aihetta katsoa mallia ruotsista , siis että miten ja miksi toimitaan .
Kaikessa muussahan esimerkki kyllä kelpaa .
Kai ruotsilla on hyvät perusteet toimia niin kuin toimii , miksi tämän viisaamman ruotsin malli ei sopisi meille ?

Voisi katsoa myös vähän mallia ahvenanmaalta miten kielivähemmistö hoidellaan .

Meänkieli on paikallinen murre, ruotsin kieli on Suomen toinen kansalliskieli ja samalla toinen virallinen kieli. Lisäksi ruotsi oli alunperin Suomen ainoa virallinen kieli.

Ja mitä tuohon meänkielen / suomen kielen sortamiseen tuolla Ruotsissa tulee niin kielen sorrosta syyttäminen on melkoista projisointia. Väittäisin että Ruotsissa on vierastettu enemmän örveltäviä suomalaisia, ei niinkään heidän kieltään. Helpompi tietty syyttää kieltä kuin katsoa peiliin.

Lukekaa tuo juttu josta tämä Ketju sai alkunsa, siinä se kerrotaan.

” Kieliaktivisti ja muusikko Adam Huuva keittelee kahvia lapsuudenkotinsa keittiössä Pohjois-Ruotsin Haaparannalla Marielundissa – tai Mattilassa, kuten hän itse asuinaluetta kutsuu.

Pääpiirtein 1980-luvulla rakennettua pientaloaluetta voisi ajatella ruotsalaisen omakotilähiön perikuvana: siistit pihat, Ruotsin pienoisliput kuistinpylväissä, punavalkoraitaiset markiisit ikkunoiden suojana. Ja on se sitäkin.

Mutta Marielundissa tiivistyy paljon siitä, mitä Huuva on kokenut identiteettinsä ja kotikielensä suhteen. Ruotsalaiseen pikkukaupunkiin nousseelle uudelle omakotialueelle asettui aikanaan paljon ruotsinsuomalaisia, oli levottomuutta ja se sai rauhattoman alueen maineen.

Vielä 1980-luvun alussa, kun Huuva perheineen muutti taloon, aluetta kutsuttiin Mattilaksi.

– Mattilan kylässä asuneet eivät halunneet tulla kytketyksi nimen puolesta tähän suomalaisten asuttamaan alueeseen, joten Mattilan omakotialueen nimi muutettiin Marielundiksi, Huuva kertoo.

Virallisesti nimenmuutoksen syynä oli sekaannuksen välttäminen.”

https://yle.fi/uutiset/3-10884263

Ankdam kirjoitti:

Meänkieli on paikallinen murre, ruotsin kieli on Suomen toinen kansalliskieli ja samalla toinen virallinen kieli. Lisäksi ruotsi oli alunperin Suomen ainoa virallinen kieli.

Ja mitä tuohon meänkielen / suomen kielen sortamiseen tuolla Ruotsissa tulee niin kielen sorrosta syyttäminen on melkoista projisointia. Väittäisin että Ruotsissa on vierastettu enemmän örveltäviä suomalaisia, ei niinkään heidän kieltään. Helpompi tietty syyttää kieltä kuin katsoa peiliin.

Lukekaa tuo juttu josta tämä Ketju sai alkunsa, siinä se kerrotaan.

” Kieliaktivisti ja muusikko Adam Huuva keittelee kahvia lapsuudenkotinsa keittiössä Pohjois-Ruotsin Haaparannalla Marielundissa – tai Mattilassa, kuten hän itse asuinaluetta kutsuu.

Pääpiirtein 1980-luvulla rakennettua pientaloaluetta voisi ajatella ruotsalaisen omakotilähiön perikuvana: siistit pihat, Ruotsin pienoisliput kuistinpylväissä, punavalkoraitaiset markiisit ikkunoiden suojana. Ja on se sitäkin.

Mutta Marielundissa tiivistyy paljon siitä, mitä Huuva on kokenut identiteettinsä ja kotikielensä suhteen. Ruotsalaiseen pikkukaupunkiin nousseelle uudelle omakotialueelle asettui aikanaan paljon ruotsinsuomalaisia, oli levottomuutta ja se sai rauhattoman alueen maineen.

