Näyttää tulevan kaikista stressaavin ikä tästä

Viidestäkymmenestä, miten tämä voikin mennä näin? Vuosi vuodelta vaan enemmän ja enemmän vaikeuksia, työhön, rahoihin ja muuhun elämään liittyen. Tämäkö se elämän tarkoitus on? Kärsiminen. Sekö tekee ihmisestä vahvemman. Kuinka monta vuotta tätä pitää vielä kestää? Olen jo läksyni oppinut, saisi riittää jo. Ei tänne viitsi yksityiskohtia kirjoittaa, pilkkaajien iloksi.
15<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Joillain on ollut kärsimystä koko ikä tasaisin väliajoin suunnilleen.

Äänestä

On totta, että monille tulee vaikeuksia ja elämänmuutoksia 45-50 paikkeilla. Ja kehonkin.
Sanotaan, että parinkympin jälkeen ei ole muuta kuin alamäkeä, mutta se alkaa tuntua vasta tässä kohtaa.

Äänestä
  • Älkää nyt kääntäkö asioita päälaelleen, 50v. on vielä vahvaa aikaa,
    voitte tehdä aivan mitä haluatte.
    Ja 60:kin on hyvää aikaa, lapsenlapsi syntyy, ja sitä ette unohda 85-vuotiainakaan!
    sanoo kokemusasiantuntija.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älkää nyt kääntäkö asioita päälaelleen, 50v. on vielä vahvaa aikaa,
    voitte tehdä aivan mitä haluatte.
    Ja 60:kin on hyvää aikaa, lapsenlapsi syntyy, ja sitä ette unohda 85-vuotiainakaan!
    sanoo kokemusasiantuntija.

    Höpö höpö.. Mikä. Mies. Komme rii kun olen selvinnyt kännistä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Höpö höpö.. Mikä. Mies. Komme rii kun olen selvinnyt kännistä.

    Vaikka kommenttisi sisältö jää epäselväksi, niin on sanottava, että jos elämäsi kuluu känneistä selviämiseen, niin sulla ei todellakaan ole paljon enää elämää edessä. Niillä, jotka eivät kännää, voi olla vielä kaikki / paljon edessä. Aivan heistä itsestään ja tahtotilastaan riippuen. - Nm. Höpöttele ittekses vain

    Äänestä

Vaikuttaa että sinulla on kuitenkin työ. Hyvä. Rahoihin liittyy vaikeuksia, onko niitä liian vähän, riittävästi vai sijoittamiseen asti, siinä on helkkaristi ongelmia, minulla ainakin kun en ole siinä hyvä. Oli avioero 50nä, karseaa aikaa, mutta kun siitä on ohi päässyt, keskittyy elämään. Voimia.

Äänestä

50v ikäisenä oli jo alkanut loppukiri varhaisen töissäkäymisen lopettamisen varmentamiseksi. 52v > 57v oli siinä mielessä levottominta aikaa.
Viimeisestä vakituisesta työpaikasta lähtö ja loppukiri 10:ssä pätkässä 2pv > 7kk joista yksikään ei ollut kotipaikkakunnalla.
Oli kiva jäädä täysvapaalle 19 vuotta sitten.

Ajattele positiivisesti!

Äänestä

Anteeksi, että en ymmärrä kommenttiasi. Ehkä siitä syystä, että noin 50 kohdalta alkoivat meitsin kevyimmät ja mukavimmat vuodet ikinä. Taisi olla se ns. viidenkympin villitys, kiltti sellainen, mutta menoa ja meininkiä riitti.

Ja vihdoinkin uskallusta kokeilla sitä hommaa, jota olisi pitänyt tehdä koko elämänsä. - Nm. Viihdevuodet

Äänestä

60-vuotiaana olisitte mielellään 5-kymppisiä kaikesta huolimatta.
Ei elämä ikääntyessä välttämättä helpommaksi tule.
Tulee vain toisenlaisia vaikeuksia.
Voin sen sanoa nyt 70-vuotiaana.
Raskaimmat vuodet on edessä,
joten nauttikaa 5-kymppisistänne
Täysin siemauksin ! Kippis !

Koskaan ei mene niin huonosti,
etteikö huomenna voisi mennä vielä huonommin :DDD

Äänestä
  • Jos mieli ja asenne ovat raskaita, niin kaikki on raskasta. - Nm. Kevennä

    Äänestä

Et ole oppinut mitään!

Äänestä

Mulla sekosi pää neljänkympin kriisissä ja nyt viidessäkympissä sekoaa koko kroppa näistä vaivoista. Tunnen olevani vanhus. Kaikki lapsuuden traumat paukuttaa päälle ja on koko ajan päässä. Nuorena ne vain ohitti kiireessä. Ero perhe ja äidin vaihtuvat mies suhteet olivat kamalinta aikaa kun ei pakoon päässyt niitä. Hänen sairas veli ja ja miesystävä käyttivät seksuaaliseti hyväkseen niin että häiriinnyin aika pahasti. Vihaan miehiä eniten tässä maailmassa ja näen ne pahimpina.

Äänestä
  • Miksi et ole hakenut itsellesi apua? 50 kohdalla ei kuulu kipuilla enää lapsuuden ja teiniajan traumoista. Viha ei todellakaan ole oikea väline selvitä aiheistasi. - Nm. Heti nyt

    Äänestä

  • Suurimmalla osalla suomalaisista traumat juontaa lapsuudesta ja nuoruudesta.
    Et ole yksin, mutta onko sinulla ketään mukavaa kaveria, jonka kanssa jutella asioista ?
    Tai terkkarin psyk. hoitaja ? Niille pääsee terkkarilääkärin kautta.
    Puhuminen auttaa ja helpottaa. Tsemppiä sulle !!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Viidestäkymmenestä, miten tämä voikin mennä näin? Vuosi vuodelta vaan enemmän ja enemmän vaikeuksia, työhön, rahoihin ja muuhun elämään liittyen. Tämäkö se elämän tarkoitus on? Kärsiminen. Sekö tekee ihmisestä vahvemman. Kuinka monta vuotta tätä pitää vielä kestää? Olen jo läksyni oppinut, saisi riittää jo. Ei tänne viitsi yksityiskohtia kirjoittaa, pilkkaajien iloksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu