Viimeisen kuukauden aikana olen ihastunut/rakastunut voimakkaasti. Niin, että aloin jo miettiä polyamorisia suhteita mahdollisuutena. Sitten vaihteli ihastus ja pelko, että minua vain vedätetään ja selän takana nauretaan, miten taas saatiin yksi ihastumaan. Nyt tällä hetkellä on särkynyt sydän ja epäilys, että ihastus oli täysin yksipuolista ja kuvittelin vastakaiun. Väsynyt olo tästä tunnerikkaasta kuukaudesta, mutta luulen, että olen oppinut tästä paljon ja iloinen kuitenkin, että tunnen vielä vahvasti ja pärjään tunteideni kanssa ilman viinaa.
Ompa ollut tunteiden vuoristorataa
Anonyymi
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Naisena myös olen käynyt tunteiden vuoristo rataa. Eipä sitä tiedä mitä syksy tässä vielä tuo, olen avoin. Mutta myös epävarma kaikesta etenkin siitä miehestä joka pyörii mielessä....
Voin samaistua tähän täysillä.
T. Yksi nainen myös sivusta
Avoimena vain kaikelle. Epävarmuus toisen tunteista syö ihmistä vaan. Toiselle pitäis tehä selväksi.
No ei uskalla, kun jos miehellä ei mitään kiinnostusta tai tarkoituksella ihastuttaa ja nauraa kavereitten kaa, kun taas yksi hölmö ihastui. T. Aloittaja
Sama fiilis ittellä yhden miehen kanssa. Voisin olla aloittaja..suoraan omasta suusta 😭
Tekstissäsi oli pari osuvaa asiaa minulle. Jos olisit tämä ihana mies kuka ajatuksissani on joka päivä niin en koskaan nauraisi hänelle enkä ajattelisi pahalla. Hän on aivan ihana ja komea. Taitava ja musikaalinen.
Säästin tänään yhden jutun mitä ei tarttisi säästää mutta siinä oli jotain hänestä... Laitoin sen kaappiin.
:( kurja kaivata jotakuta tällee. Ja sitten voi purkaa tuntojaan vaan tänne kun ei oikein voi kenellekään muulle.... Pitäisi. Kertokaa nyt edes jollekki. Palsta luo vaan epätietosuutta ja jopa saattaa luoda turhia toiveitakin. Entä jos täällä törmää siihen oikeaan ja joku toinen sotkee välissä niin sekin plörähtää sitten??
Aloittaja on nainen.
Mistä sen tietää ja voiko luottaa kenenkään sanaan? Minäkin voisin olla kissa, koira, lehmä, mies ja nainen.
Ei se viina aina auta ja suruun sitä ei ainakaan kuulu juoda...
Iloon ehkä.
No eipä niin. Nuorempana hukutin tunteitani alkoholiin, kun koen kaiken tosi vahvasti, niin ilon kuin surunkin. En tosin mikään alkoholisti ollut, mutta ihan liikaa tuli juotua ja paettua tunteita.
Mm <3 Et ole varmastikaan ainoa joka tuota tekee.
Oletko sellainen joka juo viinaa ja näyttää että se olisi muka hauskaa mutta se ei ole sitä?
En, kyllä se hauskaakin oli. Nykyään en juo kovinkaan usein.
No ihan viisasta toki. En minäkään jaksa joka viikonloppu. Menee rahaakin..
Heitä epävarmuus nurkkaan ja itsekriittisyys hetkeksi veke..kerro tälle kohteelle että pidät hänestä.
"Tiedätkö, että oot tosi mukava ja tykkään susta"
Koitan rohkaista sivusta <3 ystävän neuvo.
Täähän täs just on, kun voisin helposti sanoa noin monelle miehelle, josta tykkään kaverina tai jos olisin vaan vähän ihastunu, mutta kun oon jotenki tosi vahvasti ihastunu ja alan ujoilee heti ku nään tän miehen, enkä saa sanaa suustani tai sanon jotain mitä ei pitäny.
Niinpä. Sen tietyn kanssa menee vaan lukkoon ja ei aina uskalla edes puhua :( itelle tulee mäntti olo vaan.
Kuljen kohti syksyä, aina syksyä.
pguo..https://youtu.be/uZ7BQxEquMY
¤
Enpä tiedä onko tää tunteiden tukahduttaminen kovin fiksua, kun nyt iski hirveä masennus. Mutten nää muutakaan vaihtoehtoa, varsinkin kun mies on alkanut vaikuttaa siltä, että suunnilleen inhoaa mua.
Hyvä ap. Olet viisastunut ja oppinutkin jotain. Olet saanut tuntea tunteiden koko väri skaalan. Se on rikkautta. Mitäpä se viina auttaa. Tekee olon vain pahemmaksi. Pakoon ei pääse. Tunteensa on käytävä läpi, niin hyvät, kuin huonotkin.
Ompa - kirjoita onpa.