Mitä mensan testi kertoo ihmisestä?

Anonyymi

Mitä mensan testi kertoo ihmisestä?

Nähtävästi ei paljoakaan. Wikipedian mukaan mensaan kuuluu mm. pornonäyttelijöitä joilla olettaisi olevan matala älykkyys.

37

174

    Vastaukset

    • Luultavasti että henkilö on harjoitellut tyhmiä kuviotäydennystestejä aikansa.
      Voidaan osoittaa, että harjoittelulla voidaan parantaa kuviopäättelytestin tulosta.
      Täten sellaiset testit ei kerro mistään muusta kuin opituista taidoista ratkoa kyseisiä testejä.

      Kuten ei menestyminen shakissa kerro muusta kuin shakkiharrastuksesta.

      • Se että pornonäyttelijä VÄITTÄÄ olevansa jäsen ei kerro yhtään sen enempää, kuin Tuksu-Tukainen VÄITTÄÄ että hän oli hyvä lukiossa.


    • Älykkyyttä on tosiaan vaikeaa millään mitata. Jokainen ihminen on jollain tavalla älykäs, kaikki eivät suinkaan samalla tavalla eivätkä samoissa asioissa. Sehän se meidän ihmisten rikkaus on että jokainen on hyvä jossain, tosin moni ei sitä itsessään tiedä tai osaa arvostaa tai tunnustaa. Onhan kaikkien älylaitteidenkin takana ihminen tai ihmisiä jotka ovat alun alkaen niitä alkaneet kehitellä. Myös tieteellinen äly sekä käytännön äly ovat eri asioita. Kaikkea ei opi lukemalla ja kouluttautumalla. Myös ongelmien ja asioiden ratkaisuissa joutuu usein käyttämään älyä ja siitä huomaa myös ihmisten älyn eroavaisuuksia kun moniin juttuihin useammalla ihmisellä on erilaisia ratkaisuehdotuksia. Tosin monesti tuntuu että kaikki eivät käytä älyään jokapäiväisissä tilanteissa, esim. liikenteessä, tai muiden ihmisten huomioon ottamisessa kaikessa kanssakäymisessä, haukkuvat ja arvostelevat muita. Myös nämä koulu- ja työpaikkakiusaamiset eivät osoita kovin suurta älyn- ja järjenkäytön hallintaa.

    • Se, että oletat pornonäyttelijöillä olevan alhainen älykkyys, on lähtökohtaisesti tunkkainen ja mustavalkoinen ajatus.

      Sitten asiaan: kuviopäättelyissä voi kehittää itseään. Ilmeisesti vaikeimmat kuviot sisältävät myös harhautuksia, joihin useimmin osaa varautua vain sellainen, jolle niistä on kerrottu. Kuviopäättelyissä vaikuttaisi myös siltä, että alkupään kuvioissa pärjää samalla logiikalla, kun loppupäässä logiikkaa täytyy osata muuttaa. Mensan oikeassa testissä täytyy kyetä pitämään pää kylmänä, eli helposti ahdistuva tai jännittynyt yksilö ei siellä pärjää.

    • Mensan testi kertoo ihmisestä samaa kuin silmien väri tai vaikka ihon karvapeitteen kasvunopeus. Kyseessä on osa yksilön olevaisuuden prinsiippiä.

      Minkä takia oletat pornonäyttelijöillä olevan matalan älykkyysosamäärän vai tarkoitatko kenties matalaa älykkyyttä ?

      Ihmetystä kerrakseen tuo kirjoituksesi on.

      • Minä osaan heti yhdistää juutalaiset tähän "näyttelemiseen".


    • Huonot pisteet -> pettymys itseensä, jopa kyvyttömyys hyväksyä tilannetta -> puolustusreaktio -> älykkyystestin kritisointi, jopa sen pätevyyden kiistäminen.

      • 80 ja 118 on aikamoinen ero.


    • Älykkyys jota mensan testissä mitataan on juuri sitä oikeaa älykkyyttä.
      Se mittaa ihmisen ongelmanratkaisukykyä.
      Viisauden ja älykkyyden ero on siinä että viisas selviää jostain tilanteesta tai ongelmasta, koska on kokemuksen tai opiskelun kautta oppinut miten kyseisestä tilanteesta tai ongelmasta selviää, mutta älykäs voi selvitä siitä päättelykyvyllä vaikkei kyseinen ongelma olisi ennestään tuttu.

      Älykkäitä on kaikissa ammattiryhmissä, myös pornonäyttelijöissä ja ehkä jopa jääkiekkoilijoissakin.

      Älykkyyden mittaamista ei pidetä mahdollisena heidän mielestä, jotka ovat saaneet tai epäilevät saavansa tulokseksi alle keskitason.

