Tietokonelaitteiden sähkönkulutuksesta

Anonyymi

Kirjoitin tästä jo tietotekniikkapalstalle lähes sanasta sanaan, mutta ehkä täältä saisi tarkempia ohjeita, vaikka pari ihan hyvää vastausta tietotekniikkapalstallakin sain.

Taustatiedot:

Itselleni on vuosien saatossa kertynyt kaikenlaisia tietoteknisiä vempaimia, mm. muutama pöytäkone sekä läppäri ja näiden lisäksi on NAS-palvelimia, skanneri, virtalähteellinen sisäantenni sekä virtalähteellisiä USB-hubeja ja ethernet-kytkimiä kuten myös yksi tulostin. Kaikki em. laitteista ovat jatkuvassa käytössä ja seinään kytkettyinä.

Käyttöön on tulossa myös todella iso serveri, jonka virtalähteen tuotettu teho on 2000 wattia. Kaikki näistä laitteista sijaitsevat yläkerrassa. Valitettavasti tässä uudessa kämpässä yläkerran pistorasiat ovat maadoittamattomia. Jos ne haluaisi maadoittaa, niin pitäisi kai kutsua sähkömies vetämään talon keskukselta KeVi pistorasioihin. Ei kuulemma mikään halpa juttu.

Jos yläkerrassa kytkee samanaikaisesti useita laitteita päälle, niin valot voi alkaa vilkkua (sama tapahtuu, kun käynnistää pölynimurin yläkerrassa) ja olen huomannut, että keskellä päivää voi yht'äkkiä tulla n. sekunnin hetki, jolloin kaikkien yläkerran lamppujen valot himmenevät, vaikkei laitteilla tuolloin tekisi mitään erityisen virtaavieviä asioita. Ikään kuin lamput eivät tuolloin saisi sähköä tarpeeksi. Kaiken tämän takia päätin käyttää varavirtalaitteita yläkerran vempaimia varten.

Tuli mieleen, aiheuttavatko yläkerran laitteet liialti kuormitusta, joten tarkastin sulakekaapin. Siellä sulakkeita on yhteensä 12 kpl, joista osaan oli merkitty "10A" (mm. pannuhuone, pakastin ja öljypoltin) ja osaan "4 x 2,5 16A" (mm. liesi ja pesukone). Pikaisen googlauksen perusteella sulakkeen ollessa 10A pitäisi sallitun kuormituksen kai olla n. 2300W, kun taas 16A osalta vastaava lukema lienee osapuilleen 3680W.

Sähkömiehet tietävät nuo tarkemmin, mutta nuo lienevät suuntaa antavia lukemia. Yläkerran osalta sulakekaapissa luki, että "10/500.A.", joka erään kommentoijan mukaan tarkoittaa, että "sulakkeen nimellinen kesto on 10 A virtaa ja että se pystyy katkaisemaan virransyötön 500 V jännitteeseen asti eli toimii myös kolmivaihesyötössä".

Kysymykset:

1) Yläkerrassa on kolme huonetta ja pistokkeita saa yläkerran seiniin yhteensä 12 kpl (tai 16 kpl, jos ullakot lasketaan mukaan). Kaikki pistorasiat ovat siis maadoittamattomia. Mitenköhän kalliista urakasta puhutaan, jos haluaisi maadoittaa nuo kaikki? Sulakekaappi sijaitsee kerrosta alempana.

2) Tarkoittaako tuo sulakekaapissa yläkerran osalta lukeva "10/500.A.", että yläkertaan sietää maksimissaan laittaa n. 2300W edestä laitteita?

3) Voiko yläkerran "wattikapasiteettia" nostaa jos esim. sähköstä jotakin tietävä naapuri on jeesaamassa, vai tarvitaanko tuohon sähkömiestä? Vai onko tuon kapasiteetin nostaminen ylipäänsä mahdollista?

36

51

Vastaukset

  • Suojamaadoitus ei sähkönkulutukseen tai lamppujen vilkkumiseen vaikuta yhtään mitään.
    Varmaan joku rane osaa vaihtaa sulakepohjan mutta ei sekään vilkkumiseen mitään vaikuta.

  • Mikä on kolmas paikka mihin aiot kirjoittaa ?

  • Minulla on kannettava joka vie n. 32 wattia sähköä, ja pöytäkone näyttöineen vie 260 wattia. Et aika isoja eroja on koneilla.

