Miten tässä saisit itsesi hengilltä? Ei auta viina, lääkkeet tms... Näinkin toivottomassa tilanteessa kun missä itse elän ja suorastaan kiroan kovaan ääneen kun aina vaan aamuisin herään että pakko jatkaa tätä toivotonta elämää.
Psykoterapeutille/muille mielenterveys ammattilaisille puhuminen ei auta eikä edes lääkäreille... Nämä "hoitohössötädit" vaan vaativat syömään lääkkeitä että niillä muka olo paranisi.. Omasta kokemuksesta voin sanoa että "vitut parane"... Jos oikein jyrkkä olet vastaanotolla niin sinut pakotetaan mielisairaalaan suljetulle osastolle aina 4 päiväksi "pakkohoitoon" ja täällä suomessa mielenterveyslaki on niin päin helvettiä säädetty että et saa lähteä sieltä niiden 4 päivän aikana pois vaikka miten järkevästi tai viisaasti esiintyisit! (Tästä jo 2 kertaa huonoja kokemuksia) Minulla on jo noin. 10v kokemus mielenterveys/psykoosilääkkeiden syömisestä eikä ne auta ollenkaan kohentamaan mielialaa... Se on vaan tätä veivaamista lääkäreiden kanssa.. Että jos joku mt-lääke ei auta niin nostellaan vaan annoksia tai sitten vaihdetaan lääkettä... Usein jopa huijataan syömään samaa lääkettä eri nimellä! Niin kuin itsellä Cipralexin ja Escitalopramin kohdalla. Käyn nykyäänkin psykoterapeutin puheilla viikottain mutta en voi hänelle puhua omia ajatuksiani suoraan itseni päiviltä pois saamisesta juuri sen takia että välttyisin turhalta lässytykseltä tai pahimmillaan mielisairaalan suljetulle joutumisesta...
Tässä paskamaassa nimeltä suomi on ehdottomasti eutanasiat kielletty yhtä toivottomien tapausten kohdalla niin kuin minä.. Alkaa olemaan tosi vaikeaa tämä ns. "pakotettu elämänjatkaminen" olen viimeisen 2 vuoden aikana irtisanoutunut työpaikastanikin mt-ongelmien takia ja jokainen asia mitä yritänkin tehdä korjatakseni elämääni menee tasaisen pieleen. Vaikea kuvailla tarkemmin mutta olen täysin toivoton tapaus jolle toivoisi nopean ja kivuttoman kuoleman koska olen täysin turha ihminen tälle yhteiskunnalle ongelmieni vuoksi ja enkä jaksa enää todellakaan kuunnella turhia lässytyksiä tästä!! Mutta eihän se tässä maassa onnistu, lääkärillä juoksua ja lisää turhia lääkityksiä vaan...
Psykoterapeutille/muille mielenterveys ammattilaisille puhuminen ei auta eikä edes lääkäreille... Nämä "hoitohössötädit" vaan vaativat syömään lääkkeitä että niillä muka olo paranisi.. Omasta kokemuksesta voin sanoa että "vitut parane"... Jos oikein jyrkkä olet vastaanotolla niin sinut pakotetaan mielisairaalaan suljetulle osastolle aina 4 päiväksi "pakkohoitoon" ja täällä suomessa mielenterveyslaki on niin päin helvettiä säädetty että et saa lähteä sieltä niiden 4 päivän aikana pois vaikka miten järkevästi tai viisaasti esiintyisit! (Tästä jo 2 kertaa huonoja kokemuksia) Minulla on jo noin. 10v kokemus mielenterveys/psykoosilääkkeiden syömisestä eikä ne auta ollenkaan kohentamaan mielialaa... Se on vaan tätä veivaamista lääkäreiden kanssa.. Että jos joku mt-lääke ei auta niin nostellaan vaan annoksia tai sitten vaihdetaan lääkettä... Usein jopa huijataan syömään samaa lääkettä eri nimellä! Niin kuin itsellä Cipralexin ja Escitalopramin kohdalla. Käyn nykyäänkin psykoterapeutin puheilla viikottain mutta en voi hänelle puhua omia ajatuksiani suoraan itseni päiviltä pois saamisesta juuri sen takia että välttyisin turhalta lässytykseltä tai pahimmillaan mielisairaalan suljetulle joutumisesta...