      • Mensan-testissä ei mitata mitään oikeaa älykkyyttä.

        Oikeassa älykkystestissä pitää testattavan itsensä kysymysasettelusta päätellä mitenkä pitää ajatella sekä mikä on toimiva ratkaisu. Mensan-testi on pätevä ainoastaan 85... 115 välisellä alueella. Testiälykkyyden mennessä rajojen yli alueilta <70...130 > tarvitaan testiä joka mittaa älykkyysosamäärää - eikä älykkyyttä.

        Elikkä, siis ihmisellä on eri taipumuksia joita mitataan vaikkapa nyt älykkyystestillä, huippuälykkäillä testataan heidän harvinaisen ominaisuutensa johdosta mitenkä he ratkaisevat ongelmia joita kukaan ei ole tullut ajatelleeksi ja heidän pitäisi ensimmäisinä ihmisinä ratkaista. 1800-luvun esimerkki tästä on tämä hyvin tunnettu kysymys; Karhunmetsästäjät heräsivät aamulla lähtien karhujahtiin. Ensin he kulkivat 50 kilometriä etelään jonka jälkeen he kääntyivät itään matkaten 50 kilometriä kohdaten karhun ja ampuen karhun. Tämän jälkeen karhunmetsästäjät kääntyivät pohjoiseen matkaten 50 kilometriä saapuen takaisin lähtöpisteeseensä. Minkä värinen oli karhu ?

        Oikeissa älykkyystesteissä kysytään tänä päivänä kovempia kysymyksiä kuin tämä edellämainittu, jonka jokainen ihminen kykenee ratkaisemaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mensan-testissä ei mitata mitään oikeaa älykkyyttä.

        Oikeassa älykkystestissä pitää testattavan itsensä kysymysasettelusta päätellä mitenkä pitää ajatella sekä mikä on toimiva ratkaisu. Mensan-testi on pätevä ainoastaan 85... 115 välisellä alueella. Testiälykkyyden mennessä rajojen yli alueilta <70...130 > tarvitaan testiä joka mittaa älykkyysosamäärää - eikä älykkyyttä.

        Elikkä, siis ihmisellä on eri taipumuksia joita mitataan vaikkapa nyt älykkyystestillä, huippuälykkäillä testataan heidän harvinaisen ominaisuutensa johdosta mitenkä he ratkaisevat ongelmia joita kukaan ei ole tullut ajatelleeksi ja heidän pitäisi ensimmäisinä ihmisinä ratkaista. 1800-luvun esimerkki tästä on tämä hyvin tunnettu kysymys; Karhunmetsästäjät heräsivät aamulla lähtien karhujahtiin. Ensin he kulkivat 50 kilometriä etelään jonka jälkeen he kääntyivät itään matkaten 50 kilometriä kohdaten karhun ja ampuen karhun. Tämän jälkeen karhunmetsästäjät kääntyivät pohjoiseen matkaten 50 kilometriä saapuen takaisin lähtöpisteeseensä. Minkä värinen oli karhu ?

        Oikeissa älykkyystesteissä kysytään tänä päivänä kovempia kysymyksiä kuin tämä edellämainittu, jonka jokainen ihminen kykenee ratkaisemaan.

        Tuo karhunmetsästystehtävä vaatii hoksaamista, mutta vaatii myös jonkin verran taustatietoja; esim. maapllon koordinaateista ja että Etelämantereella ei ole jääkarhuja.

        Esim. Mensan testit vaativat nopeaälyisyyttä, muutoin aika ei tahdo riittää. Milestäni hyvään älykkyystestiin kuuluisi myös tehtäviä, jotka vaativat pitempiaikaista syventymistä ja päättelykykyä. Annan esimerkin sellaisesta tehtävästä, jossa koulutuksella ei ole suurta painoa.

        Viiden rosvon porukka on piilottanut ryöstösaaliin kellariin jonka oven he lukitsevat. Koska rosvot eivät luota toisiinsa, he päättävät lukita oven niin, että tarvitaan vähintään kolmen rosvon joukko oven avaamiseksi ja että mikä tahansa kolmen rosvon joukko saa sen auki. Mikä on pienin määrä lukkoja oveen ja kuinka monta avainta kukin rosvo silloin saa?

        Voi olla että joku todella älykäs ratkaisee tuon nopeasti päässään. Mutta useimmilla se vaatii aika pitkää pohdintaa ja monilla ei riitä kärsivällisyys siihen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo karhunmetsästystehtävä vaatii hoksaamista, mutta vaatii myös jonkin verran taustatietoja; esim. maapllon koordinaateista ja että Etelämantereella ei ole jääkarhuja.

