Tuuligeneraattorit

Paneelit jo on mutta aina ei paista. Varsinkin näin syksymmällä tuulta riittäisi mutta aurinko laske jo varhain, jos on pilvien seasta edes näyttäytynyt. Koneella lataaminen on yllättävän hidasta.

Hyvä tuuligenu ei todellakaan ole aggregaattia äänekkäämpi, ja siihen sitä tulee verrata jos haluaa saada syksyllä sateellakin akut ladattua ilman maasähköä. Aurinkopaneeli on paras kesällä auringon paistaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Paneelit jo on mutta aina ei paista. Varsinkin näin syksymmällä tuulta riittäisi mutta aurinko laske jo varhain, jos on pilvien seasta edes näyttäytynyt. Koneella lataaminen on yllättävän hidasta.

Lue lisää

Lataamisen hitaus johtuu yleensä akuista itsestään, ei siitä mistä lähteestä energia lataukseen otetaan. Toki poikkeuksiakin on, jos valitsee veneeseensä kalliin litiumakun voi saada myös nopean latauksen jos tehoja siihen riittää. Lyijyhappoakuilla se ei onnistu.

PikkuRutikan teho on viiden metrin tuulessa 3W ihan myyjänkin mukaan. 10m/s siitä pitäisi irrota vain 25W. On kyllä kalliit Watit.

Rutland 914 on jo sen verran kookas hökötys että en alle 40-jalkaiseen sellaista edes suunnittelisi.

Yritin tuota Silentwindiä katsoa, mutta niin pieni ja epäselvä oli sen tuottokäppyrä, ettei siitä lukuja saanut 5 m/s kohdalta.

5 m/s tuulessa on energiaa 75 W/m2. Teoreettinen maksimi tuulivoimalalle on 59% tuosta eli 44 W/m2. Parhaat maavoimalat kai pääsevät 45% paikkeille eli 34 W.

Silentwindin halkaisija 1,15 eli pinta-ala 1,04 m2. Sille tuo paras mahdollinen olisi 35 W. Käyrien mukaan ehkä 25 W? Maksimiteho 420-500 W käyttöjännitteestä riippuen 14,5 m/s tuulessa. Tuolloin tuo 45% olisi jo 860 W eli tuossa 14,5 m/s kohdalla hyötysuhde vain 26% (48 V) tai 22% (12 V).

10 m/s kohdalla n. 100 W eli 16% hyötysuhde (48 V parempi, ehkä 24%)

Rutland 914 halkaisija 0,91 m eli pinta-ala 0,65 m2 eli oletusarvoisesti tehot vain 62% Silentwindistä.

Sille luvataan n. 6 W 5 m/s (12%), 96 W 10 m/s (25%) ja 200 W 14,5 m/s (17%).

Ei tuossa siis kovin suurta eroa oli hyötysuhteissa, varsinkin 10 m/s kohdalla Rutland on jopa parempi 12 V versiona.

Anonyymi kirjoitti:

Yritin tuota Silentwindiä katsoa, mutta niin pieni ja epäselvä oli sen tuottokäppyrä, ettei siitä lukuja saanut 5 m/s kohdalta.

5 m/s tuulessa on energiaa 75 W/m2. Teoreettinen maksimi tuulivoimalalle on 59% tuosta eli 44 W/m2. Parhaat maavoimalat kai pääsevät 45% paikkeille eli 34 W.

Silentwindin halkaisija 1,15 eli pinta-ala 1,04 m2. Sille tuo paras mahdollinen olisi 35 W. Käyrien mukaan ehkä 25 W? Maksimiteho 420-500 W käyttöjännitteestä riippuen 14,5 m/s tuulessa. Tuolloin tuo 45% olisi jo 860 W eli tuossa 14,5 m/s kohdalla hyötysuhde vain 26% (48 V) tai 22% (12 V).

10 m/s kohdalla n. 100 W eli 16% hyötysuhde (48 V parempi, ehkä 24%)

Rutland 914 halkaisija 0,91 m eli pinta-ala 0,65 m2 eli oletusarvoisesti tehot vain 62% Silentwindistä.

Sille luvataan n. 6 W 5 m/s (12%), 96 W 10 m/s (25%) ja 200 W 14,5 m/s (17%).

