Ajatuksia meistä

Meitähän ei ole koskaan ollut sen varsinaisen sanonnan mukaan. Olemme kulkeneet jo useamman vuoden tietäen sen toisistamme, että minä tunnen voimakkaasti häntä kohtaan, mutta hän ei tunne mitään sellaista minua kohtaan. Tästä keskustelimme jo alussa, kun ilmoitin tunteeni hänelle. Mietin joskus aikoja ennen sitä. Hän oli ystävällinen ja kuunteleva, hän jaksoi naurattaa hyvällä tavalla. Kaikki muuttui tietysti, kun kerroin tunteeni ja oli minunkin vaikea olla hänen lähellään. Toisaalta häpesin ja toisaalta olin helpottunut. Aikaa on kulunut monta vuotta. Tahoillamme olimme jo tuolloin naimisissa. Mietin usein syytä rakastumiseeni ja edelleen mietin, miksi se yhä kestää eikä lopu. Hän antaa minun olla yhteydessä häneen, mutta ei itse ota yhteyttä. Ystävällisyyttään ilmeisesti. Vai pitääkö varalla? En vain ymmärtänyt hänen pyyntöään tavata muutama vuosi sitten. Mikä oli hänen perimmäinen syynsä? Tapasimme kerran. Halusiko vain kokeilla tai katsoa, että onko meillä jotaon? Sanoi kyllä, että voidaan joskus vielä tavata. Ei ole kutsua tullut. Ymmärrän, ettei meitä tule.
4<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Rakkautta ei voi mitenkään purkaa tai määritellä ennenkin elämän jatkon kannalta tärkeät asiat ovat selvillä. Elämä ei jatku.

Äänestä
  • Minä en pidä sinua varalla. Minulla on hyvä suhde mieheni kanssa mutta ajatukseni ovat muualla. Ymmärrän, että epäilet minua ja olenhan yrittänyt sinua karkoittaa monta vuotta. Muutos pelottaa aina. Miksi kuitenkin pelkäämme ja epäilemme? Tiedän olevani kunnollinen ihminen. Minä en ikinä vahingoittaisi sinua, olethan kuitenkin kovia kokenut.
    Minä tunnen oloni hyväksi kanssasi. Olet turvallinen ja luotettava jakuitenkin myös jännittävä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minä en pidä sinua varalla. Minulla on hyvä suhde mieheni kanssa mutta ajatukseni ovat muualla. Ymmärrän, että epäilet minua ja olenhan yrittänyt sinua karkoittaa monta vuotta. Muutos pelottaa aina. Miksi kuitenkin pelkäämme ja epäilemme? Tiedän olevani kunnollinen ihminen. Minä en ikinä vahingoittaisi sinua, olethan kuitenkin kovia kokenut.
    Minä tunnen oloni hyväksi kanssasi. Olet turvallinen ja luotettava jakuitenkin myös jännittävä.

    Tosiasiassa sinä et pidä häntä yhtään minään koska sinä et edes tunne kyseistä henkilöä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minä en pidä sinua varalla. Minulla on hyvä suhde mieheni kanssa mutta ajatukseni ovat muualla. Ymmärrän, että epäilet minua ja olenhan yrittänyt sinua karkoittaa monta vuotta. Muutos pelottaa aina. Miksi kuitenkin pelkäämme ja epäilemme? Tiedän olevani kunnollinen ihminen. Minä en ikinä vahingoittaisi sinua, olethan kuitenkin kovia kokenut.
    Minä tunnen oloni hyväksi kanssasi. Olet turvallinen ja luotettava jakuitenkin myös jännittävä.

    Viestiketjun aloittajana voin sanoa, että en tunne miestä oikeasti kovinkaan hyvin. En ole saanut olla hänen kanssaan, kuin töissä ja silloinhan ollaan "työroolissa". Joskus kyllä tuntui, että olisin hieman päässyt sen roolin alle ja siihen tunteeseen ehkä rakastuin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Meitähän ei ole koskaan ollut sen varsinaisen sanonnan mukaan. Olemme kulkeneet jo useamman vuoden tietäen sen toisistamme, että minä tunnen voimakkaasti häntä kohtaan, mutta hän ei tunne mitään sellaista minua kohtaan. Tästä keskustelimme jo alussa, kun ilmoitin tunteeni hänelle. Mietin joskus aikoja ennen sitä. Hän oli ystävällinen ja kuunteleva, hän jaksoi naurattaa hyvällä tavalla. Kaikki muuttui tietysti, kun kerroin tunteeni ja oli minunkin vaikea olla hänen lähellään. Toisaalta häpesin ja toisaalta olin helpottunut. Aikaa on kulunut monta vuotta. Tahoillamme olimme jo tuolloin naimisissa. Mietin usein syytä rakastumiseeni ja edelleen mietin, miksi se yhä kestää eikä lopu. Hän antaa minun olla yhteydessä häneen, mutta ei itse ota yhteyttä. Ystävällisyyttään ilmeisesti. Vai pitääkö varalla? En vain ymmärtänyt hänen pyyntöään tavata muutama vuosi sitten. Mikä oli hänen perimmäinen syynsä? Tapasimme kerran. Halusiko vain kokeilla tai katsoa, että onko meillä jotaon? Sanoi kyllä, että voidaan joskus vielä tavata. Ei ole kutsua tullut. Ymmärrän, ettei meitä tule.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu