Ensi kesäksi lienee edessä tuuligeneraattorin hankinta. Millaisia teillä on veneissänne ja millaisia kokemuksia on kertynyt?
Tuuligeneraattorit
Anonyymi
26363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Äänekkäitä vaikka olisivat kuinka laadukkaita.
☀️ Paneeli.
Paneelit jo on mutta aina ei paista. Varsinkin näin syksymmällä tuulta riittäisi mutta aurinko laske jo varhain, jos on pilvien seasta edes näyttäytynyt. Koneella lataaminen on yllättävän hidasta.
Hyvä tuuligenu ei todellakaan ole aggregaattia äänekkäämpi, ja siihen sitä tulee verrata jos haluaa saada syksyllä sateellakin akut ladattua ilman maasähköä. Aurinkopaneeli on paras kesällä auringon paistaessa.
Lataamisen hitaus johtuu yleensä akuista itsestään, ei siitä mistä lähteestä energia lataukseen otetaan. Toki poikkeuksiakin on, jos valitsee veneeseensä kalliin litiumakun voi saada myös nopean latauksen jos tehoja siihen riittää. Lyijyhappoakuilla se ei onnistu.
Suomessa veneet latautuu pääosin rannassa maasähköllä ja kesällä reissussa aurinkopaneeleilla. Pääosa veneistä kun liikkuu vain lyhyitä matkoja rannikon läheisyydessä.
Jos kysyisit ulkolaisessa foorumissa jossa veneet liikkuvat pääosin avomerellä saisit paljon parempia kokemuksiin perustuvia vastauksia. Huomioi silloin miten vanhasta laitteesta on kysymys, ettet tee vanhempien laitteiden ongelmista yleistyksiä myös tuoreempia koskien.
Mulla oli Rutland 503 veneessä joskus. Suomen tuulissa sillä ei tee yhtään mitään.
Saatanallisessa myrskyssä laite antoi 4A virtaa, kauniina poutapäivänä ei käytännössä mitään.
Normaalissa purjehdustuulessa lataus oli 0,2-0,4A, eli moisella värkillä ei ainakaan tee venekäytössä hevon- eikä mitään.
Aurinkopaneelit sentään lataavat ainakin satamassa kauniilla ilmalla keskikesällä - syyskuussa tosin niilläkään ei enää ole virkaa.
Isommat tuulimyllyt lataavat, kyllä mutta metrin ropelli on älyttömän näköinen ja jonkinmoinen turvallisuusriski. Lisäksi kovassa myrskyssä hajoaa pientä helpommin.
Kannettava salkkuaggregaatti maksaa alle 400e ja sillä tarvittaessa saa virtaa lataukseen, jos akustoa ei saa maasähköön eikä konetta voi käyttää.
PikkuRutikan teho on viiden metrin tuulessa 3W ihan myyjänkin mukaan. 10m/s siitä pitäisi irrota vain 25W. On kyllä kalliit Watit.
Itsellä Rutland 914 ja 100W paneli targakaaren päällä. Yhdistettynä Marlecin säätimellä 2*120 Ah akkuihin. Vuositasolla näyttäisi, että 1/4 osa tulee turbiinista ja loput panelista. Maasähkö on kytkettynä pari kertaa kesässä.
Turbiini ei metelöi muulloin, kun kovassa myrskyssä akkujen ollessa täynnä. Käsittääkseni uudempi 914i osaa jarrutuksen, mutta tämä vanha ei.
Matkis
Rutland 914 on jo sen verran kookas hökötys että en alle 40-jalkaiseen sellaista edes suunnittelisi.
Esimerkit ovat menneen ajan tekniikkaa. Katsokaa Silentwind tai Superwind esitteitä niin suoritusarvoihin tulee nolla perään. 400-450W on mahdollista. Aurinkopaneeli, tuuligenu ja hydrogenu tuottavat tai ovat tuottamatta sähköä eri olosuhteissa eli täydentävät toisiaan. Joko-tai on vaikea valinta, sekä-että parempi. Myötättuuleen tuuligenun tuotto on mitätön, ankkurissa yöllä lyömätön jos tuulee. Myrskyssä pysäytettävä.