Ei tuossa siis kovin suurta eroa oli hyötysuhteissa, varsinkin 10 m/s kohdalla Rutland on jopa parempi 12 V versiona.

Lue lisää

Mutta uudemmat mallit tuuli- ja hydrogeneraattorista eivät ole 12V tekniikkaa. Ja sivusuhteeltaan siivet ovat muuttuneet kapeiksi ja pitkiksi, mikä öisää siipiprofoilin tehoa. Netistä löytyy artikkeleita tuuligenun tehon kasvusta. Yllättävä väite oli , että tuulen nopeuden kasvaessa teho kasvaisi enemmän kuin toisessa potenssissa (3?) ja magneettikytkimellä pysäytetään liian virran tuoton vuoksi. Pitkät siivet ovat myös hiljaiset. Mainitsemieni tuuligenujen nimellistehot 400-450W saavutetaan jollain tuulen nopeudella, löytynee käppyröistä jos kiinnostaa. Ostin Silentwindin muttei ole käytännön kokemusta
seppomartti

Miksi pitäisi pysäyttää myrskyssä, ainakaan kotimaisessa sellaisessa?
https://www.silentwindgenerator.com/en/product/silentwind-pro-12v/
"successfully tested according to DIN EN 61400-2 at hurricane speed 122km / h (5480 rpm, with almost speed of sound at the blade tips). "
Suomessa ei merenpinnan tasossa tuota kovempaa puhalla juuri koskaan. Trombeissa ehkä se ainoa poikkeus, jossa suomessa tuota kovempia tuulenpuuskia.
Supewindissä taas lapakulmat säätyvät automaattisesti siten ettei kierrokset kasva rajatta. Kestää myrskytuulta siis vieläkin paremmin.

Plattarilla tuuliturbiini työntää venettä eteenpäin, toisin kuin vesigenu joka vain jarruttaa.
Tuottokaan ei ole mitätön, jos ymmärtää leikata eikä aja aivan plattaria.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta uudemmat mallit tuuli- ja hydrogeneraattorista eivät ole 12V tekniikkaa. Ja sivusuhteeltaan siivet ovat muuttuneet kapeiksi ja pitkiksi, mikä öisää siipiprofoilin tehoa. Netistä löytyy artikkeleita tuuligenun tehon kasvusta. Yllättävä väite oli , että tuulen nopeuden kasvaessa teho kasvaisi enemmän kuin toisessa potenssissa (3?) ja magneettikytkimellä pysäytetään liian virran tuoton vuoksi. Pitkät siivet ovat myös hiljaiset. Mainitsemieni tuuligenujen nimellistehot 400-450W saavutetaan jollain tuulen nopeudella, löytynee käppyröistä jos kiinnostaa. Ostin Silentwindin muttei ole käytännön kokemusta
seppomartti

Lue lisää

"Yllättävä väite oli , että tuulen nopeuden kasvaessa teho kasvaisi enemmän kuin toisessa potenssissa (3?)"

Mitähän yllättävää siinä on että fysiikan lait pitävät paikkansa?
Ja kun asia on vielä suoraan purjehdukseen liittyvää teoriaa eli pitäisi olla täysin tuttua jo ennestään ihan käytännössäkin. Kun tuuli kasvaa 2 m/ s => 4 m/s niin ihan jo venevauhdin kasvusta huomaa että propulsioteho kasvaa 8-kertaiseksi.
Tässä johto, mikä Seppomartin pitäisi ymmärtää helposti jos/kun peruskoulun matematiikan sekä klassisen mekaniikan osalta fysiikan oppimäärä on hallussa. Eli se sama mitä purjehdksessakin tarvitaan.

Apparenttituulen nopeus = v
tarkasteltava aikaväli = dt
Ek = 0,5*m*v^2
Keskiteho (P) = Ek/ dt
m = tiheys * tilavuus = tiheys * pinta-ala* (v*dt)
P = 0,5*m*v^2 / dt = 0,5* tiheys * pinta-ala* (v*dt)*v^2 / dt =
0,5* tiheys * pinta-ala* (v)*v^2 = 0,5 * tiheys * pinta-ala * v^3

Anonyymi kirjoitti:

Yritin tuota Silentwindiä katsoa, mutta niin pieni ja epäselvä oli sen tuottokäppyrä, ettei siitä lukuja saanut 5 m/s kohdalta.