  • Suojamaadoitus ei vaikuta tuossa mitään muuta kuin suojaukseen eli rikkinäisestä laitteesta potentiaalisesti saatavaan sähköiskuun.

    Sulakkeen tarkoitus on suojata sähköjohdot ylikuormitukselta. Jos sulake ei pala, et ylikuormita sähköjärjestelmääsi. Sähkökuvista ja kokeilemalla voit selvittää onko kaikki pistorasiat tosiaan sen yhden 10 A sulakkeen takana. 12 tai 16 pistorasiaa saman sulakkeen takana kuullostaa epänormaalilta.

    10 A sulakkeen systeemissä on 1,5 mm2 johdot. Sulakkeen vaihto 16 A:ksi vaatii kaapeloinnin muuttamista 2,5 mm2:ksi. Samalla on helppo laittaa suojamaadoitus. Työmäärä riippuu oleellisesti putkituksen kunnosta sekä mahdollisista pintavedoista.

    Ellei kaapelointi ole poikkeuksellisen pitkä, jännitehäviö on mitätön. Tästä voit laskea: https://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml18.sis
    Huomaa, että jännitehäviötä tulee sekä vaiheessa että maassa. Siis 10 m pitkä veto lasketaan 20 m arvolla, jolloin 10 A 1,5 mm2 kaapelissa aiheuttaa vasta 2,3 V tiputuksen, jota et huomaa. Valojen himmentyminen johtuu jostain muusta. Oletko varma, että se koskee vain yläkertaa? Pölynimurin käynnistys vie hetkellisesti moninkertaisen tehon, joka voi jo näkyä valoissa, mutta ei ehdi polttaa sulaketta.

    Ovatko kertomasi kulutukset mitattuja vai tyyppikilvestä luettuja? Laitteet harvoin vievät tyyppikilven arvoja, varsinkaan tietotekniikka.

    • "Ovatko kertomasi kulutukset mitattuja vai tyyppikilvestä luettuja? Laitteet harvoin vievät tyyppikilven arvoja, varsinkaan tietotekniikka."

      -Nuo arvot eivät ole mitattuja millään työkalulla, vaan otin ne laitteiden teknisistä tiedoista. Esimerkiksi tietokoneeni virtalähde on tietojen mukaan "Internal 500 W (100V-240V)". Käsittääkseni tuo vaatii koneen käynnistysvaiheessa tuon 500W, mutta todellinen kulutus koneen jo ollessa päällä on vähäisempää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Ovatko kertomasi kulutukset mitattuja vai tyyppikilvestä luettuja? Laitteet harvoin vievät tyyppikilven arvoja, varsinkaan tietotekniikka."

      -Nuo arvot eivät ole mitattuja millään työkalulla, vaan otin ne laitteiden teknisistä tiedoista. Esimerkiksi tietokoneeni virtalähde on tietojen mukaan "Internal 500 W (100V-240V)". Käsittääkseni tuo vaatii koneen käynnistysvaiheessa tuon 500W, mutta todellinen kulutus koneen jo ollessa päällä on vähäisempää.

      Ei se vie koskaan läheskään 500 W. Tuohan on mitoitettu riittämään kaikkeen kuviteltavissa olevaan kulutukseen. Eli tehokkaimmat prossut täydellä kuormalla, lukuisia kovalevyjä, USB-porteissa täysi kuormitus, puhaltimet täysillä jne. Silti voi olla reilusti ylikapasiteettia.

      Nykyiset prossut eivät paljoa vie ellei niillä tee jotain jatkuvasti 100% CPU-aikaa vievää. Silloinkaan monet prossut eivät vie kuin muutama kymmenen W, kannettavissa 10-20 W usein.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei se vie koskaan läheskään 500 W. Tuohan on mitoitettu riittämään kaikkeen kuviteltavissa olevaan kulutukseen. Eli tehokkaimmat prossut täydellä kuormalla, lukuisia kovalevyjä, USB-porteissa täysi kuormitus, puhaltimet täysillä jne. Silti voi olla reilusti ylikapasiteettia.

      Nykyiset prossut eivät paljoa vie ellei niillä tee jotain jatkuvasti 100% CPU-aikaa vievää. Silloinkaan monet prossut eivät vie kuin muutama kymmenen W, kannettavissa 10-20 W usein.

      "Nykyiset prossut eivät paljoa vie ellei niillä tee jotain jatkuvasti 100% CPU-aikaa vievää. "

      HUOM:

      Internet -selaimen (Kuten Firefox, Chrome, Opera, Edge, InternetExplorer jne) käynnissä pitäminen = usein sama asia kuin jatkuva 100% CPU -kuormitus.