Vielä 1980-luvun alussa, kun Huuva perheineen muutti taloon, aluetta kutsuttiin Mattilaksi.

– Mattilan kylässä asuneet eivät halunneet tulla kytketyksi nimen puolesta tähän suomalaisten asuttamaan alueeseen, joten Mattilan omakotialueen nimi muutettiin Marielundiksi, Huuva kertoo.

Virallisesti nimenmuutoksen syynä oli sekaannuksen välttäminen.”

https://yle.fi/uutiset/3-10884263

Lue lisää

Ja juttu jatkuu että taustalla on 200 vuoden sorto ja kielen väheksyntä .
Se oli unohtua tuosta edellisestä .

Anonyymi kirjoitti:

Ja juttu jatkuu että taustalla on 200 vuoden sorto ja kielen väheksyntä .
Se oli unohtua tuosta edellisestä .

Anteeksi mutta kuka sortaa ketä? Mistä maasta nyt puhut?
Jos puhut Ruotsissa tapahtuvasta ”sorrosta” niin vaihda palstaa! Ruotsinsuomalaiset-palstalla kiinnostanee Ruotsin asiat, tällä palstalla on vain Suomessa asuvia suomalaisia.

Ankdam kirjoitti:

Anteeksi mutta kuka sortaa ketä? Mistä maasta nyt puhut?
Jos puhut Ruotsissa tapahtuvasta ”sorrosta” niin vaihda palstaa! Ruotsinsuomalaiset-palstalla kiinnostanee Ruotsin asiat, tällä palstalla on vain Suomessa asuvia suomalaisia.

Lue lisää

Mielenkiintoista miten erillaisesti ruotsi suhtautuu suomenkieleen verrattuna suomen suhtautumiseen ruotsinkieleen .
Tästä syntyykin kysymys että toimiiko suomi väärin kun toimii erillailla kuin ruotsi , yleensähän me katsomme ruotsista mallia ja otamme oppia ?
Olisiko ruotsinmalli se terveempi ?

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista miten erillaisesti ruotsi suhtautuu suomenkieleen verrattuna suomen suhtautumiseen ruotsinkieleen .
Tästä syntyykin kysymys että toimiiko suomi väärin kun toimii erillailla kuin ruotsi , yleensähän me katsomme ruotsista mallia ja otamme oppia ?
Olisiko ruotsinmalli se terveempi ?

Lue lisää

Suomi on suvereeni valtio, emme me mistään ota mallia, me säädämme omat lakimme ihan itse. Ja mitä kieliin tulee niin Ruotsi on aina ollut yksikielinen ruotsinkielinen maa, kunnes se 10 vuotta sitten sai 5 virallista vähemmistökieltä.
Suomi sen sijaan on alunperin ollut virallisesti yksikielinen, ruotsinkielinen maa, kunnes myös suomen kieli sai virallisen aseman n. 100 vuotta sitten.

Ankdam kirjoitti:

Suomi on suvereeni valtio, emme me mistään ota mallia, me säädämme omat lakimme ihan itse. Ja mitä kieliin tulee niin Ruotsi on aina ollut yksikielinen ruotsinkielinen maa, kunnes se 10 vuotta sitten sai 5 virallista vähemmistökieltä.
Suomi sen sijaan on alunperin ollut virallisesti yksikielinen, ruotsinkielinen maa, kunnes myös suomen kieli sai virallisen aseman n. 100 vuotta sitten.

Lue lisää

Näin on ollut suomessa niinkuin kaikissa muissakin siirtomaissa maailmassa , siirtomaaisäntä on hyväksynyt ainoastaan oman kielensä .
Ruotsalaiset näinollen ajattelevat että ennen heidän tänne tuloaan suomalaiset ovat olleet hiljaa .
Tämähän ei tietenkään nykytiedon mukaan pidä paikkaansa suomalaiset ovat osanneet puhua jo ennen ruotsalaisten tuloa mutta eivät todellakaan ruotsia .
Sekin että nykyisen ruotsin alueella ei olisi aina puhuttu myös suomea ei pidä paikkaansa .