5 m/s tuulessa on energiaa 75 W/m2. Teoreettinen maksimi tuulivoimalalle on 59% tuosta eli 44 W/m2. Parhaat maavoimalat kai pääsevät 45% paikkeille eli 34 W.

Silentwindin halkaisija 1,15 eli pinta-ala 1,04 m2. Sille tuo paras mahdollinen olisi 35 W. Käyrien mukaan ehkä 25 W? Maksimiteho 420-500 W käyttöjännitteestä riippuen 14,5 m/s tuulessa. Tuolloin tuo 45% olisi jo 860 W eli tuossa 14,5 m/s kohdalla hyötysuhde vain 26% (48 V) tai 22% (12 V).

10 m/s kohdalla n. 100 W eli 16% hyötysuhde (48 V parempi, ehkä 24%)

Rutland 914 halkaisija 0,91 m eli pinta-ala 0,65 m2 eli oletusarvoisesti tehot vain 62% Silentwindistä.

Sille luvataan n. 6 W 5 m/s (12%), 96 W 10 m/s (25%) ja 200 W 14,5 m/s (17%).

Ei tuossa siis kovin suurta eroa oli hyötysuhteissa, varsinkin 10 m/s kohdalla Rutland on jopa parempi 12 V versiona.

Lue lisää

Tuotto 5 m/s tuulessa noin 22 W (käyrästä luettuna)
https://www.superwind.com/wp-content/uploads/2018/05/SW-350-Watts-Power-Curve-January-2015.pdf
Vastus samassa 5 m/s tuulessa noin 7,5 N (käyrästä luettuna)
https://www.superwind.com/wp-content/uploads/2018/05/SW350-TECH-DOC-Rotor-Thrust-2014.pdf
Hyötysuhde = 22 W / ( 7,5N * 5 m/s ) = 59%
Teoriassa voisi varmaankin päästä yli 80%, mutta tuossa mittakaavassa tuokin on jo erittäin hyvä lukema.
Sehän taas on purjehtijalle ihan samantekevää mitä Cp on, niin kauan kuin tuuli on ilmaista eikä siitä tarvitse maksaa suhteessa roottorin pyyhkäisyalaan.
Sillä taas on paljonkin väliä paljonko watteja saadaan suhteessa investointiin miläkin tuulella, kunhan muistaa että se tuuli on sitten apparenttia eikä tosituulta aina kun vene liikkuu. Hyötysuhde kuitenkin määrittää sen miten paljon vene luovilla hidastuu tuuligenun takia, joten silläkin on väliä, toisin kuin Cp:llä. Ja nimenomaan tuolla mittarilla tuuligenu on ylivoimainen vesigenuun verrattuna, kun huomioi myös voiman suunnan oikein myötä- ja sivutuulissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Yllättävä väite oli , että tuulen nopeuden kasvaessa teho kasvaisi enemmän kuin toisessa potenssissa (3?)"

Mitähän yllättävää siinä on että fysiikan lait pitävät paikkansa?
Ja kun asia on vielä suoraan purjehdukseen liittyvää teoriaa eli pitäisi olla täysin tuttua jo ennestään ihan käytännössäkin. Kun tuuli kasvaa 2 m/ s => 4 m/s niin ihan jo venevauhdin kasvusta huomaa että propulsioteho kasvaa 8-kertaiseksi.
Tässä johto, mikä Seppomartin pitäisi ymmärtää helposti jos/kun peruskoulun matematiikan sekä klassisen mekaniikan osalta fysiikan oppimäärä on hallussa. Eli se sama mitä purjehdksessakin tarvitaan.

