Tää tuntuu jo joltain kohtalon veetuilulta nähdä sua siellä kokoajan, tänäänkin. Vaikka sä et tainnut mua kyllä nähdä, kaikessa tyhmyydessäni mä vähän yritin kurkkia... Täytyis jo unohtaa, mut jotenki vaikeeta.
Viereiseen pöytään...
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En tajua miten mun vaistot on sun suhteen menneet niin metsään, miten on mahdollista et kaikki on sit ollut niin yksipuolista. Ja edelleen miten sä juuri samaan aikaan tuut sinne, tai oot siellä kun mä. Aika vähän mä siellä kuitenkin käyn. No kait se kaikki silti on vaan sattumaa, ollutkin kokoajan. Ap