      Sivuilla olevat mainos -javascriptit, videotoistojavascriptit ja googlen työkalut pitävät tehokkaasti huolen siitä, että muutama nettisivu auki, niin CPU -kuormitus on koko ajan 100%.

      Nopea prosessori ei auta asiassa mitään, koska nuo em. javascriptit kuluttavat aina niin paljon CPU -aikaa kuin ikinä pystyvät.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Nykyiset prossut eivät paljoa vie ellei niillä tee jotain jatkuvasti 100% CPU-aikaa vievää. "

      HUOM:

      Internet -selaimen (Kuten Firefox, Chrome, Opera, Edge, InternetExplorer jne) käynnissä pitäminen = usein sama asia kuin jatkuva 100% CPU -kuormitus.

      Sivuilla olevat mainos -javascriptit, videotoistojavascriptit ja googlen työkalut pitävät tehokkaasti huolen siitä, että muutama nettisivu auki, niin CPU -kuormitus on koko ajan 100%.

      Nopea prosessori ei auta asiassa mitään, koska nuo em. javascriptit kuluttavat aina niin paljon CPU -aikaa kuin ikinä pystyvät.

      Mulla on nyt kymmeniä välilehtiä auki Firefoxissa ja muutama Edgessä. Task Managerin mukaan CPU-kuormitus 6-7% ja kumpikaan noista ei ole suurin kuormittaja. Tuuletin käy hetken silloin tällöin. Pari vuotta vanha läppäri i5-prossulla. Akku kestää lähes 10 tuntia, joten ei ole mikää tehoprossu.


  • Yläkerroksen sulakemerkintä on varmaan jonkun maallikon tekemä, siinä on kuitenkin vaan 10A sulake ja se kestää sen nimellisen 2300W.
    Yläkerrokseen voisi asennuttaa yhteen huoneeseen uudet maadoitetut pistorasiat tietokoneita varten ja uusi kaapeli sähkökeskukselta jos keskuksessa on vapaana tyhjä sulakepaikka. Se ei hirveästi maksaisi.

    • Onko uusien, maadoitettujen pistorasioiden asentaminen halvempaa kuin se, että vanhoista, maadoittamattomista pistorasioista tehdään maadoitettuja?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onko uusien, maadoitettujen pistorasioiden asentaminen halvempaa kuin se, että vanhoista, maadoittamattomista pistorasioista tehdään maadoitettuja?

      Milläs konstilla vanhasta maadoittamattomasta rasiasta tehdään uusi maadoitettu?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onko uusien, maadoitettujen pistorasioiden asentaminen halvempaa kuin se, että vanhoista, maadoittamattomista pistorasioista tehdään maadoitettuja?

      On aika toivotonta hommaa alkaa lisäämään vanhaan maadoittamattomaan pistorasiaan suojakoskettimia...


    • Anonyymi kirjoitti:

      On aika toivotonta hommaa alkaa lisäämään vanhaan maadoittamattomaan pistorasiaan suojakoskettimia...

      Nollajohtoon kevin yhdistävät ilppiasentajat kun vanhassa talosa koneelle sähköä ottavat. Ihan laillinen konsti on, ilmeisesti.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Milläs konstilla vanhasta maadoittamattomasta rasiasta tehdään uusi maadoitettu?

      "Milläs konstilla vanhasta maadoittamattomasta rasiasta tehdään uusi maadoitettu?"

      -Tarkoitin, että maadoittamattomat uusitaan maadoitettuihin ja samalla vedetään talon keskukselta KeVi pistorasioihin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      "Milläs konstilla vanhasta maadoittamattomasta rasiasta tehdään uusi maadoitettu?"

      -Tarkoitin, että maadoittamattomat uusitaan maadoitettuihin ja samalla vedetään talon keskukselta KeVi pistorasioihin.

      Se ei oikein aina onnistu, kun sähkärin vetojousi ei kulje putkissa. Muitakin ongelmia siinä on. Jos se helppoa olisi, maadoitusta nollajohtoon ei tehtäisi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Se ei oikein aina onnistu, kun sähkärin vetojousi ei kulje putkissa. Muitakin ongelmia siinä on. Jos se helppoa olisi, maadoitusta nollajohtoon ei tehtäisi.