Apparenttituulen nopeus = v
tarkasteltava aikaväli = dt
Ek = 0,5*m*v^2
Keskiteho (P) = Ek/ dt
m = tiheys * tilavuus = tiheys * pinta-ala* (v*dt)
P = 0,5*m*v^2 / dt = 0,5* tiheys * pinta-ala* (v*dt)*v^2 / dt =
0,5* tiheys * pinta-ala* (v)*v^2 = 0,5 * tiheys * pinta-ala * v^3

Lue lisää

Pyydän armoa. Pitkän matikan ja koulufysiikan käyttö loppui yliopistoon pyrkimiseen 60v sitten. Sen koommin en ole prosenttilaskua kummempaa tarvinnut. Osaaminen ja ymmärtäminen on kovin vajaata näissä aiheissa muttei se ole purjehtimista häirinnyt. Kirjoittanani ihmetys toistettuna oli, että väliaineessa kuten vedessä ja ilmassa vastus lisääntyy nopeuden neliössä mutta tuuligeneraattorin teho kuutiossa. Ylpeänä totean muistaneeni oikein 3. potenssin. Ehkä joku osaa kansanomeisessti selittää.
Seopomartti

Anonyymi kirjoitti:

Pyydän armoa. Pitkän matikan ja koulufysiikan käyttö loppui yliopistoon pyrkimiseen 60v sitten. Sen koommin en ole prosenttilaskua kummempaa tarvinnut. Osaaminen ja ymmärtäminen on kovin vajaata näissä aiheissa muttei se ole purjehtimista häirinnyt. Kirjoittanani ihmetys toistettuna oli, että väliaineessa kuten vedessä ja ilmassa vastus lisääntyy nopeuden neliössä mutta tuuligeneraattorin teho kuutiossa. Ylpeänä totean muistaneeni oikein 3. potenssin. Ehkä joku osaa kansanomeisessti selittää.
Seopomartti

Lue lisää

Asia on selitetty tällä samalla foorumilla nimimerkille Seppomartti jo 3 kertaa viimeisen 5 vuoden aikana. Eikö kukaan heistä todellakaan ole sinä?
Pyydän armoa ettei tarvitsisi enää neljättä kertaa asiaa selittää, kun kolmas on jo tässä viestiketjussa yllä johdettuna.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisi pysäyttää myrskyssä, ainakaan kotimaisessa sellaisessa?
https://www.silentwindgenerator.com/en/product/silentwind-pro-12v/
"successfully tested according to DIN EN 61400-2 at hurricane speed 122km / h (5480 rpm, with almost speed of sound at the blade tips). "
Suomessa ei merenpinnan tasossa tuota kovempaa puhalla juuri koskaan. Trombeissa ehkä se ainoa poikkeus, jossa suomessa tuota kovempia tuulenpuuskia.
Supewindissä taas lapakulmat säätyvät automaattisesti siten ettei kierrokset kasva rajatta. Kestää myrskytuulta siis vieläkin paremmin.

Plattarilla tuuliturbiini työntää venettä eteenpäin, toisin kuin vesigenu joka vain jarruttaa.
Tuottokaan ei ole mitätön, jos ymmärtää leikata eikä aja aivan plattaria.

Lue lisää

Tuo maininta hurrikaanista ei koske tuuligeneraattoria vaan lapojen kestävyyden testausta tuulitunnelissa. Mekaaniset rasirukset tuulessa ja aallokossa todennäköisesti särkevät kiinnityarakennelmat aikaisemmin. Pysäytetyn turbiinin vastus on pienempi.
Jos maksimi virran tuotto saavutetaan 13.5 m/s tuulessa niin mitä tapahtui myrskytuulissa kun amperit ovat 2-3 X suuremmat kuin säätimen ilmoitetut maksimivirrat?. Kai siihen on rakennettu suojamekanismit. Yksi on pysäytys.
Muistelen lukeneeni, että myös tuulipuistojen turbiinit pysäytetään liian kovassa tuulessa.
seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Tuotto 5 m/s tuulessa noin 22 W (käyrästä luettuna)
https://www.superwind.com/wp-content/uploads/2018/05/SW-350-Watts-Power-Curve-January-2015.pdf
Vastus samassa 5 m/s tuulessa noin 7,5 N (käyrästä luettuna)
https://www.superwind.com/wp-content/uploads/2018/05/SW350-TECH-DOC-Rotor-Thrust-2014.pdf
Hyötysuhde = 22 W / ( 7,5N * 5 m/s ) = 59%
Teoriassa voisi varmaankin päästä yli 80%, mutta tuossa mittakaavassa tuokin on jo erittäin hyvä lukema.
Sehän taas on purjehtijalle ihan samantekevää mitä Cp on, niin kauan kuin tuuli on ilmaista eikä siitä tarvitse maksaa suhteessa roottorin pyyhkäisyalaan.
Sillä taas on paljonkin väliä paljonko watteja saadaan suhteessa investointiin miläkin tuulella, kunhan muistaa että se tuuli on sitten apparenttia eikä tosituulta aina kun vene liikkuu. Hyötysuhde kuitenkin määrittää sen miten paljon vene luovilla hidastuu tuuligenun takia, joten silläkin on väliä, toisin kuin Cp:llä. Ja nimenomaan tuolla mittarilla tuuligenu on ylivoimainen vesigenuun verrattuna, kun huomioi myös voiman suunnan oikein myötä- ja sivutuulissa.