Seppomartti
Yritin+tuota+Silentwindiä+katsoa,+mutta+niin+pieni+ja+epäselvä+oli+sen+tuottokäppyrä,+ettei+siitä+lukuja+saanut+5+m/s+kohdalta.
Mutta uudemmat mallit tuuli- ja hydrogeneraattorista eivät ole 12V tekniikkaa. Ja sivusuhteeltaan siivet ovat muuttuneet kapeiksi ja pitkiksi, mikä öisää siipiprofoilin tehoa. Netistä löytyy artikkeleita tuuligenun tehon kasvusta. Yllättävä väite oli , että tuulen nopeuden kasvaessa teho kasvaisi enemmän kuin toisessa potenssissa (3?) ja magneettikytkimellä pysäytetään liian virran tuoton vuoksi. Pitkät siivet ovat myös hiljaiset. Mainitsemieni tuuligenujen nimellistehot 400-450W saavutetaan jollain tuulen nopeudella, löytynee käppyröistä jos kiinnostaa. Ostin Silentwindin muttei ole käytännön kokemusta
seppomartti
Miksi pitäisi pysäyttää myrskyssä, ainakaan kotimaisessa sellaisessa?
https://www.silentwindgenerator.com/en/product/silentwind-pro-12v/
"successfully tested according to DIN EN 61400-2 at hurricane speed 122km / h (5480 rpm, with almost speed of sound at the blade tips). "
Suomessa ei merenpinnan tasossa tuota kovempaa puhalla juuri koskaan. Trombeissa ehkä se ainoa poikkeus, jossa suomessa tuota kovempia tuulenpuuskia.
Supewindissä taas lapakulmat säätyvät automaattisesti siten ettei kierrokset kasva rajatta. Kestää myrskytuulta siis vieläkin paremmin.
Plattarilla tuuliturbiini työntää venettä eteenpäin, toisin kuin vesigenu joka vain jarruttaa.
Tuottokaan ei ole mitätön, jos ymmärtää leikata eikä aja aivan plattaria.
"Yllättävä väite oli , että tuulen nopeuden kasvaessa teho kasvaisi enemmän kuin toisessa potenssissa (3?)"
Mitähän yllättävää siinä on että fysiikan lait pitävät paikkansa?
Ja kun asia on vielä suoraan purjehdukseen liittyvää teoriaa eli pitäisi olla täysin tuttua jo ennestään ihan käytännössäkin. Kun tuuli kasvaa 2 m/ s => 4 m/s niin ihan jo venevauhdin kasvusta huomaa että propulsioteho kasvaa 8-kertaiseksi.
Tässä johto, mikä Seppomartin pitäisi ymmärtää helposti jos/kun peruskoulun matematiikan sekä klassisen mekaniikan osalta fysiikan oppimäärä on hallussa. Eli se sama mitä purjehdksessakin tarvitaan.
Apparenttituulen nopeus = v
tarkasteltava aikaväli = dt
Ek = 0,5*m*v^2
Keskiteho (P) = Ek/ dt
m = tiheys * tilavuus = tiheys * pinta-ala* (v*dt)
P = 0,5*m*v^2 / dt = 0,5* tiheys * pinta-ala* (v*dt)*v^2 / dt =
0,5* tiheys * pinta-ala* (v)*v^2 = 0,5 * tiheys * pinta-ala * v^3
Tuotto+5+m/s+tuulessa+noin+22+W+(käyrästä+luettuna)+
Pyydän armoa. Pitkän matikan ja koulufysiikan käyttö loppui yliopistoon pyrkimiseen 60v sitten. Sen koommin en ole prosenttilaskua kummempaa tarvinnut. Osaaminen ja ymmärtäminen on kovin vajaata näissä aiheissa muttei se ole purjehtimista häirinnyt. Kirjoittanani ihmetys toistettuna oli, että väliaineessa kuten vedessä ja ilmassa vastus lisääntyy nopeuden neliössä mutta tuuligeneraattorin teho kuutiossa. Ylpeänä totean muistaneeni oikein 3. potenssin. Ehkä joku osaa kansanomeisessti selittää.