Anonyymi kirjoitti:

Näin on ollut suomessa niinkuin kaikissa muissakin siirtomaissa maailmassa , siirtomaaisäntä on hyväksynyt ainoastaan oman kielensä .
Ruotsalaiset näinollen ajattelevat että ennen heidän tänne tuloaan suomalaiset ovat olleet hiljaa .
Tämähän ei tietenkään nykytiedon mukaan pidä paikkaansa suomalaiset ovat osanneet puhua jo ennen ruotsalaisten tuloa mutta eivät todellakaan ruotsia .
Sekin että nykyisen ruotsin alueella ei olisi aina puhuttu myös suomea ei pidä paikkaansa .

Lue lisää

On selvää, että kun alue kuului tiettyyn valtakuntaan, kuten Suomi kuului Ruotsille, niin kielikin oli ruotsi. Nyt meillä on kaksi pääkieltä maassa, joten en ymmärrä, mikä on ongelmana.

Tilanne ei ole useinkaan tällainen entisissä siirtomaissa. Niissä valloittajan kieli on usein korkeampien opistojen kieli yhä. Lukiotakaan ei voi välttämättä käydä maan väestön eniten käyttämällä kielellä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on ollut suomessa niinkuin kaikissa muissakin siirtomaissa maailmassa , siirtomaaisäntä on hyväksynyt ainoastaan oman kielensä .
Ruotsalaiset näinollen ajattelevat että ennen heidän tänne tuloaan suomalaiset ovat olleet hiljaa .
Tämähän ei tietenkään nykytiedon mukaan pidä paikkaansa suomalaiset ovat osanneet puhua jo ennen ruotsalaisten tuloa mutta eivät todellakaan ruotsia .
Sekin että nykyisen ruotsin alueella ei olisi aina puhuttu myös suomea ei pidä paikkaansa .

Lue lisää

Suomi ei ole koskaan ollut Ruotsin siirtomaa, neffe kirjoittaa uutta, omaan agendaansa sopivaa uutta historiaa! Lähde kiitos!

Eivät suomalaiset tietenkään hiljaa ole olleet mutta puhuivat erilaisia murteita ja olivat pääosin luku- ja kirjoitustaidottomia. Ja toki suomea on puhuttu myös Pohjanlahden toisella puolen. Hallitseva luokka puhui ruotsia, ranskaa, saksaa ja aiempina vuosisatoina lukeneisto erityisesti latinaa. Niin oli monessa muussakin maassa sihen aikaan, ei se mitään ihmeelistä ollut. Rahvas eli rahvaan elämää eikä juurikaan noita kieliasioita miettinyt, luku- ja kirjoitustaidon tarve syntyi laajemmassa mittakaavassa vasta teollistumisen myötä.

Vasta Agricola kehitti Suomelle kirjakielen ja alkuun sitäkin kirjoittivat ja lukivat vain papit, y.m. lukeneet.
Vasta fennomaanit tekivat suomesta käyttökelpoisen sivistyskielen ja suomen kieli nostettiin vasta 100 vuotta sitten maan toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.

Ankdam kirjoitti:

Suomi ei ole koskaan ollut Ruotsin siirtomaa, neffe kirjoittaa uutta, omaan agendaansa sopivaa uutta historiaa! Lähde kiitos!

Eivät suomalaiset tietenkään hiljaa ole olleet mutta puhuivat erilaisia murteita ja olivat pääosin luku- ja kirjoitustaidottomia. Ja toki suomea on puhuttu myös Pohjanlahden toisella puolen. Hallitseva luokka puhui ruotsia, ranskaa, saksaa ja aiempina vuosisatoina lukeneisto erityisesti latinaa. Niin oli monessa muussakin maassa sihen aikaan, ei se mitään ihmeelistä ollut. Rahvas eli rahvaan elämää eikä juurikaan noita kieliasioita miettinyt, luku- ja kirjoitustaidon tarve syntyi laajemmassa mittakaavassa vasta teollistumisen myötä.

