Näyttää siltä, että vasemmistolaiset kunnat ovat käyttäneet omaishoidon rahat aivan muihin tarkoituksiinsa.
Omaishoidon lisämääräraha on kasvanut satoja miljoonia euroja, kun Juha Sipilän johtama edellinen hallitus nosti omais- ja perhehoidon kärkihankkeisiin. Todellisuudessa ehkä jopa useimmissa kunnissa omaishoitajat eivät saaneet lisää rahaa tai käsipareja avuksi, sillä määrärahat eivät edes päätyneet kuntien tai kuntayhtymien omaishoitoon. Määrärahojen käyttöä on tärkeä selvittää, sillä varsinkin omaishoidon rahoissa kunnat käyttävät erittäin paljon omaa harkintaa.
– Omaishoidon tukeen ei ole sellaista subjektiivista oikeutta, kuten muihin sosiaalipalveluiksi miellettyihin asioihin on.
Harkintaa on paljon myös palkkioissa, sillä laki määrittää vain minimin. Käytäntö vaihtelee paljon kunnittain. On niitäkin kuntia on, jotka haluavat panostaa omaishoitoon, esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa, joissa ikääntyneitä on paljon ja kotihoidon järjestämisessä on vaikeuksia pitkien välimatkojen takia. Suurissa kaupungeissa omaishoitajia tuntuu olevan heikommin saatavissa.
Näyttää että vasemmisto enemmistöiset kunnat ei käyttäneet rahoja niiden alkuperäiseen tarpeeseen vaan muuhun esim, eräskin tällainen järjesti tovereille ulkomaan matkan näillä rahoilla.
Laajan kunta-autonomian takia omaishoidon tai muidenkaan sote-menojen valtionosuudet eivät välttämättä pääty sinne, minne poliitikot niitä lupaavat. Kunnat voivat toimia näin, sillä sote-menoja ei omaishoidonkaan osalta korvamerkitä.
Kyse on kuitenkin isoista rahoista, joiden päätepysäkki (TMS) on tuntematon. Vuosina 2016–2018 kunnat saivat valtion määrärahaa omaishoidon kehittämiseen kaikkiaan yli 300 miljoonaa euroa, pienempi siivu perhehoitoon.
Kysely paljastaa, että 54 kuntaa ei käyttänyt rahoja sosiaali- ja terveysministeriön tarkoittamalla tavalla tai että rahoilla ei ollut vaikutusta. 62 kuntaa ei antanut tietoa kyselyssä tai ilmoitti, että niillä ei ole asiasta tietoa.
Kunnista 23 ilmoitti, että raha on suunnattu omaishoidon palveluihin ja kaikkiaan 50, että lisämäärärahaa on hyödynnetty omaishoidon palvelujen kehittämisessä eri tavoin.
Kysely lähetettiin 189 kuntaan tai alueelle, ja vastauksia tuli 163. Kokonaan vastaamatta jätti 26 aluetta.
Omaishoidon lisämääräraha on kasvanut satoja miljoonia euroja, kun Juha Sipilän johtama edellinen hallitus nosti omais- ja perhehoidon kärkihankkeisiin. Todellisuudessa ehkä jopa useimmissa kunnissa omaishoitajat eivät saaneet lisää rahaa tai käsipareja avuksi, sillä määrärahat eivät edes päätyneet kuntien tai kuntayhtymien omaishoitoon. Määrärahojen käyttöä on tärkeä selvittää, sillä varsinkin omaishoidon rahoissa kunnat käyttävät erittäin paljon omaa harkintaa.
– Omaishoidon tukeen ei ole sellaista subjektiivista oikeutta, kuten muihin sosiaalipalveluiksi miellettyihin asioihin on.
Harkintaa on paljon myös palkkioissa, sillä laki määrittää vain minimin. Käytäntö vaihtelee paljon kunnittain. On niitäkin kuntia on, jotka haluavat panostaa omaishoitoon, esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa, joissa ikääntyneitä on paljon ja kotihoidon järjestämisessä on vaikeuksia pitkien välimatkojen takia. Suurissa kaupungeissa omaishoitajia tuntuu olevan heikommin saatavissa.
Näyttää että vasemmisto enemmistöiset kunnat ei käyttäneet rahoja niiden alkuperäiseen tarpeeseen vaan muuhun esim, eräskin tällainen järjesti tovereille ulkomaan matkan näillä rahoilla.
Laajan kunta-autonomian takia omaishoidon tai muidenkaan sote-menojen valtionosuudet eivät välttämättä pääty sinne, minne poliitikot niitä lupaavat. Kunnat voivat toimia näin, sillä sote-menoja ei omaishoidonkaan osalta korvamerkitä.
Kyse on kuitenkin isoista rahoista, joiden päätepysäkki (TMS) on tuntematon. Vuosina 2016–2018 kunnat saivat valtion määrärahaa omaishoidon kehittämiseen kaikkiaan yli 300 miljoonaa euroa, pienempi siivu perhehoitoon.
Kysely paljastaa, että 54 kuntaa ei käyttänyt rahoja sosiaali- ja terveysministeriön tarkoittamalla tavalla tai että rahoilla ei ollut vaikutusta. 62 kuntaa ei antanut tietoa kyselyssä tai ilmoitti, että niillä ei ole asiasta tietoa.
Kunnista 23 ilmoitti, että raha on suunnattu omaishoidon palveluihin ja kaikkiaan 50, että lisämäärärahaa on hyödynnetty omaishoidon palvelujen kehittämisessä eri tavoin.
Kysely lähetettiin 189 kuntaan tai alueelle, ja vastauksia tuli 163. Kokonaan vastaamatta jätti 26 aluetta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sitten täälläkin sossuääliöAU kirjoittaa, että Keskusta vihaa vanhuksia vaikka asia on juuri päinvastoin.
Rovaniemi ei ole vasemmisto enemmistöinen mutta silti kaupunki haluaa rakentaa turhan sillan ja ylimääräisen uimahallin.Julkisuudessa valitetaan huonoa ja raskasta velkaisuutta.Porvarihommaa.Kyselyyn ei täältä vastattu.Poliittinen peli on aina ollut täällä että kaupungin korkeimmat virkamiehet vie luottamusmiehiä 5-0.Keskusta on perinteisesti ollut suurin puolue.
Vasemmisto ja Vihreät vie keskustaa, kun litran mittaa.
Vasemmiston miehittämä media tekee Keskustasta syntipukin , kun on ensin jakanut hulvattomasti rahoja toverikavereilleen ja tuhonnut Suomen taloutta.
Mitä nopeammin Keskusta ymmärtää jättää tämän Vihervasemmisto-yhteistyön, sen parempi Keskustalle.
Orpon kommentointi on turhaa koska nyt tehtiin vasta tämän hallituksen ensimmäinen budjetti. Lakeja varmaan kirjoitetaan mietinnön jälkeen joka valmistunee joulun tienoilla.SOTEAKIN pitäisi alkaa hiomaan ja saada jotain perustavaa aikaan.Siellä pitäisi olla mukana koko hoitosektori.Sipilä jätti korvamerkittä rahaa kunnille .Tarkoitus oli toinen mutta teot vaihtelivat.Köyhät kunnat vaikka olisivat vasemmistolaisia eivät välttämättä kohtele omaishoitajaa kohtuullisesti.Helsinki yrittää jotain mutta se onkin rikkain.On mistä ottaa.Silti sielläkin vanhustenhoito on usein retuperällä ainakin tv ajankohtaisohjelmia seuraamalla.