Kaksisuuntaisille (bipolaarisille) mielialahäiriöille (aiemmin puhuttiin maanis-depressiivisistä häiriöistä; ICD-10-diagnoosikoodi F31) on ominaista toisiaan vaihtelevin välein seuraavat masennus- ja maniajaksot. Sairausjaksojen välillä henkilö voi olla täysin oireeton, mutta saattaa myös kärsiä lievemmistä masennus- tai muista oireista.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät eroa oirekuvaltaan tavallisista masennustiloista (ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»1). Ne saattavat kuitenkin olla kestoltaan jonkin verran lyhyempiä, ja niissä esiintyy muita masennustiloja yleisemmin psykoottisia oireita, ajatusten ja liikkeiden hidastumista, liikaunisuutta, ruokahalun kasvua ja lihomista. Masennustilojen lääkehoidon kannalta on tärkeätä tietää, onko kyseessä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso vai muu masennustila.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheet ovat yleensä pitempään kestäviä kuin mania- ja hypomaniajaksot. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät aina ole luonteeltaan lääkehoidosta hyötyviä tiloja. Etenkin pitkittyvä masentuneisuus on seurausta toistuvien sairausjaksojen itsetunnolle kipeistä seurauksista ja vaikutuksista, joiden rakentava työstäminen edellyttää usein tiivistä ja tukevaa psykoterapeuttista suhdetta.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi edellyttää, että ainakin yksi sairausjaksoista on ollut maaninen tai lievästi maaninen (hypomaaninen). Jos mieliala on sairausjakson aikana selvästi maaninen, kyseessä on tyypin I muoto. Jos jakso on luonteeltaan hypomaaninen eli lievästi maaninen, kyse on tyypin II muodosta. Jos sairausjakson aikana ilmenee sekä depression että manian oireita, tilaa kutsutaan sekamuotoiseksi jaksoksi.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät eroa oirekuvaltaan tavallisista masennustiloista (ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»1). Ne saattavat kuitenkin olla kestoltaan jonkin verran lyhyempiä, ja niissä esiintyy muita masennustiloja yleisemmin psykoottisia oireita, ajatusten ja liikkeiden hidastumista, liikaunisuutta, ruokahalun kasvua ja lihomista. Masennustilojen lääkehoidon kannalta on tärkeätä tietää, onko kyseessä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso vai muu masennustila.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheet ovat yleensä pitempään kestäviä kuin mania- ja hypomaniajaksot. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät aina ole luonteeltaan lääkehoidosta hyötyviä tiloja. Etenkin pitkittyvä masentuneisuus on seurausta toistuvien sairausjaksojen itsetunnolle kipeistä seurauksista ja vaikutuksista, joiden rakentava työstäminen edellyttää usein tiivistä ja tukevaa psykoterapeuttista suhdetta.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi edellyttää, että ainakin yksi sairausjaksoista on ollut maaninen tai lievästi maaninen (hypomaaninen). Jos mieliala on sairausjakson aikana selvästi maaninen, kyseessä on tyypin I muoto. Jos jakso on luonteeltaan hypomaaninen eli lievästi maaninen, kyse on tyypin II muodosta. Jos sairausjakson aikana ilmenee sekä depression että manian oireita, tilaa kutsutaan sekamuotoiseksi jaksoksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.