Vasta Agricola kehitti Suomelle kirjakielen ja alkuun sitäkin kirjoittivat ja lukivat vain papit, y.m. lukeneet.
Vasta fennomaanit tekivat suomesta käyttökelpoisen sivistyskielen ja suomen kieli nostettiin vasta 100 vuotta sitten maan toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.

Lue lisää

"Vasta fennomaanit tekivat suomesta käyttökelpoisen sivistyskielen ja suomen kieli nostettiin vasta 100 vuotta sitten maan toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.

Det var nog väldigt dumt gjort med tanke på hur mycket finnarna och Finland har lidit av det misstaget på livets alla plan.

Ankdam kirjoitti:

Suomi ei ole koskaan ollut Ruotsin siirtomaa, neffe kirjoittaa uutta, omaan agendaansa sopivaa uutta historiaa! Lähde kiitos!

Eivät suomalaiset tietenkään hiljaa ole olleet mutta puhuivat erilaisia murteita ja olivat pääosin luku- ja kirjoitustaidottomia. Ja toki suomea on puhuttu myös Pohjanlahden toisella puolen. Hallitseva luokka puhui ruotsia, ranskaa, saksaa ja aiempina vuosisatoina lukeneisto erityisesti latinaa. Niin oli monessa muussakin maassa sihen aikaan, ei se mitään ihmeelistä ollut. Rahvas eli rahvaan elämää eikä juurikaan noita kieliasioita miettinyt, luku- ja kirjoitustaidon tarve syntyi laajemmassa mittakaavassa vasta teollistumisen myötä.

Vasta Agricola kehitti Suomelle kirjakielen ja alkuun sitäkin kirjoittivat ja lukivat vain papit, y.m. lukeneet.
Vasta fennomaanit tekivat suomesta käyttökelpoisen sivistyskielen ja suomen kieli nostettiin vasta 100 vuotta sitten maan toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.

Lue lisää

"Vasta Agricola kehitti Suomelle kirjakielen ja alkuun sitäkin kirjoittivat ja lukivat vain papit, y.m. lukeneet.
Vasta fennomaanit tekivat suomesta käyttökelpoisen sivistyskielen ja suomen kieli nostettiin vasta 100 vuotta sitten maan toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle."

Vanhimmat" suomenkieliset" tekstit joita on löydetty on kirjoitettu 1200-luvulla, kyrillisillä kirjaimilla tosin mutta toisaalta kaikki kielet joita ei kirjoiteta latinalaisilla kirjaimilla luetaan myös kirjoitustaidoksi 😂

Agricola kehitti kirjakieleen säännöt mutta ei todellakaan ollut ensimmäinen suomea kirjoittanut.

Ankdam kirjoitti:

Suomi ei ole koskaan ollut Ruotsin siirtomaa, neffe kirjoittaa uutta, omaan agendaansa sopivaa uutta historiaa! Lähde kiitos!

Eivät suomalaiset tietenkään hiljaa ole olleet mutta puhuivat erilaisia murteita ja olivat pääosin luku- ja kirjoitustaidottomia. Ja toki suomea on puhuttu myös Pohjanlahden toisella puolen. Hallitseva luokka puhui ruotsia, ranskaa, saksaa ja aiempina vuosisatoina lukeneisto erityisesti latinaa. Niin oli monessa muussakin maassa sihen aikaan, ei se mitään ihmeelistä ollut. Rahvas eli rahvaan elämää eikä juurikaan noita kieliasioita miettinyt, luku- ja kirjoitustaidon tarve syntyi laajemmassa mittakaavassa vasta teollistumisen myötä.

Vasta Agricola kehitti Suomelle kirjakielen ja alkuun sitäkin kirjoittivat ja lukivat vain papit, y.m. lukeneet.
Vasta fennomaanit tekivat suomesta käyttökelpoisen sivistyskielen ja suomen kieli nostettiin vasta 100 vuotta sitten maan toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.