      Eli onko helpointa, jos sähkömies asentaa yläkertaan kokonaan uudet, maadoitetut pistorasiat? Sittenhän asennuksen jälkeen pistorasioita olisi yläkerrassa muutama lisää. Nyt pistorasioita on yläkerrassa 12 (tai 16, mikäli ullakot mukaanluetaan). Sulakekaapissa ei näyttänyt olevan paikkoja ylimääräisille sulakkeille, joten maadoitettujen pistorasioiden lisääminen yläkertaan pakottaisi kai tekemään muutoksia tai lisäyksiä sulakekaappiin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli onko helpointa, jos sähkömies asentaa yläkertaan kokonaan uudet, maadoitetut pistorasiat? Sittenhän asennuksen jälkeen pistorasioita olisi yläkerrassa muutama lisää. Nyt pistorasioita on yläkerrassa 12 (tai 16, mikäli ullakot mukaanluetaan). Sulakekaapissa ei näyttänyt olevan paikkoja ylimääräisille sulakkeille, joten maadoitettujen pistorasioiden lisääminen yläkertaan pakottaisi kai tekemään muutoksia tai lisäyksiä sulakekaappiin.

      Ei suojamaadoitusjohtimeen mitään sulakkeita saa asentaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli onko helpointa, jos sähkömies asentaa yläkertaan kokonaan uudet, maadoitetut pistorasiat? Sittenhän asennuksen jälkeen pistorasioita olisi yläkerrassa muutama lisää. Nyt pistorasioita on yläkerrassa 12 (tai 16, mikäli ullakot mukaanluetaan). Sulakekaapissa ei näyttänyt olevan paikkoja ylimääräisille sulakkeille, joten maadoitettujen pistorasioiden lisääminen yläkertaan pakottaisi kai tekemään muutoksia tai lisäyksiä sulakekaappiin.

      Et ole kertonut onko asennukset pintajohdoilla vaiko uppoasennettuna?
      Jos reitti pintajohdon vetämiselle on helppo, se on halvin tapa. Vaikka tyhjää sulakepaikkaa ei olisikaan, on mahdollista yhdistää kaksi pientä ryhmää yhteen, että vapautuu uudelle pistorasiaryhmälle sulake.
      Toinen vaihtoehto on vaihtaa vanhat pistorasiat maadoitetuiksi nollauksella, mutta se ei auta sähkön vähyyteen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Et ole kertonut onko asennukset pintajohdoilla vaiko uppoasennettuna?
      Jos reitti pintajohdon vetämiselle on helppo, se on halvin tapa. Vaikka tyhjää sulakepaikkaa ei olisikaan, on mahdollista yhdistää kaksi pientä ryhmää yhteen, että vapautuu uudelle pistorasiaryhmälle sulake.
      Toinen vaihtoehto on vaihtaa vanhat pistorasiat maadoitetuiksi nollauksella, mutta se ei auta sähkön vähyyteen.

      Asennukset ovat 95% pintajohdoilla, siis "seinäkiinnityksillä" eli kulkevat seinää pitkin, usein katon rajassa. Käsillä riuhtomalla ne irtoaisivat. Missään kohdasssa johdot eivät kulje pitkiä matkoja seinän sisällä. Yläkertaan johdot kulkevat katon rajassa seinää pitkin, mutta yläkerran aulassa on kunkin huoneen seinään kiinnitetty tämäntyyppiset jakorasiat, joiden läpi johdot kulkevat:

      https://i.ibb.co/mBr8Z31/Jakorasia-seinassa.png
      https://i.ibb.co/KKB4Txh/Jakorasia-seinassa-02.png

      Kunkin jakorasian kohdalta johto siis menee seinän läpi. Näiden seinien toisella puolella on vastaavanlainen jakorasia, josta johdot menevät pistorasioihin. Seinän paksuus on n. 22 cm. Askartelin tällaisen havainnollistuksen:

      https://i.ibb.co/qB9C6GF/Johdot.png


    • Anonyymi kirjoitti:

      Asennukset ovat 95% pintajohdoilla, siis "seinäkiinnityksillä" eli kulkevat seinää pitkin, usein katon rajassa. Käsillä riuhtomalla ne irtoaisivat. Missään kohdasssa johdot eivät kulje pitkiä matkoja seinän sisällä. Yläkertaan johdot kulkevat katon rajassa seinää pitkin, mutta yläkerran aulassa on kunkin huoneen seinään kiinnitetty tämäntyyppiset jakorasiat, joiden läpi johdot kulkevat:

      https://i.ibb.co/mBr8Z31/Jakorasia-seinassa.png
      https://i.ibb.co/KKB4Txh/Jakorasia-seinassa-02.png

      Kunkin jakorasian kohdalta johto siis menee seinän läpi. Näiden seinien toisella puolella on vastaavanlainen jakorasia, josta johdot menevät pistorasioihin. Seinän paksuus on n. 22 cm. Askartelin tällaisen havainnollistuksen:

      https://i.ibb.co/qB9C6GF/Johdot.png

      Eikö siellä yläkerrassa ole valaisimia lainkaan, pelkkiä pistorasioita vain?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö siellä yläkerrassa ole valaisimia lainkaan, pelkkiä pistorasioita vain?