        Esim. Mensan testit vaativat nopeaälyisyyttä, muutoin aika ei tahdo riittää. Milestäni hyvään älykkyystestiin kuuluisi myös tehtäviä, jotka vaativat pitempiaikaista syventymistä ja päättelykykyä. Annan esimerkin sellaisesta tehtävästä, jossa koulutuksella ei ole suurta painoa.

        Viiden rosvon porukka on piilottanut ryöstösaaliin kellariin jonka oven he lukitsevat. Koska rosvot eivät luota toisiinsa, he päättävät lukita oven niin, että tarvitaan vähintään kolmen rosvon joukko oven avaamiseksi ja että mikä tahansa kolmen rosvon joukko saa sen auki. Mikä on pienin määrä lukkoja oveen ja kuinka monta avainta kukin rosvo silloin saa?

        Voi olla että joku todella älykäs ratkaisee tuon nopeasti päässään. Mutta useimmilla se vaatii aika pitkää pohdintaa ja monilla ei riitä kärsivällisyys siihen.

        No juu-uh.

        Sitten on myös sellainen testi, jossa kysytään testattavalta näitä "kolmen lampun" - juttuja ( Microsoft-testi ) tai se riippusiltajuttu jossa piti tietää vastaus kysymykseen: "Jos valehtelet sinut hirtetään jos puhut totta sinut poltetaan", vastaus kuuluu tietenkin jotta minut hirtetään.

        Älykkyyskysymyksistä parhaiten tähän Maailman aikaan sopisi, mistä saada energiaa ihmiskunnan käyttöön ilman ilmastonmuutosta. Vastaukseksi ei riitä, jotta persut tietää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No juu-uh.

        Sitten on myös sellainen testi, jossa kysytään testattavalta näitä "kolmen lampun" - juttuja ( Microsoft-testi ) tai se riippusiltajuttu jossa piti tietää vastaus kysymykseen: "Jos valehtelet sinut hirtetään jos puhut totta sinut poltetaan", vastaus kuuluu tietenkin jotta minut hirtetään.

        Älykkyyskysymyksistä parhaiten tähän Maailman aikaan sopisi, mistä saada energiaa ihmiskunnan käyttöön ilman ilmastonmuutosta. Vastaukseksi ei riitä, jotta persut tietää.

        Karhu oli musta eli mätä vai ottivatko jäitä mukaan, kun lähtöpiste liikkui.
        5 lukkoa ja jokaiselle oma avain, vai oliko se älylukko.
        Valehtelijat hirtetään ja noidat poltetaan.

        Ei päästä autisteja valtaan niin aurinko paistaa vielä huomennakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Karhu oli musta eli mätä vai ottivatko jäitä mukaan, kun lähtöpiste liikkui.
        5 lukkoa ja jokaiselle oma avain, vai oliko se älylukko.
        Valehtelijat hirtetään ja noidat poltetaan.

        Ei päästä autisteja valtaan niin aurinko paistaa vielä huomennakin.

        Karhun ymmärsin, lukokin tiedän, mutta auringon paiste meni ohi. Selventäisitkö?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mensan-testissä ei mitata mitään oikeaa älykkyyttä.

        Oikeassa älykkystestissä pitää testattavan itsensä kysymysasettelusta päätellä mitenkä pitää ajatella sekä mikä on toimiva ratkaisu. Mensan-testi on pätevä ainoastaan 85... 115 välisellä alueella. Testiälykkyyden mennessä rajojen yli alueilta <70...130 > tarvitaan testiä joka mittaa älykkyysosamäärää - eikä älykkyyttä.

        Elikkä, siis ihmisellä on eri taipumuksia joita mitataan vaikkapa nyt älykkyystestillä, huippuälykkäillä testataan heidän harvinaisen ominaisuutensa johdosta mitenkä he ratkaisevat ongelmia joita kukaan ei ole tullut ajatelleeksi ja heidän pitäisi ensimmäisinä ihmisinä ratkaista. 1800-luvun esimerkki tästä on tämä hyvin tunnettu kysymys; Karhunmetsästäjät heräsivät aamulla lähtien karhujahtiin. Ensin he kulkivat 50 kilometriä etelään jonka jälkeen he kääntyivät itään matkaten 50 kilometriä kohdaten karhun ja ampuen karhun. Tämän jälkeen karhunmetsästäjät kääntyivät pohjoiseen matkaten 50 kilometriä saapuen takaisin lähtöpisteeseensä. Minkä värinen oli karhu ?

        Oikeissa älykkyystesteissä kysytään tänä päivänä kovempia kysymyksiä kuin tämä edellämainittu, jonka jokainen ihminen kykenee ratkaisemaan.

