Käsitinkö oikein.. että jos sairastuu niin muut voi hoitaa vain Allahin määräämällä tavalla vaikka kaikki kokoontuisi yhteen hoitaakseen sairaus pois. Että muut ei pysty tekemään siinä mitään poikkeuksia jonkun ihmisen kohdalla. Jos hoito ei tehoa niin.. se täytyy lopettaa ja muualta klinikoilta ei kannata etsiä?
Mutta että toisen ihmisen kohdalla määräys voi olla eri samassakin paikassa.
Ja toinen että kuulin että joka ikiseen sairauteen on olemassa lääke.
Mikä tarkoitus tuolla voi olla.. Se että täytyy unohtaa terveydenhuolto kun huomannut ettei voi tehdä mitään omalla kohdalla.. ja etsiä parannus vain Allahilta tai että täytyy itse hoitaa itsensä?
Siis on paljon ihme kertomuksia että Joo "Tämä luontaistuotte on ratkasu"
Tiedä sitten mitä uskoa..
Mutta että toisen ihmisen kohdalla määräys voi olla eri samassakin paikassa.
Ja toinen että kuulin että joka ikiseen sairauteen on olemassa lääke.
Mikä tarkoitus tuolla voi olla.. Se että täytyy unohtaa terveydenhuolto kun huomannut ettei voi tehdä mitään omalla kohdalla.. ja etsiä parannus vain Allahilta tai että täytyy itse hoitaa itsensä?
Siis on paljon ihme kertomuksia että Joo "Tämä luontaistuotte on ratkasu"
Tiedä sitten mitä uskoa..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sairastuneet muslimit hoitavat terveyttään samoissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa kuin muutkin ihmiset. Ilman lääkärinkoulutusta muslimit eivät osaa hoitaa itse itseään.
Muslimeilla onkin ollut merkittävä rooli terveydenhoidon kehittymisen historiassa. Meillä länsimaissakin pidetään nykyaikaisen lääketieteen isänä Avicennaa, joka oli muslimi.
Yksittäistapaus. Enemmän aristotelisesti oppinut filosofi kuin muslimi. Siihen se sitten jäikin.
Mukavaa, että aihe kiinnostaa sinua. En tiedä, miten paljon uskonto näkyi Avicennan elämässä, mutta intoa varmaan löytyi senkin opiskeluun, koska hän oppi ulkoa Koraanin lapsena, ja varttuneempanakin opiskeli islamin lakitieteitä. Kuten Avicenna tiesi, filosofia ja uskonto eivät sulje pois toisiaan. Nuorena filosofian opiskelu ei ollut hänelle mitään ruusuilla tanssimista ja silloin hän löysi lohtua rukouksesta, viettäen pitkät tovit moskeijassa.
Luja suhde Allahiin on oletusarvoisesti islaminoppineilla. Oppinut Averroes ei kirjoittanut kirjoja vain islamista, vaan myös eri lääketieteen aloista, kuten patologiasta, farmakologiasta ja ravitsemustieteistä.
Vain lääketieteen isänä ei pidetä muslimia, vaan myös kirurgian. Hänen nimensä oli Abulcasis ja hän kehitti noin 200 kirurgista välinettä, joista osaa sovelletaan yhä nykypäivänä. Hän kirjoitti kirurgiasta 30-osaisen kirjasarjan, joka oli Euroopassakin alan tärkein teos 1700-luvulle saakka. Hän oli ensimmäinen, joka tunnisti verenvuototaudin olevan perinnöllistä ja ensimmäinen, joka kuvaili vatsaonteloraskauden. Hän oli myös ensimmäinen, joka suoritti mastektomian rintasyöpäpotilaalle.
Niinkin keskeinen osa elimistöämme on kuin keuhkoverenkierto, on muslimin löytämä. Hän oli Ibn al-Nafis muitakin tieteellisiä löydöksiä, kuten sen, että ravinteita sydänlihakselle kuljettaa sepelvaltimot, eikä aivokammioista, kuten siihen asti oli ajateltu. Ohessa hän oli myös islaminoppinut.
Ibn al-Baladi -niminen lastenlääkäri kirjoitti laajan teoksen lasten ja raskaana olevien naisten hoidosta. Hän käsitteli siinä yksityiskohtaisesti perinnöllisiä sekä tulehduksesta ja kasvaimesta aiheutuvia vaivoja.