      Jätin valaisimet tuosta havainnollistuksesta pois (enkä laittanut siihen ullakoitakaan). Jakorasioista noita johtoja menee myös valaisimiin pistorasioiden lisäksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nollajohtoon kevin yhdistävät ilppiasentajat kun vanhassa talosa koneelle sähköä ottavat. Ihan laillinen konsti on, ilmeisesti.

      Keviä ei saa yhdistää nollajohtimeen. Se on selvästi SFS6000:ssa kielletty.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Keviä ei saa yhdistää nollajohtimeen. Se on selvästi SFS6000:ssa kielletty.

      PEN-johtimesta saa PE:n erottaa jos halutaan nelijohdinjärjestelmästä viisijohdinjärjestelmä.


  • Hommaa nyt ensin vaikka pistorasiaan laitettava energiankulutus mittari, hinta on Kirjastollakin ja paikallisella sähköyhtiöllä on yleensä myös lainattavia vehkeitä.

    Tämän jälkeen näet paljonko todellinen kulutus on. Sitten voi alkaa miettimään korjausvaihtoehtoja.

    • Taidan hankkia sellaisen vaikka Clasulta, mutta antavatko halvat parinkympin energiakulutusmittarit luotettavia arvioita vai tarvitseeko hintavampaa ja parempaa mittaria?


  • Aloittajallahan on sulakkeet kestänyt eivätkä paka joten kulutus on aina ollut alle 2300w

    Valojen välkk y minen båvoi johtua jonkun suu t uåitehoisen kålaitteen käynnistymisestä
    Esim öljy poltin tai vanha jääkaappi pakastin.

    Alakerran sulkakekaapista vaan uusi 2.5mm2 sen rthmä ja 16 a

    Tilapäisesti voisi jopa kokeilla vetää alakerasta jatkojohdolla muutamille laitteile sähköt.

    Ilmeisesti e t halua maksaa harrastuksestasi mitään ylimääräistä.

    • Kyllä mä sähkömiehen aion tilata nuo tekemään, mutta jotakin vinkkiä voisi hinnoista antaa, että missä nuo suurin piirtein liikkuu. Talo on sen verran vanha, että tosiaan kaikki yläkerran pistorasiat ovat maadoittamattomia. Nollausta en ole tekemässä, vaikka se kai nykyään laillista onkin (ilm. oli jossakin vaiheessa laitonta) ja kiinnostaisi tietää, saako samassa huoneessa olla sekä maadoitettuja että maadoittamattomia pistorasioita. Maadoitusta kaipaisin, koska ajattelin hankkia ylijännitesuojia. Multa on jo pari kertaa hajonnut reititin kesäukkosilla ja ylijännitesuojat pitäisi käsittääkseni aina laittaa maadoitettuihin pistorasioihin, jotta ne toimisivat.


    • Laskit väärin, kulutus on voinut olla liki 3kW.


  • Tuosta nyt ei ota selvää mikä aloittajan varsinainen ongelma on?
    Jos se on valojen himmentely yläkerrassa, kun siellä kytketään isoja kuormia päälle, voi jossain liitoksissa olla huonoa kosketusta. Se selviää kun kutsuu sähkömiehen mittaamaan asennustesterillä oikosulkuvirrat talon sähköpisteistä ja keskuksilta.

    • Vaikuttaa olevan moniongelmainen...


  • Kirjoitan tänne mielipiteeni olematta sähköjärjestelmien kuin tietotekniikan osaaja. Aivan simppeleitä käytännönasioita jostakin tiedän. Kun jännite on 230 volttia ja sulakkeen koko (mikä vastaa ilmeisesti sähkökaapeleiden kestävyyttä liittyen paloturvallisuuteen) 10 amppeeria, voi kyseisen sulakkeen piirissä olevien laitteiden yhteisteho olla maksimissaan tuon 2300 wattia. Maadoitus, kuten jo aiemmin mainittiin, on turvallisuuden kannalta (esim. laitteen kuori tulee jännitteelliseksi), parasta olla melkein laitteissa kuin laitteissa.