        Kysymys karhunmetsästäjistä ja karhun väristä. Miten he oikein kulkivat ja oliko karhu yksivärinen?

        Jos metsästäjät kulkivat etelään 50 km, kulkivat he etelään joko kompassin tai tähtitaivaan eli auringon opastamina. Pilvinen sää vissiin haasteellisempi? Maasto on varmaan myös pallomaa ja siis maapallo. Universumikin vissiin yleistiedon mukainen?

        Yleensä ihminen ei pysty kulkemaan tuntemattomassa maastossa suoraan etelään ilman apuvälineitä, esim. reitin merkkaamista ja tunnistamista. Tehtävässä joko oletetaan metsästäjien tulkitsema reitti tai reitti on sijainniltaan tosiasiallinen. Kaikista haasteellisin olisi ratkaisu missä tosiasiallisesti metsästäjät olisivat kivunneet rotkosta ylös ja tulkinneet sen etelään kulkemiseksi? Heille karhunmetsästys olisi ollut tärkeämpää kuin ymmärtää geometriaa, mutta heidän kulkemaansa reittiä miettivien kannalta saaliina olisi aivan muuta.

        Toisaalta, jos ajatellaan että kulkureitti on kaakkoon tai lounaaseen, on suunta myös etelään päin vaikka pituudeltaan etäisyys alkupisteestä eli alkupisteen piiristä kohti etelää olisikin kuljettua matkaa lyhyempi.

        Eli etelä on pohjoisen vastakohta ja 1 aste idästä kohti etelää kuljettuna matkana 50km on enemmän kuin etelään oleva matka lähtöpisteen piiristä.

        Kun kuljettu matka on 50 km etelään, voi mielestäni suunta olla mikä tahansa idän ja lännen välillä näitä suuntia saman piirin säilyessä lukuunottamatta. Eli metsästäjät ovat voineet kulkea satoja kilometrejä, mutta alkupisteen ja loppupisteen piirien etäisyys on 50 km, siis ymmärtääkseni tehtävän annon mukaan.

        Metsästäjät siis joko kulkivat kohtisuoraan etelää 50 km tai metsästäjien yösijan piirin etäisyys käännöskohdan piiristä on 50km, mutta kuljettu matka suurempi. Eikö?

        Kun metsästäjät kääntyvät itäänpäin ja kulkevat 50 km, on asia jo toinen. He eivät voi kulkea satoja kilometrejä vaan ainoastaan 50 km tehtävänannon mukaan. Samoin on paluun laita. Tehtävässä yksiselitteisesti sanotaan että kuljettu matka 50km. He vain kääntyivät ja sitten kulkivat. Ehkä pyörivät ympyrää?

        Molemmissa kuitenkaan suunta ei ole kohtisuoraan eli samalla piirillä kulkien. Näin ollen reittivaihtoehtoja on useita ja maksimi kuljettu matka on 150km - < 300 - ääretön km? Eli jos ovat nopeita kävelijöitä ja kulkevat alkumatkan maapallon ympäri nopeammin kuin nykyiset lentokoneet.

        Heitto yksivärisestä karhusta on myös epätarkka. Toki turkin väri voi olla enimmäkseen tumma tai vaalea sillä albiinojakin esiintyy luonnossa, mutta yleensä mikään ei ole yksivärinen. Ehkä 1800 luvun ihmiselle mutta ei nykypäivän. Jäälauttojenkaan tietämisestä ei ole mitään hyötyä eikä saalis mädänny illassa. Karhun värikin on suhteellista katsojan silmässä jos hänellä on pigmenttivajausta ja näkee kaiken mustavalkoisena. Jokin aivovamma saattaa aiheuttaa saman.

        Värin kysyminen menneessä muodossa viittaa myös muistiin. Metsästäjät eivät tehtävän mukaan tehneet muuta kuin ampuivat karhun. Jos oletamme tehtävän tarinaksi, jota on kerrottu 1800-luvulta lähtien, väri ehtii muuttua vielä paljon jos luonnon evoluutio ja ilmaston muuttuminen jatkuvat. Ehkä.

        Mielestäni siis tehtävän voi ratkaista parhaiten metsästäjä, joka tuntee karhun mutta ei vegaanikko, joka ei ole koskaan kuullutkaan karhusta. Tehtävä ei siis mittaa ”älykkyyttä” vaan tietämystä.

        Miksi käytämme termiä älykkyys vaikka kysymys tässäkin on vain tiedosta ja kielestä? Nyky ilmiö keskusteluissa (media) on rasismi ja syrjintä eli sopiva ja syrjimätön kielenkäyttö. Pitäisikö tässäkin asiassa älykkyyden sijaan puhua tiedosta ja ymmärryksestä ettei kukaan koe syrjintää?