Lue lisää

En ymmärtänyt kaavasta , mikä Cp on. Mutta linkattu vastuskäyrä on erikoinen, Maksimitehon ja vastuksen Superwind saavuttaa 15 m/s tuulessa mutta sen jälkeen tuulen lisääntyessä vastus pienenee ad 50%. Lapakulmat pienenee ja kuvannee roottorin vastusta, ei koko rakennelmaa? . Vai onko muita selityksiä?
"Cp:llä. Ja nimenomaan tuolla mittarilla tuuligenu on ylivoimainen vesigenuun verrattuna, kun huomioi myös voiman suunnan oikein myötä- ja sivutuulissa." Tuosta johtopäätöksestä olen eri mieltä. Samoin suurin osa valtamerellä kilpaa purjehtivista, jotka valitsevat hydrogenun tai kaksikin. 40-50A virtaa tuuligenusta ei saa. Hydrogenusta saa ja sen jälkeen vastuksen voi poistaa kokonaan kippaamalla..
sepomartti

Anonyymi kirjoitti:

Pyydän armoa. Pitkän matikan ja koulufysiikan käyttö loppui yliopistoon pyrkimiseen 60v sitten. Sen koommin en ole prosenttilaskua kummempaa tarvinnut. Osaaminen ja ymmärtäminen on kovin vajaata näissä aiheissa muttei se ole purjehtimista häirinnyt. Kirjoittanani ihmetys toistettuna oli, että väliaineessa kuten vedessä ja ilmassa vastus lisääntyy nopeuden neliössä mutta tuuligeneraattorin teho kuutiossa. Ylpeänä totean muistaneeni oikein 3. potenssin. Ehkä joku osaa kansanomeisessti selittää.
Seopomartti

Lue lisää

Teho = voima * nopeus. Tuulessa voima on verrannollinen toiseen potenssiin. Sen kun sitten kertoo vielä nopeudella, ollaankin kolmannessa potenssissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo maininta hurrikaanista ei koske tuuligeneraattoria vaan lapojen kestävyyden testausta tuulitunnelissa. Mekaaniset rasirukset tuulessa ja aallokossa todennäköisesti särkevät kiinnityarakennelmat aikaisemmin. Pysäytetyn turbiinin vastus on pienempi.
Jos maksimi virran tuotto saavutetaan 13.5 m/s tuulessa niin mitä tapahtui myrskytuulissa kun amperit ovat 2-3 X suuremmat kuin säätimen ilmoitetut maksimivirrat?. Kai siihen on rakennettu suojamekanismit. Yksi on pysäytys.
Muistelen lukeneeni, että myös tuulipuistojen turbiinit pysäytetään liian kovassa tuulessa.
seppomartti

Lue lisää

"Jos maksimi virran tuotto saavutetaan 13.5 m/s tuulessa niin mitä tapahtui myrskytuulissa kun amperit ovat 2-3 X suuremmat kuin säätimen ilmoitetut maksimivirrat?"