    Minäkin ihmettelen kotitietokonelaitteita (nykyaikaisia), joiden tehot menevät yli kahden kilowatin. Yksi tilapäinen ratkaisu voisi (oik. voisiko olla ?) olla maadoitettu jatkojohto. Siinä jännite kai hieman laskee, enkä tiedä sen soveltuvuutta tietotekniikkaan. Esim. ulkona voi olla valovirralla (tuo n. 230 volttia...ei kolmivaiheinen voimavirta, vaan kotitalouksien "tavallinen käyttöjännite") 20 metrin jatkojohtoja ja sähkökoneet toimivat normaalisti.

  • Kuten eilen jo kirjoitin ja pienellä kuvalla havainnollistin (kuvasta valot ja ullakot jätetty pois), niin asennukset on tehty pintajohdoilla siten, että johdot kulkevat seinää pitkin katonrajassa. Ainoastaan parista kohdasta johdot kulkevat 22 cm matkan seinän läpi. Nämä kohdat näyttäisivät poikkeuksetta olevan sellaisia, joista johto kulkee jakorasiaan ja jakorasiasta seinän läpi toiseen vastaavanlaiseen jakorasiaan, josta sitten vuorostaan johdot kulkevat pistorasioihin ja kattovalaisimiin. Kaikki pistorasiat ovat tosiaan yläkerrassa maadoittamattomia. Minkähän hintaiseksi tällaisessa tilanteessa voisi tulla maadoitettujen pistorasioiden asennustyö yläkertaan?

    En aloituksessani kertonut aikeistani hankkia ylijännitesuojia (mm. reititin on jo kahdesti hajonnut männävuosina kesällä ukkosten aikana) ja ylijännitesuojat olisi ilmeisesti kytkettävä maadoitettuihin pistorasioihin, jotta ne toimisivat.

    Epäilin liikakuormitusta aloituksessani, mutta en voi olla asiasta satavarma. Hankin nyt ainakin energiamittarin, mitä yksi kommentoija jo ehdottikin.

    Maadoittamiset ja johtojen uusimiset, sulakehommat jne. ovat sähkömiehen töitä, enkä pyydä ketään "ranea" noita tekemään. Muutenkin tuo sähkötilanne tulisi tarkistaa ammattilaisen toimesta.

    • Aikuisten oikeasti väität etkä kysy. Tiedät asiat jo riittävän hyvin omasta mielestäsi.
      Tuollainen oikeuttaa suoli24 sähköasetuksen mukaan kymmeneen pisteeseen ja papukaijamerkkiin.


  • Jos sulakkeetkestää ei hätää.
    Tietenkin kun tuotvielä imurin yläkrtaan alkaa jo sulakeet mennä.

    Ota myös huomiioon , kun lisää uusia rasioita ja kuormitat niitä yli 2000w. Teholla tuntikausia
    Vastaa se jo samantehoisien lämmittimen käyttö.
    Sis huneisto lämpenee rutkasi ja sähkölasku myös tunnissa noin 2€

  • Jatkoroikkatyyppiset ja muut pistorasioihin asennettavat ylijännitesuojat eivät anna yhtä hyvää suojausta kuin sähköpääkeskukseen asennettava yksi koko talouden sähkölaitteet suojaava useamman satasen hintainen ylijännitesuoja, jonka on syytä olla tyypin 1+2 yhdistelmäsuoja. Esimerkiksi saksalaiset Dehn ja OBO Bettermann valmistavat asiallisia laitteita.

    Yläkerran huoneiden sähköjen muuttaminen maadoitetuiksi kannattaa teettää tuntityönä. Hinta voi olla esimerkiksi 55 eur/h luokkaa. Pinta-asennus on helppoa seinän sisässä kulkevien kaapelien uusimiseen verrattuna. Huomaa, että nykymääräykset saattavat samalla edellyttää myös vikavirtasuojien asentamista, nekin tulevat pääkeskuksen yhteyteen erilliseen parinkympin muoviseen moduulikoteloon, vanhassa pääkeskuksessa kun ei todennäköisesti ole paikkoja DIN-kiskoon asennettaville tarvikkeille.

    • Vvsk:ä ei ole pakko asentaa ellei keskustakin uusita. -pl esim. ulkotilat ja pesuhuoneet.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.