Seopomartti
Asia on selitetty tällä samalla foorumilla nimimerkille Seppomartti jo 3 kertaa viimeisen 5 vuoden aikana. Eikö kukaan heistä todellakaan ole sinä?
Pyydän armoa ettei tarvitsisi enää neljättä kertaa asiaa selittää, kun kolmas on jo tässä viestiketjussa yllä johdettuna.
Tuo maininta hurrikaanista ei koske tuuligeneraattoria vaan lapojen kestävyyden testausta tuulitunnelissa. Mekaaniset rasirukset tuulessa ja aallokossa todennäköisesti särkevät kiinnityarakennelmat aikaisemmin. Pysäytetyn turbiinin vastus on pienempi.
Jos maksimi virran tuotto saavutetaan 13.5 m/s tuulessa niin mitä tapahtui myrskytuulissa kun amperit ovat 2-3 X suuremmat kuin säätimen ilmoitetut maksimivirrat?. Kai siihen on rakennettu suojamekanismit. Yksi on pysäytys.
Muistelen lukeneeni, että myös tuulipuistojen turbiinit pysäytetään liian kovassa tuulessa.
seppomartti
En+ymmärtänyt+kaavasta+,+mikä+Cp+on.+Mutta++linkattu+vastuskäyrä+on+erikoinen,+Maksimitehon+ja+vastuksen+Superwind+saavuttaa+15+m/s+tuulessa+mutta+sen+jälkeen+tuulen+lisääntyessä+vastus+pienenee+ad+50%.+Lapakulmat+pienenee+ja+kuvannee+roottorin+vastusta,+ei+koko+rakennelmaa?+.+Vai+onko+muita+selityksiä?
Teho = voima * nopeus. Tuulessa voima on verrannollinen toiseen potenssiin. Sen kun sitten kertoo vielä nopeudella, ollaankin kolmannessa potenssissa.
"Jos maksimi virran tuotto saavutetaan 13.5 m/s tuulessa niin mitä tapahtui myrskytuulissa kun amperit ovat 2-3 X suuremmat kuin säätimen ilmoitetut maksimivirrat?"
Säädin säätää latausjännitteen akuille, ja sen perusteella määräytyy latausvirta juuri sellaiseksi mitä se säädin haluaa saada aikaan. Toisin sanoen se säädin säätää virran sellaiseksi minkä pystyy hajoamatta tuottamaan säätämälä sen latausjännitteen sellaiseksi että tämä toteutuu. Täydellä akulla virta alenee myrskyssäkin siis lähes nollaan, vaikka kierroksia olisi kuinka paljon, ellei akkujen rinnalla ole muuta kulutusta nostamassa virtaa suuremmaksi.
Ampeerit eivät siis todellakaan ole myrskytuulissa 2-3 X suuremmat kuin säätimen ilmoitetut maksimivirrat, kuten jostain käsittämättömästä syystä virheellisesti näytit luulevan. Siksi mitään ei hajoa vaikka roottori pyörii myrskyssä nopeammin kuin hieman heikommassa tuulessa, kunhan laite on mitoitettu kestämään niitä kierroksia. Lainatun valmistajan ilmoituksen mukaan kierrosten kestoa näyttää myrskytuuliin suomen olosuhteissa riittävän vähintäänkin riittävästi. Tornadossa, hurrikaanissa taikka taifuunissa laitteen voi kyllä saada hajalle ylikierroksilla tai muuten, mutta niitähän ei suomessa ole.
