Ihmisten "neuvot" ja viisastelut

"Mielestäni masennukseen voi itse vaikuttaa".
Kysyn: "Miten?"
-"Ajattelemalla positiivisesti. Harrastamalla joogaa tai mindfullnesia".

Olenko ihan väärässä, kun minua v.tuttaa, loukkaa, sekä harmittaa tällaiset neuvot?
Jos on lievästi masentunut, käy jopa töissä, selviytyy arjesta, on sosiaalista elämää ja tukiverkkoja, niin ehkä silloin tuollainen onnistuukin.

Koen olevani kroonisesti ja vaikea-asteisesti masentunut, ja tuollaiset "neuvot" on kuin märkä rätti kasvoille. Mitä mieltä ootte?
Kävin jokusen kerran joogaamassa jo vuosia sitten, eikä se kiinnostanut pätkääkään. Helpottunut kun se päättyi. Enkä kyllä muutenkaan ymmärrä, miten se masennukseen liittyisi?
10224
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Pahimmat besserwisserit itkevät, huutavat ja ruikuttavat kovimmalla äänellä sitten, kun omalle kohdalle kolahtaa. He ilmentävät vain kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan.

On eri asia miettiä, voiko tehdä jotakin, kuin voiko muuttua täysin muuksi. Jotkut olettavat, että kuka vaan voi olla mitä vaan. Niin homma ei todellakaan mene. Vähän epäilen, että ne julkkikset ja tavikset, jotka hehkuttavat selviytymistarinaansa, ovat alun perinkin vahvemmista aineksista kokoon kyhättyjä kuin hirteen tai eläkkeelle päätyvät. Jokainen yksilö on kuitenkin omanlaisensa geenien, kasvuympäristön, sattumuksien ja valintojen tulos. Se mikä pätee yhteen, ei päde toiseen. Diagnoosejakin voi olla monta soppaa sekoittamassa.

Äänestä
  • Hyvin sanottu.

    Äänestä

Toisten auttaminen on hyvä keino auttaa itseäkin. Autettavat osoittavat kiitollisuuttaan, eivätkä juuri kritisoi. Jos maailmassa saataisiin aikaan auttamis"epidemia" niin se muuttaisi kaikkien ihmisten elämää merkittävästi parempaan suuntaan, voitaisiin alkaa puhua paratiisista. Tässä treenataan vapaaehtoisia joilla on uskomattomia kokemuksia jo treenauksen aikanakin, http://proutscandinavia.blogspot.com/2019/09/lftlpt-training-in-ananda-ashiisha.html

Äänestä

Auttamisepidemiaa ei maailmassa tule olemaan niin pitkään aikaan kun ihmiset eivät suvaitse ja hyväksy erilaisuutta. Jos joku poikkeaa vähänkin vaikka omasta itsestä niin heti ollaan haukkumassa ja arvostelemassa. Yleensä nekin jotka esim. masentunutta patistavat tekemään jotain niin heillä ei ole minkäänlaista kokemusta masennuksesta. Se on toisen niin helppo sanoa masentuneelle että tee niin ja näin kun ei ole minkäänlaista ymmärrystä. Nykyään on eri aloilla näitä kokemusasiantuntijoita mikä on hyvä just siksi kun he ovat itse käyneet juttuja läpi ja tietävät ja ymmärtävät kohtalotovereita.

Äänestä

Yksi ongelma on siinä, että masennus on lopuksi aika epämääräinen mielentila, jossa yhdistyvät erinäiset tunteet, jotka juontuvat erinäisistä ulkoisista ärsykkeistä ihmisen elämänkulussa. Esimerkiksi häpeän, turvattomuuden, pelon ja kivun tunteet syntyvät tietyissä konteksteissa ja ne kytkeytyvät vuosien saatossa ihmisen sisäistämiin käsityksiin itsestään ja maailmasta. Siksi toisen ihmisen "masennus" voi ilmetä aivan eri tavalla, kuin toisen, koska mielentilan syntymekanismit ja konteksti poikkeavat yksilötasolla toisistaan. Masennus on paitsi emotionaalinen, myös vahvasti tiedollinen ja kognitiivinen ilmiö. Se liittyy ihmisen uskomuksiin ja olosuhteisiin, minkä vuoksi et voi antaa masennukselle kokemuksena yhtenäistä merkitystä etkä yhtenäistä ratkaisua. Joillekin toimii hyvin jooga, toiselle vaikka työpaikan löytäminen tai ymmärtävän ihmisen kohtaaminen.