Tässä paskamaassa nimeltä suomi on ehdottomasti eutanasiat kielletty yhtä toivottomien tapausten kohdalla niin kuin minä.. Alkaa olemaan tosi vaikeaa tämä ns. "pakotettu elämänjatkaminen" olen viimeisen 2 vuoden aikana irtisanoutunut työpaikastanikin mt-ongelmien takia ja jokainen asia mitä yritänkin tehdä korjatakseni elämääni menee tasaisen pieleen. Vaikea kuvailla tarkemmin mutta olen täysin toivoton tapaus jolle toivoisi nopean ja kivuttoman kuoleman koska olen täysin turha ihminen tälle yhteiskunnalle ongelmieni vuoksi ja enkä jaksa enää todellakaan kuunnella turhia lässytyksiä tästä!! Mutta eihän se tässä maassa onnistu, lääkärillä juoksua ja lisää turhia lääkityksiä vaan...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Psykootisiin sairauksiin kuuluu olennaisena osana sairaudentunnottomuus. Siis henkilö ei itse tajua olevansa sairas. Siksi usein vaikeita hoitaa koska henkilöltä puuttuu motivaatio ja halu hoitoon.
AP. Tuo on juuri tuota lässytystä mitä en todellakaan tahdo kuulla.
Jos ei halua kuunnella turhia lässytyksiä niin ei kannata kirjoittaa keskustelupalstalle. Yksi virhe lisää sun listalle..
Niin näköjään joo mutta minkäs tässä asialle teet... Ei pääse pois tästä maailmasta niin ei. Turhaa lässytystä ja lääkitystä vaan että ois vaan enemmän sekas… Ylipäätään hengittäminen on jo virhe lisää tällä listalla muttei sitäkään voi lopettaa, pyörtyy vaan.
Mutta jatketaan silti kaikesta huolimatta tätä elämää "pakon sanelevasti" vaikkei tämä ole yhtään minkään arvoista.
Vähän niin kuin Klunssila sanoi aikoinaan Yleisradion Yölinja ohjelmassa:
"Ei muuta kun huumori yllä ja ei anna periksi ja eikun lisää paskaa housuun"
T: AP
Hei,
Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi tänne. Joskus pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Mainitsit, että et koe saavasi apua ammattilaiselle puhumisesta. Siitä huolimatta laitan tiedoksesi muutaman tahon, joihin voit halutessasi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä.
- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
- Valtakunnallinen kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 09 252 5010 arkisin klo 9-07 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 15-07.
- Kriisikeskukset
Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Niiden yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata
Hyvä asia että laitoit linkit hyvän asian puolesta ja nuo on hyviä niille keillä tuontyylinen apu toimii. Omalla kohdalla ei ole oikeanlainen. Mutta niin kuin jo sanoin että tätä lukiessaan vastaavanlaisesta avusta hyötyä saavat voivat ottaa laittaa kuitenkin laittamasi linkit talteen.
T: AP
Ehkä sulle auta jutustelut. Jos suora toiminta auttaisi? Eli elämään sisältöä, jonka kautta se mielialakin sieltä nousee jossain vaiheessa? Mikä sulle on joskus tuonut hyvää mieltä aiemmin? Joku tekeminen, harrastus tms.
Kokeiltu on. Esim. liikunta on täysin yliarvostettua, ainakin omalla kohdallani. Muunmoassa myös ihossa olevia vanhoja tatuointeja yritetty korjaus värittää ja jäävät aina yhtä masentavan haaleiksi ja katkonaiseksi (Huom! Olen v-mainen taiteilijaluonne). Olen yrittänyt myös tuoda luovuuttani esille esim. kirjoittamalla mutta yhtä huonosti alkaa menemään aina ja sekös kiukuttaa, masentaa ja ahdistaa. En tässä nyt julkisesti ala enempää kuvailemaan nuista harrastus tms. kokeiluista.. Ja jos kertoisin yksityiskohtaisemmin ongelmistani niin ehkä silloin näillä "ymmärtämättömilläkin" ehkä syttyisi lamppu paremmin päässä että miksi tahdon kovasti saada itseni pois päiviltä. Mutta kun ette kukaan tiedä asioiden todellisia laitoja siis siitä miksi ajattelen ja näen asiat näin monenlaisten kokemusten kautta. En niistä tässä julkisesti enempää kerro. mutta niin kuin jo sanoin.. Tilanne on toivoton ja vastentahtoani silti vaan elämä jatkuu päivästä toiseen :( T:AP
Kehnosti on asiasi, kun et saa itseäsi edes hengiltä.