        Esimerkiksi kommentti ” Huonot pisteet -> pettymys itseensä, jopa kyvyttömyys hyväksyä tilannetta -> puolustusreaktio -> älykkyystestin kritisointi, jopa sen pätevyyden kiistäminen.” osoittaa negatiivista tulkintaa, ehkä jopa syrjivää.

        Huonot pisteethän saattavat merkitä myös sitä että henkilö mieluummin katsoi (tai ajatteli) ikkunan läpi seksuaalisesti viehättävämpiä ihmisiä. Joku paremmin testissä suoriutuva samalla tavalla tulkittuna ei pysty seksuaaliseen kanssakäymiseen sillä ulkopuolinen ärsyke ei saa yhtä vahvaa sijaa mielessä? Aika paha oletus?

        Kommentissa lisäksi tulkitaan että tilanteen hyväksymisen suorittamisessa ilmenisi kyvyttömyyttä vaikka tosiasiallisesti syy voi olla tietoinen valinta. Puolustus voi olla toiselle ”reaktiona” ilmenevää, mutta se voi olla myös opittu sekä tietoinen valinta. Kritisointikin on älyllistä toisin kuin vain vastaanottajana oleminen ilman arviointia. Se ettei pätevyyttä saisi kiistää eli kritisoida viittaa enemmän käsitykseen muuttumattomuudesta ja pysyvyydestä, mikä on mielestäni harhaluulo.

        Olivatko karhunmetsästäjät siis hyvin ennakkoluuloisia vai onko tehtävän tarkoitus oikeasti mitata vastaajan reagointikykyä ja laatua eikä niinkään nopeutta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys karhunmetsästäjistä ja karhun väristä. Miten he oikein kulkivat ja oliko karhu yksivärinen?

        Jos metsästäjät kulkivat etelään 50 km, kulkivat he etelään joko kompassin tai tähtitaivaan eli auringon opastamina. Pilvinen sää vissiin haasteellisempi? Maasto on varmaan myös pallomaa ja siis maapallo. Universumikin vissiin yleistiedon mukainen?

        Yleensä ihminen ei pysty kulkemaan tuntemattomassa maastossa suoraan etelään ilman apuvälineitä, esim. reitin merkkaamista ja tunnistamista. Tehtävässä joko oletetaan metsästäjien tulkitsema reitti tai reitti on sijainniltaan tosiasiallinen. Kaikista haasteellisin olisi ratkaisu missä tosiasiallisesti metsästäjät olisivat kivunneet rotkosta ylös ja tulkinneet sen etelään kulkemiseksi? Heille karhunmetsästys olisi ollut tärkeämpää kuin ymmärtää geometriaa, mutta heidän kulkemaansa reittiä miettivien kannalta saaliina olisi aivan muuta.

        Toisaalta, jos ajatellaan että kulkureitti on kaakkoon tai lounaaseen, on suunta myös etelään päin vaikka pituudeltaan etäisyys alkupisteestä eli alkupisteen piiristä kohti etelää olisikin kuljettua matkaa lyhyempi.

        Eli etelä on pohjoisen vastakohta ja 1 aste idästä kohti etelää kuljettuna matkana 50km on enemmän kuin etelään oleva matka lähtöpisteen piiristä.

        Kun kuljettu matka on 50 km etelään, voi mielestäni suunta olla mikä tahansa idän ja lännen välillä näitä suuntia saman piirin säilyessä lukuunottamatta. Eli metsästäjät ovat voineet kulkea satoja kilometrejä, mutta alkupisteen ja loppupisteen piirien etäisyys on 50 km, siis ymmärtääkseni tehtävän annon mukaan.

        Metsästäjät siis joko kulkivat kohtisuoraan etelää 50 km tai metsästäjien yösijan piirin etäisyys käännöskohdan piiristä on 50km, mutta kuljettu matka suurempi. Eikö?

        Kun metsästäjät kääntyvät itäänpäin ja kulkevat 50 km, on asia jo toinen. He eivät voi kulkea satoja kilometrejä vaan ainoastaan 50 km tehtävänannon mukaan. Samoin on paluun laita. Tehtävässä yksiselitteisesti sanotaan että kuljettu matka 50km. He vain kääntyivät ja sitten kulkivat. Ehkä pyörivät ympyrää?

        Molemmissa kuitenkaan suunta ei ole kohtisuoraan eli samalla piirillä kulkien. Näin ollen reittivaihtoehtoja on useita ja maksimi kuljettu matka on 150km - < 300 - ääretön km? Eli jos ovat nopeita kävelijöitä ja kulkevat alkumatkan maapallon ympäri nopeammin kuin nykyiset lentokoneet.

