Jos tapahtuisi jotain hyvääkin niin se johtaisi varmaan jossain vaiheessa vain suurempaan ikävään :(
Kun olisi nuorempana tavannut jotain noin upeaa.
Kun olisi nuorempana tavannut jotain noin upeaa.
Ikäeroa on vain liikaa
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olipas kommentti!!! ;D
Itsekin joskus ajatellut noin:)
Jos ikäero ei estä ihastumista eikä sitä että jotain tapahtuisi välillänne niin mitä se siis oikein estää?
Vaikuttaa hieman omalta pään sisäiseltä esteeltä.
Toi on niin helppo sanoa ennen kuin omalle kohdalle osuu. Ympäristö voi olla todella julma ja kyseenalaistas tunteet ja motiivit. Puhumattakaan ex-puolisosta, lapsista ja appivanhemmista🤣
On kyllä osunut omalle kohdalle.
Itse en suostu taipumaan ympäristön paineen alle tällaisissa asioissa. Siis aivan sairasta olla elämättä oman näköistä elämää muiden mielipiteiden vuoksi. Varsinkin kun tietää että ympäristön tuomitsevat mielipiteet perustuu yleensä kateuteen, katkeruuteen ym negatiivisiin tunteisiin. Onnellinen ihminen elää ja antaa muiden elää omaa elämäänsä.
Itse taistelen samojen tunteiden kanssa. Ikäeroa ihan hillittömästi. Toisaalta ei mikään takaa samanikäistenkään suhteen kestävän.
Kyllä, ja tässä ei enempää mikki miutuuta tähän läsnä olevaan hetkeen.
https://m.youtube.com/watch?v=1fZodMXgn8U
Mikä on aloittajan mielestä liian suuri ikäero? Mikä on vielä sopiva ikäero?
Aloittajana vastaan että paljon riiippuu sen nuoremman iästä.
Mutta jos toinen on just 20 v ja toinen reilusti yli 30 vuoden niin onhan se hieman hankalaa.
Pitää hieman miettiä sitä nuorempaakin ihmistä.
Vanhemmitenhan se ikäero ei paina sitten niin paljon jos toinen on vaikka 35 ja toinen 50, paitsi lähempänä sitten ns. vanhuutta
Entä jos mies on kakskymppinen ja nainen nelikymppinen?
Ei sillä ole väliä kumpi on nuorempi ja kumpi vanhempi, mutta onhan se selvä että kakskymppinen haluaa elää omaa elämäänsä ja nelikymppinen omanlaistaan.
Eihän elämästä muutenkaan tiedä mitä tapahtuu, vaikka olisi samanikäisiäkin. Ei voi tietää etukäteen. Anna palaa!
Kukaan ei takaa sille nuoremmallekaan että elämässä tulee uudestaan vastaan yhtä sopiva tapaus. Jos vain onnistuu, niin anna mennä.
Totta.
Jää vielä nähtäväksi jo onko hänellä oikeasti tunteita vai oliko se vain jotain orastavaa joka kaikkosi.
Tämä ei ole mitään tulevan keski-iän kriiseilyä vaan en harkitsi asiaa niin vakavasti jos en hänestä oikeasti välittäisi.
Välittäminen vaan voisi myös johtaa siihen että antaisin hänen viettää nuoruuttaan oman ikäistensä seurassa.
Mitään ei ole siis tapahunut eikä välttämättä tapahdu. Tämä on vain tällaista tyhjää typerää pohdintaa.