Säädin säätää latausjännitteen akuille, ja sen perusteella määräytyy latausvirta juuri sellaiseksi mitä se säädin haluaa saada aikaan. Toisin sanoen se säädin säätää virran sellaiseksi minkä pystyy hajoamatta tuottamaan säätämälä sen latausjännitteen sellaiseksi että tämä toteutuu. Täydellä akulla virta alenee myrskyssäkin siis lähes nollaan, vaikka kierroksia olisi kuinka paljon, ellei akkujen rinnalla ole muuta kulutusta nostamassa virtaa suuremmaksi.
Ampeerit eivät siis todellakaan ole myrskytuulissa 2-3 X suuremmat kuin säätimen ilmoitetut maksimivirrat, kuten jostain käsittämättömästä syystä virheellisesti näytit luulevan. Siksi mitään ei hajoa vaikka roottori pyörii myrskyssä nopeammin kuin hieman heikommassa tuulessa, kunhan laite on mitoitettu kestämään niitä kierroksia. Lainatun valmistajan ilmoituksen mukaan kierrosten kestoa näyttää myrskytuuliin suomen olosuhteissa riittävän vähintäänkin riittävästi. Tornadossa, hurrikaanissa taikka taifuunissa laitteen voi kyllä saada hajalle ylikierroksilla tai muuten, mutta niitähän ei suomessa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Teho = voima * nopeus. Tuulessa voima on verrannollinen toiseen potenssiin. Sen kun sitten kertoo vielä nopeudella, ollaankin kolmannessa potenssissa.

Tarkemmin tuulesta poistuu energiaa sillä teholla (Watteina), mikä saadaan kertomalla tuulen vastus (voima Newtoneina) apparenttituulen vauhdilla (m/s).
Sähkötehoa saadaan sitä vähemmän, koska edelläoleva teho pitää kertoa hyötysuhteella sähkötehon saamiseksi.
Sähköteho ei myöskään riipu pelkästään valitusta turbiinista ja apparenttituulen nopeudesta sekä hyötysuhteesta, vaan kuormana olevilla akuilla, niiden varaustilalla ja muilla sähköä kuluttavilla laitteilla on asiaan paljonkin vaikutusta. Kuorma nimittäin vaikuttaa sekä hyötysuhteeseen että varsinkin tuulen vastukseen aivan olennaisesti. Tuuligenun käyrä siis kertoo potentiaalisen maksimin, eikä todellakaan toteutuvaa virtaa millään tuulella. Sen takiahan se lataussäädin siellä välissä on, eikä generaattoria laiteta suoraan akkuun kiinni, ellei säädin sitten ole jo genun osana valmiiksi kytössä. Tämä näyttää ainakin Seppomartille jääneen epäselväksi, ja ehkä joillekin muillekin.

Koneen lisälaturista on hyötyä vasta sitten jos koneen vakiolaturista ei riitä virtaa lataamaan akkuja niin paljon kuin ne sitä voivat ottaa ladattaessa vastaan. 70A laturilla akkukapasiteettia pitää olla yli 1000 Ah ennenkuin tuo toteutuu, kun käyttää normaaleja lyijyhappoakkuja, eikä akkuja ole päästetty liian tyhjiksi (eli niin vajaaksi että se lyhentää niiden käyttöikää).
Li-akuilla tilanne voi olla toinen jo paljon pienemmällä akkukapasiteetilla.
Tilanne on toki toinen silloinkin jos laturista otetaan koneen käydessä paljon virtaa muuhunkin tarpeeseen kuin akkujen lataukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Koneen lisälaturista on hyötyä vasta sitten jos koneen vakiolaturista ei riitä virtaa lataamaan akkuja niin paljon kuin ne sitä voivat ottaa ladattaessa vastaan. 70A laturilla akkukapasiteettia pitää olla yli 1000 Ah ennenkuin tuo toteutuu, kun käyttää normaaleja lyijyhappoakkuja, eikä akkuja ole päästetty liian tyhjiksi (eli niin vajaaksi että se lyhentää niiden käyttöikää).
Li-akuilla tilanne voi olla toinen jo paljon pienemmällä akkukapasiteetilla.
Tilanne on toki toinen silloinkin jos laturista otetaan koneen käydessä paljon virtaa muuhunkin tarpeeseen kuin akkujen lataukseen.

Lue lisää

Mistään ei saa niin halpaa energiaa kuin fossiilisesta polttoaineesta ja se on tiiviissä muodossa. Mutta dieselin polttamista ei oikein voi verrata aurinkokennoon, tuuli- ja hydrogeneraattoriin koska niiden hankkijat haluavat nimenomaan eroon dieselin pärisyttämisestä. Ainakin minulle reissussa on suuri nautinto kun moottorin voi pitää hiljaisena päivästä toiseen, vaikka siis tankki olisi täynnä löpöä ja laturi tehokas.
Odottelen dieselin polttokennoa..
sepppomartti