        Heitto yksivärisestä karhusta on myös epätarkka. Toki turkin väri voi olla enimmäkseen tumma tai vaalea sillä albiinojakin esiintyy luonnossa, mutta yleensä mikään ei ole yksivärinen. Ehkä 1800 luvun ihmiselle mutta ei nykypäivän. Jäälauttojenkaan tietämisestä ei ole mitään hyötyä eikä saalis mädänny illassa. Karhun värikin on suhteellista katsojan silmässä jos hänellä on pigmenttivajausta ja näkee kaiken mustavalkoisena. Jokin aivovamma saattaa aiheuttaa saman.

        Värin kysyminen menneessä muodossa viittaa myös muistiin. Metsästäjät eivät tehtävän mukaan tehneet muuta kuin ampuivat karhun. Jos oletamme tehtävän tarinaksi, jota on kerrottu 1800-luvulta lähtien, väri ehtii muuttua vielä paljon jos luonnon evoluutio ja ilmaston muuttuminen jatkuvat. Ehkä.

        Mielestäni siis tehtävän voi ratkaista parhaiten metsästäjä, joka tuntee karhun mutta ei vegaanikko, joka ei ole koskaan kuullutkaan karhusta. Tehtävä ei siis mittaa ”älykkyyttä” vaan tietämystä.

        Miksi käytämme termiä älykkyys vaikka kysymys tässäkin on vain tiedosta ja kielestä? Nyky ilmiö keskusteluissa (media) on rasismi ja syrjintä eli sopiva ja syrjimätön kielenkäyttö. Pitäisikö tässäkin asiassa älykkyyden sijaan puhua tiedosta ja ymmärryksestä ettei kukaan koe syrjintää?

        Esimerkiksi kommentti ” Huonot pisteet -> pettymys itseensä, jopa kyvyttömyys hyväksyä tilannetta -> puolustusreaktio -> älykkyystestin kritisointi, jopa sen pätevyyden kiistäminen.” osoittaa negatiivista tulkintaa, ehkä jopa syrjivää.

        Huonot pisteethän saattavat merkitä myös sitä että henkilö mieluummin katsoi (tai ajatteli) ikkunan läpi seksuaalisesti viehättävämpiä ihmisiä. Joku paremmin testissä suoriutuva samalla tavalla tulkittuna ei pysty seksuaaliseen kanssakäymiseen sillä ulkopuolinen ärsyke ei saa yhtä vahvaa sijaa mielessä? Aika paha oletus?

        Kommentissa lisäksi tulkitaan että tilanteen hyväksymisen suorittamisessa ilmenisi kyvyttömyyttä vaikka tosiasiallisesti syy voi olla tietoinen valinta. Puolustus voi olla toiselle ”reaktiona” ilmenevää, mutta se voi olla myös opittu sekä tietoinen valinta. Kritisointikin on älyllistä toisin kuin vain vastaanottajana oleminen ilman arviointia. Se ettei pätevyyttä saisi kiistää eli kritisoida viittaa enemmän käsitykseen muuttumattomuudesta ja pysyvyydestä, mikä on mielestäni harhaluulo.

        Olivatko karhunmetsästäjät siis hyvin ennakkoluuloisia vai onko tehtävän tarkoitus oikeasti mitata vastaajan reagointikykyä ja laatua eikä niinkään nopeutta?

        Rauhoitu hyvä ihminen. Ei tuosta tarvitse vetää hernettä nenään.

        Oletko tietoinen jotta Maapallo on pallo eikä tasainen laatta, kuten salaliittoteoeetikot höpäjöivät ?

        Karhunmetsästäjät aloittivat karhunmetsästyksen maantieteelliseltä pohjoisnavalta. Suuntaessaan kohti etelää ja sitten kääntyen kohti itää - jossa saalistivat karhun - he liikkuivat ainoastaan 50 km etelään pohjoisnavalta. Tämän jälkeen liikkuessaan kohti pohjoista he luonnollisesti saapuivat lähtöpaikkaansa, koska Maapallo on pallo eikä tasainen laatta.

        Karhu jonka metsästäjät saalistivat oli tietenkin jääkarhu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Karhu oli musta eli mätä vai ottivatko jäitä mukaan, kun lähtöpiste liikkui.
        5 lukkoa ja jokaiselle oma avain, vai oliko se älylukko.
        Valehtelijat hirtetään ja noidat poltetaan.

        Ei päästä autisteja valtaan niin aurinko paistaa vielä huomennakin.