Lue lisää

Ruotsin kirjakieli syntyi Raamatun käännöksesta ruotsiksi, jonka Olaus Petri julkaisi vuonna 1541.
Vastaavasti Suomen kirjakieli syntyi Uuden testamentin käännöksestä suomeksi, jonka Mikael Agricola julkaisi vuonna 1548.
Siis lähes samaan aikaan molemmat.

Jo Agricola koki 1550-luvulla itseensä kohdistuvaa vihamielisyyttä Turun vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten taholta seurauksenä käännöstyöstään.
Näiden vaikutuksesta Turun piispaksi Agricolan kuoltua valittiin umpiruotsalainen ja suomenkieltä osaamaton.

Kuvaavaa suomenkielen jarruttelusta riikin aikana ja autonomia-ajan alkupuoliskolla oli, että suomenkieli kirjakielenä oli yhä lähes Agricolan tasolla vielä 1850-luvulla. Svekomaanien vaikutuksesta suomen käyttö muissa kuin hartaus- ja oppikirjoissa oli asetuksella kielletty.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin kirjakieli syntyi Raamatun käännöksesta ruotsiksi, jonka Olaus Petri julkaisi vuonna 1541.
Vastaavasti Suomen kirjakieli syntyi Uuden testamentin käännöksestä suomeksi, jonka Mikael Agricola julkaisi vuonna 1548.
Siis lähes samaan aikaan molemmat.

Jo Agricola koki 1550-luvulla itseensä kohdistuvaa vihamielisyyttä Turun vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten taholta seurauksenä käännöstyöstään.
Näiden vaikutuksesta Turun piispaksi Agricolan kuoltua valittiin umpiruotsalainen ja suomenkieltä osaamaton.

Kuvaavaa suomenkielen jarruttelusta riikin aikana ja autonomia-ajan alkupuoliskolla oli, että suomenkieli kirjakielenä oli yhä lähes Agricolan tasolla vielä 1850-luvulla. Svekomaanien vaikutuksesta suomen käyttö muissa kuin hartaus- ja oppikirjoissa oli asetuksella kielletty.

Lue lisää

VMP!
Olisiko jotain lähteitä? Neffeakatemia?

Tästä Wikin tekstistäkö olet vetänyt mutkat suoriksi?
” Jälkipolvet ovat kunnioittaneet Agricolan työtä suomenkielisen kirjallisuuden luojana, mutta Agricola koki aikanaan toisin. Hänen mielestään hänen työtään ei arvostettu, vaan arvosteltiin ja hyljeksittiin. Hän kirjoitti Rukouskirjaan (1544): Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka siinä on jokunen vika.”

Agricolan aikaan ei ollut Suomea, oli vain Ruotsi! Ei ollut kansallisvaltiota, kieli ei ollut mikään juttu. Rahvas ei osannut lukea eikä kirjoittaa.
Keitä olivat ”ruotsinkieliset” jotka osoittivat Agricolaa kohtaan vihamielisyyttä!
Voi luoja minkälaista anakroniaa!

Kerro myös miten suomen kieltä sorrettiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_historia

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin kirjakieli syntyi Raamatun käännöksesta ruotsiksi, jonka Olaus Petri julkaisi vuonna 1541.
Vastaavasti Suomen kirjakieli syntyi Uuden testamentin käännöksestä suomeksi, jonka Mikael Agricola julkaisi vuonna 1548.
Siis lähes samaan aikaan molemmat.

Jo Agricola koki 1550-luvulla itseensä kohdistuvaa vihamielisyyttä Turun vaikutusvaltaisten ruotsinkielisten taholta seurauksenä käännöstyöstään.
Näiden vaikutuksesta Turun piispaksi Agricolan kuoltua valittiin umpiruotsalainen ja suomenkieltä osaamaton.

Kuvaavaa suomenkielen jarruttelusta riikin aikana ja autonomia-ajan alkupuoliskolla oli, että suomenkieli kirjakielenä oli yhä lähes Agricolan tasolla vielä 1850-luvulla. Svekomaanien vaikutuksesta suomen käyttö muissa kuin hartaus- ja oppikirjoissa oli asetuksella kielletty.

Lue lisää

Ruotsia oli kirjoitettu eri tavoin jo ennen Olaus Petriäkin.