Tarkemmin tuulesta poistuu energiaa sillä teholla (Watteina), mikä saadaan kertomalla tuulen vastus (voima Newtoneina) apparenttituulen vauhdilla (m/s).
Sähkötehoa saadaan sitä vähemmän, koska edelläoleva teho pitää kertoa hyötysuhteella sähkötehon saamiseksi.
Sähköteho ei myöskään riipu pelkästään valitusta turbiinista ja apparenttituulen nopeudesta sekä hyötysuhteesta, vaan kuormana olevilla akuilla, niiden varaustilalla ja muilla sähköä kuluttavilla laitteilla on asiaan paljonkin vaikutusta. Kuorma nimittäin vaikuttaa sekä hyötysuhteeseen että varsinkin tuulen vastukseen aivan olennaisesti. Tuuligenun käyrä siis kertoo potentiaalisen maksimin, eikä todellakaan toteutuvaa virtaa millään tuulella. Sen takiahan se lataussäädin siellä välissä on, eikä generaattoria laiteta suoraan akkuun kiinni, ellei säädin sitten ole jo genun osana valmiiksi kytössä. Tämä näyttää ainakin Seppomartille jääneen epäselväksi, ja ehkä joillekin muillekin.
Järkevintä laittaa koneeseen lisälaturi, hyvä säädin ja kunnon akut sekä vesikiertoinen puhallinlämmitin. Kesällä sähköä saa aurinkopaneelista (kunnon kokoinsesta) ja syksyllä koneella ja tehokkaalla lisälaturilla ladataan akusto sekä koneen käydessä samalla lämmitetään vesikiertoisella puhaltimella. Kannattaa käyttää koneen omaa pienitehoista laturia vain käynnistysakun lataamiseen. Hupiakusto ladataan sitten sillä tehokkaalla lisälaturilla.
Kuten tuossa aikaisemmin todisteltiin, niin tuulessa on hyvin vähän energiaa. Jotta tuuligeneraattori lataisi kunnolla, tuulen tulisi olla sen verran navakkaa, ettei silloi juuri kukaan halua purjehtia. Kun jäädään suojasatamaan, niin silloinkaan harva hakee tuulisen paikan, jotta tuuligeneraattori lataisi. Tietenkin, jos sähkön tarve on hyvin vaatimatonta, niin silloin pärjää pienelläkin viipperällä,
Koneen lisälaturista on hyötyä vasta sitten jos koneen vakiolaturista ei riitä virtaa lataamaan akkuja niin paljon kuin ne sitä voivat ottaa ladattaessa vastaan. 70A laturilla akkukapasiteettia pitää olla yli 1000 Ah ennenkuin tuo toteutuu, kun käyttää normaaleja lyijyhappoakkuja, eikä akkuja ole päästetty liian tyhjiksi (eli niin vajaaksi että se lyhentää niiden käyttöikää).
Li-akuilla tilanne voi olla toinen jo paljon pienemmällä akkukapasiteetilla.
Tilanne on toki toinen silloinkin jos laturista otetaan koneen käydessä paljon virtaa muuhunkin tarpeeseen kuin akkujen lataukseen.
Mistään ei saa niin halpaa energiaa kuin fossiilisesta polttoaineesta ja se on tiiviissä muodossa. Mutta dieselin polttamista ei oikein voi verrata aurinkokennoon, tuuli- ja hydrogeneraattoriin koska niiden hankkijat haluavat nimenomaan eroon dieselin pärisyttämisestä. Ainakin minulle reissussa on suuri nautinto kun moottorin voi pitää hiljaisena päivästä toiseen, vaikka siis tankki olisi täynnä löpöä ja laturi tehokas.
Odottelen dieselin polttokennoa..
sepppomartti
Jos sinulla ei ole Lithium-akkuja, hanki ne ensin. Sitten on edes teoreettinen mahdollisuus saada lataus talteen.