        Ei lähtöpiste mihinkään liikkunut. Lähtöpiste oli maantieteellinen pohjoisnapa. Älykäs ihminen älyää tämän. Persu ei älyä vaan luulee kaltaistesi lailla karhun olevan musta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei lähtöpiste mihinkään liikkunut. Lähtöpiste oli maantieteellinen pohjoisnapa. Älykäs ihminen älyää tämän. Persu ei älyä vaan luulee kaltaistesi lailla karhun olevan musta.

        Jäät liikkuvat ja karhulla on siniset silmät.


    • Annetaanpa oikea vastaus tuon rosvojen lukot -tehtävään.

      Lähdetään liikkeelle mahdollisista rosvokaksikoista, joita on 10 kpl. Voidaan päätellä että lukkojakin tulee olla vähintään yhtä monta, yksi lukko kullekin rosvoparille, jota se ei saa auki. Jos lukkoja olisi vaikkapa yhdeksän, joko yksi kaksikko saisi kaikki lukot auki tai kaksi eri kaksikkoa ei saisi yhtä lukkoa auki. Mutta silloin näistä kahdesta kaksikosta voitaisiin muodostaa kolmikko joka ei saa myöskään tuota lukkoa auki.

      Erilaisia lukkoja ja avaimia on 10 kpl. Kutakin avainta pitää olla vähintään 3 kpl eri rosvoilla, jotta kukin mahdollinen kolmikko saa oven auki. Avaimia tulee siis olla minimissään kaikkiaan 30 kpl eli 6 kpl erilaista avainta oikein jaettuna rosvoa kohti.

      Avainten oikea jako menee helpoimmin niin että ajatellaan ensin jokaiselle rosvolle jaettavaksi yksi kpl kaikkia avaimia. Sitten nimetään mahdolliset rosvokaksikot, esim. AB, AC, AD, AE, BC, BD, BE, CD, CE, DE. Nimetään vastaavasti lukot joita kukin rosvokaksikko ei saa auki: 0,1,2,3….9 vastaavasti. Poistetaan noita lukkoja vastaavien rosvokaksikoiden molemmilta jäseniltä kyseinen avain: A:lta ja B:ltä 0-avain… D:ltä ja E:ltä 9-avain. Kultakin rosvolta poistuu siis 4 avainta, sillä se kuuluu neljään kaksikkoon: A:lta 0, 1, 2 ,3…E:ltä 3, 6, 8, 9. Kullekin rosvolle jää 6 avainta. Kullakin rosvokaksikolla on 12 avainta, mutta niistä puuttuu yhden lukon avain. Kullakin rosvokolmikolla on 18 avainta, joihin sisältyvät kaikkien lukkojen avaimet. Jos joltain kolmikolta poistetaan yksi kaksoisavain, jokin toinen kolmikko ei saisi enää kaikkia lukkoja auki.

      • kolme lukkoa ja jokaiselle yksi sarjoitettu avain joka käy "omaan" lukkoon


    • Tässä on pieni ongelma. Onko kysymys nyt ihmisistä, jotka laativat testin vai sen ratkaisevista? Entä ihmiset, jotka eivät tee testiä?

      Mielestäni mensan testi ei kerro ihmisestä yleisesti mitään vaan enemmän kysymys on testin laatijoiden ja ratkaisevien suhteesta.

      • Mitä voimme päätellä niistä, jotka eivät tee testiä? Esimerkiksi eivät ole kuulleet testistä, eivät ehkä ymmärrä testin merkitystä, eivät halua käyttää rahaa testiin, pelkäävät testin tekemistä.

        Todennäköisesti kaikkien ryhmien joukossa on älykkäitä, taviksia ja tyhmiä.

        Mitä voimme päätellä niistä, jotka tekevät testin? He ovat kuulleet testistä, eivät ehkä ymmärrä testin merkitystä, haluavat käyttää rahaa testiin, eivätkä pelkää testin tekemistä.

        Todennäköisesti jne.

        Mitä voimme päätellä niistä, jotka läpäisevät testin. Ainakin heidän joukossaan on Antti Rinne, Rosa Meriläinen ja Tuomas Enbuske.


    • Älykkyyttä on monenlaista. Palikkatestissä menestyjä saattaa hyvinkin olla avuton sosiaalisissa suhteissa. joten vaikuttaa siltä osin tyhmältä.

      • Mensa-tyyppinen testi mittaa tiettyjä kognitiivisia kykyjä, kuten loogista päättelykykyä ja työmuistia. Testissä menestymisen on todettu korreloivan mm opiskelumenestyksen kanssa, joten se mittaa tilastollisesti älykkyyttä laajemminkin. Sen sijaan esim musiikillisen, sosiaalisen tai motorisen lahjakkuuden kanssa korrelaatiota ei välttämättä ole.


