tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Ehkä haaveilen ja ikävöin turhaan seesteisestä ja rauhallisesta elämästä. Aina voi kuitenkin haaveilla paremmasta. Häneltä pyytäisin anteeksi kaikkea sanomaani häntä kohtaan jos hänet vielä näkisin. Ehkä en koskaan enää näe häntä, toivon hänelle kuitenkin kaikkea parasta elämän myrskyissä kuin myös iloissa ja näitä toivon omalle kohdalle myös. En usko olevani enää tämän parempi ihminen ennen kuin paine sisällä helpottaa, yritän kuitenkin. En ole aina toiminut oikein, joka päivä koitan kuitenkin avata solmuja yksitellen parempaa huomista ja tulevaisuutta varten. Näin oikeasti ajattelen.
Olisi ihanaa jos voitaisiin unohtaa menneet ja katsoa
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.