Runsvenska: år 800–1225
Ungefär från och med vikingatidens början omkring år 800 kan man urskilja svenska som eget språk. Den första perioden, 800–1225, kallas för den runsvenska tiden eftersom de skriftliga källorna från den tiden är inskrifter med runor. Kristnandet på 900-talet innebar kontakt med den europeiska kulturen.

Klassisk och yngre fornsvenska: år 1225–1526
De följande perioderna, när källorna främst består av handskrifter med latinska bokstäver, kallas klassisk fornsvenska (ca 1225–1375) och yngre fornsvenska (ca 1375–1526). Under den klassiska fornsvenska perioden etablerar de medeltida landskapslagarna ett skriftligt svenskt lagspråk. Västgötalagen är den äldsta av de bevarade landskapslagarna. Den tros vara författad runt år 1225.

Äldre nysvenska: år 1526–1732
Översättningen av Nya Testamentet 1526 har fått markera början på perioden äldre nysvenska. Reformationen och den första bibelöversättningen, Gustav Vasas bibel från 1526, ledde till att latinet ersattes av svenskan som religiöst språk i Sverige.

Yngre nysvenska: år 1732–1900
Utgivningen av Olof von Dalins tidskrift Then swänska Argus brukar få markera inledningen på yngre nysvenska. Tidskriften Argus (1732–1734) betydde mycket för att skapa en lite vardagligare svensk prosastil.

https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/

Kusipäitä löytyy kaikista ihmisryhmistä, valitettavasti. Olisikin helppoa, jos kaikki maailman kusipäät löytyisivät aina kätevästi vain yhdestä ryhmästä...

Kusipäisyydestä ja alemmuudentunteesta johtuva fabuloiminen ja historian uudelleenkirjoitus on neffen erikoisalaa!

Venäjä pelasti ruotsalaistamiselta ja saksa lopulta venäläistämiseltä nyt meidän vielä itse pitäisi nostaa oman kielemme arvostusta .

Kuka vaan saa vastailla .
Asian ydin kuitenkin on se että suomen pakkoruotsittamisen ja ruotsinkielisten etuoikeudet sekä suomenkielisten haitallinen pakkoruotsitus tulisi jo lopultakin lopettaa .
Ahvenanmaalaisille annettiin jo yli kymmenen vuotta sitten kielivapaus , millä perusteella he sen halusivat ?
Miksi kielivapautta ei anneta myös suomenkielisille ?

Anonyymi kirjoitti:

Kuka vaan saa vastailla .
Asian ydin kuitenkin on se että suomen pakkoruotsittamisen ja ruotsinkielisten etuoikeudet sekä suomenkielisten haitallinen pakkoruotsitus tulisi jo lopultakin lopettaa .
Ahvenanmaalaisille annettiin jo yli kymmenen vuotta sitten kielivapaus , millä perusteella he sen halusivat ?
Miksi kielivapautta ei anneta myös suomenkielisille ?

Lue lisää

Ahvenamaalle ei le koskaan "annettu kielivapautta". A-maa on itse tämän asian autonomisena maakuntana päättänyt.

Jos menet Grönlantiin, tulet palvelluksi grönlannin kielellä, koska se on alueen virallinen kieli. Meillä sentään A-maan kieli on toinen kansalliskielemme. Jos et sitä osaa, niin se tuskin on a-maalaisten ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

Ahvenamaalle ei le koskaan "annettu kielivapautta". A-maa on itse tämän asian autonomisena maakuntana päättänyt.

Jos menet Grönlantiin, tulet palvelluksi grönlannin kielellä, koska se on alueen virallinen kieli. Meillä sentään A-maan kieli on toinen kansalliskielemme. Jos et sitä osaa, niin se tuskin on a-maalaisten ongelma.

Lue lisää

Millä ahvenanmaalaiset perustelivat suomenkielen opetuksen lopettamista ?

Anonyymi kirjoitti:

Millä ahvenanmaalaiset perustelivat suomenkielen opetuksen lopettamista ?

Ota itse selvää asioista, älä ole hölmö!