      • Meen sen käyttämä testi ei todellakaan mittaa sosiaalista lahjakkuutta, koska se ei ole sama kuin älykkyys.


      • Koska sosiaalisissa tilanteissa ei ole logiikkaa, tai kestää aikaa vieraiden ihmisten logiikkaan perehtyminen eikä se pahemmin kiinnosta. Tai on tietysti muttta toimii eri tavalla kuin palikat. Ehkä tuo kiinnostuksen puute selittää paljon, ei sos.tilanteissa järkeä ole. Ei heitäkään palikat kiinnosta eikä kukaan moiti...


    • Taitaa mensan testiin osallistuminen kertoa lähinnä älyn puutteesta. Älykäs tietää olevansa älykäs ilman testejäkln.

      • Niinhän sekä Jussi Halla-Aho että Donald Trump väittävät ja persut uskovat silmät ymmyrkäisinä. Ovat he molemmat älykkäitä jo vainen ovat. Vallan rivitallaajaa suonkuokkijaa älykkäämpiä.


      • Tai sitten ei. Mensassa on Suomessakin tuhansia jäseniä.

        Mensan käyttämä testi mittaa vain ns. yleistä älykkyyttä, ei esimerkiksi persoonallisuutta tai ahkeruutta. Se kannattaa muistaa testituloksen merkityksen arvioinnissa.


    • Mensan testi kertoo ihmisestä sen, että ihminen haluaa jaotella, luokitella, rakentaa ihmisten välille eroja eli luoda uusia keinoja, joilla ihminen voisi identifioida itsensä joko älykkääksi tai vähemmän älykkääksi (testin mukaan). Oikea älykkyys kumpuaa siitä, että tiedostaa oman tiedostamattomuutensa (älyttömyytensä).

      • Se on kuin kirkollisveron keruu.


    • No se että yleensäkin on vaivautunut testin tekemään, kertoo että henkilö ainakin kuvittelee olevansa keskimääräistä älykkäämpi, ja haluaa siitä jonkinlaisen todisteen. Mutta mitä varten? Ihanko vaan uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta tutkia itseään, vaiko tunteakseen ylemmyyttä suhteessa muihin ihmisiin (jos se tulos siis on odotetunlainen). Ehkä syinä on jonkinlainen sekoitus molempia.

      • Usein sanotaan että älykkäät piiloutuvat kohteliaisuudesta joten tuolla he voivat olla oma omanlaisensa kerho.


    • Psykologien käyttämä WAIS-testi on suht luotettava älykkyyden arvioinnissa. Mensan testit ovat höpöhöpöä.

      • Ei WAIS-testi kolmannella kerralla niin vaikea ole, kun ensimmäisellä.


    • Korkealla tuloksella näyttäisi olevan yhteys kovaääniseen pieruun joka on sekä pitkä kestoltaan että haisee erityisen pahalta. Lisäksi housussa tai pöntössä on paskaa.

    • Mutta missäs on tutkittu älykkäiden ihmisten halut? Yleinen olettamus on, että hakeutuu pikimmiten jollekin "eliittialalle" tienaamaan. Että on kiinnostunut tieteestä ja on tiedonhaluinen. Onko näin todella? Se että korkeakoulutettuja on tietty, aika iso määrä väestöstä tarkoittaa vain, että on oppimiskykyisiä ja -haluisia. Niitä poikkeavan älykkäitä on paljon vähemmän. Kuvittelisin esim. tuon tähden kohdalla, että luonne on jotenkin toisinajatteleva, tai olosuhteet ei kannustaneet mihinkään, että tunne-elämän traumaattisuus mahdollisti tuollaisenkin uran. Mahdollisesti narsismi, normeista piittaamattomuus, Vastoin normitaviksen käsityskykyähän se on.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Opettaja koulutus uusittava välittömästi. Ei vastaa tätä päivää.

      Kun näiden kiusaamisten ja tunnilla häiriköinti tapausten määrä näyttää vain lisääntyvän ja pahentuvan on opettajakoulutusta pakko muuttaa. Kolme asi
      Maailman menoa
      519
      3916
    2. Maisahan sen aloitti - pettämisen

      Tässä se nähtiin. Maisa petti Jaria JO viikko kihlajaisten jälkeen. Ai ai mikä tytsy. https://www.is.fi/ralli/art-2000006654320.html Ota ja lue totuus
      128
      2344
    3. Linnan juhlat on peruttu!

      Ne järjestetään toisella tavalla: https://yle.fi/uutiset/3-11568594
      Maailman menoa
      343
      1631