Äänestä

Älä välitä liikaa toisten mielipiteistä. Sanokoot mitä sanovat.

Äänestä

Aika hyvä että miten vaikuttaa.. aina puhutaan terveyssyistä Lääkkeistä,Urheilusta,Uskonnosta,ryhmistä,askarteluista ja ööh. No mää en ole päässyt kokonaan masennuksesta ja nyt on tullut mahoton takapakki.
Mulla auttoi selvästi vuosissa jota kuin tupakanpolton lopetus,ympäristön vaihto,terveelinen ruoka, tuntemusten hyväksyminen ja sieto, materiasta luopuminen, sitten henkisesti irti päästäminen ja yksinolo, ajattelun lopettaminen ja lukeminen,ulkoilma,rutiinit, suljin energia kanavani muilta. lopulta elämäntarkoituksen löytäminen muusta kuin opiskelusta,työstä. Eli siis asia mitä opin rakastamaan ja siihen rutiinit.
Mutta nyt kun sattui.. stragedia niin rutiinit jäi pois ja lukeminen ja liika ajattelu tuli, ulkoilu vähemmälle niin olo on.. masentunut. Lisäksi en ole päässyt pois kaikesta masennuksesta Tässä elämisen ohessa. Ähh tiiän että on pysyviäki asioita mitkä vaikuttaa ehdottomasti että masennus niinku ylläpitää.
Se myös että ei osaa rentoutua.. itkeminen on ensiapu mutta jatkuva ei..

Äänestä

Hei,

minuakin ärsyttää tuollaiset kommentit. Uskon toisaalta, että masennukseen voi usein itse vaikuttaa. Siis tarkoitan: masennuksesta pitää haluta parantua/selviytyä ja aktiivisesti yrittää hoitaa/hoidattaa itseään kaikin mahdollisin tavoin, jotta ei kokisi itseään jatkuvasti masentuneeksi. Useimmiten kyse taitaa olla vain vuosien prosessista, eikä vain liikuntaharrastuksen aloittamisesta.

Äänestä
  • Kommentoin vielä oman tekstini alle, että ns. maallikot ja masennusta itse kokemattomat tai siihen mitenkään läheisissään törmännyt ihminen ei toisaalta ymmärrä tai tiedä, millaisesta diagnoosista on kyse masennuksessa, mistä tuollaiset ärsyttävät kommentit kumpuavat.

    Äänestä

Masis? Onko se taas joku psykiatrien valintalomakkeen täytön perusteella saatu todistus? Vaikka tietäisin, mistä se on peräisin, nykytiede viittaisi vastauksilleni kintaalla. Harmillista, kun voisi auttaa mutta ei taida kannattaa rahallisesti. Masiksen voisi kuvata matematiikan avulla, mutta, niin kuin tosiaan monet kenellä on joku ongelma, vaikka tietokoneen kanssa, tekevät samaa mitä mentaalisten asioiden kanssa painivat, toteavat että "virasto, tai naapurin penskan tapaaminen hoitaa asian kuin itsestään, näet vielä, jotain puskasta huutelijaa tähän ei kaivata". Varsinkaan jos asia ei järjesty ilmaiseksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

"Mielestäni masennukseen voi itse vaikuttaa".
Kysyn: "Miten?"
-"Ajattelemalla positiivisesti. Harrastamalla joogaa tai mindfullnesia".

Olenko ihan väärässä, kun minua v.tuttaa, loukkaa, sekä harmittaa tällaiset neuvot?
Jos on lievästi masentunut, käy jopa töissä, selviytyy arjesta, on sosiaalista elämää ja tukiverkkoja, niin ehkä silloin tuollainen onnistuukin.

Koen olevani kroonisesti ja vaikea-asteisesti masentunut, ja tuollaiset "neuvot" on kuin märkä rätti kasvoille. Mitä mieltä ootte?
Kävin jokusen kerran joogaamassa jo vuosia sitten, eikä se kiinnostanut pätkääkään. Helpottunut kun se päättyi. Enkä kyllä muutenkaan ymmärrä, miten se masennukseen liittyisi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu