että välillä ja eikä niin harvoinkaan iskee epätoivo, kun sinua ajattelee, tai siis suhdettamme. Varovaisesti pitää suhteesta puhua, koska onhan siinä niin paljon hapuilevaa otetta, ettei tiedä mitä siitä sanoa. Se joko on vasta versomassa tai se ei ole toisen puolelta edes alkanutkaan. Monet versiot voivat olla mahdollisia ja vastata todellisuutta. No, se epätoivo nyt on enimmäkseen siitä, että toivottua muutosta on joutunut odottamaan liian kauan. Minusta jokainen minuutti ja vuorokausi on liikaa ilman sinua, jokainen hetki on hukkaan heitettyä, jokainen hetki onnen karkaamista käsistä. Jokaisen hetken näen hetkenä, jolloin menetän sinut kokonaan saamatta sitä takaisin. Osa sinusta katoaa käsistäni joka sekunti. Missä olet, sitä kyselen, ja huudan sinua.
Sekin on myönnettävä
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä on syvällisiä asioita.
❤️❤️❤️
Niin tai sitten sä jo mokasit kaiken ja epätoivo on jo ihan käsinkosketeltavan todellista, hän karkasi jo.
Miksi et ota häneen yhteyttä? Toiminta johtaa asioiden etenemiseen. Ole rohkea!