Puhuiko estonian perämies suomea ?

Jos kysyjä tarkoittaa Estonian 3. perämiestä (Andres Tammes), niin kysyjälle tiedoksi vain, että hän valmistui Tallinnan merenkulkuopiston (1988) lisäksi perämiesluokalta Kotkan merenkulkuopistosta 1992. Hänellä oli Helsingissä 1992 myönnetty vahtipäällikön pätevyyskirja.
Hänet nimitettiin Estonian 4. perämieheksi 1993 ja ylennettiin 3. perämieheksi 1994. Lisäksi hänellä oli Helsingissä 1992 myönnetty yleinen radioaseman hoitajan todistus (GOC).
Vuonna 1966 syntynyt Tammes suoritti myös meriradiotutkinnon Kotkassa Telehallintokeskukselle menestyen siinä hyvin.
Vaikka Estonia oli jo noin 40 astetta kallistunut, hän malttoi vielä aloittaa hyvän huomenen toivotuksin hätäradioviestinsä.
Ensimmäisenä - ja viimeisenä komentosillalla olleista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kysyjä tarkoittaa Estonian 3. perämiestä (Andres Tammes), niin kysyjälle tiedoksi vain, että hän valmistui Tallinnan merenkulkuopiston (1988) lisäksi perämiesluokalta Kotkan merenkulkuopistosta 1992. Hänellä oli Helsingissä 1992 myönnetty vahtipäällikön pätevyyskirja.
Hänet nimitettiin Estonian 4. perämieheksi 1993 ja ylennettiin 3. perämieheksi 1994. Lisäksi hänellä oli Helsingissä 1992 myönnetty yleinen radioaseman hoitajan todistus (GOC).
Vuonna 1966 syntynyt Tammes suoritti myös meriradiotutkinnon Kotkassa Telehallintokeskukselle menestyen siinä hyvin.
Vaikka Estonia oli jo noin 40 astetta kallistunut, hän malttoi vielä aloittaa hyvän huomenen toivotuksin hätäradioviestinsä.
Ensimmäisenä - ja viimeisenä komentosillalla olleista.

Lue lisää

Youtuben videon perusteella puhui huonoa vironsuomea.

Anonyymi kirjoitti:

Youtuben videon perusteella puhui huonoa vironsuomea.

Kuunnelkaa tausta äänet myös, komentosillalla oli kovat paikat.

Anonyymi kirjoitti:

Kuunnelkaa tausta äänet myös, komentosillalla oli kovat paikat.

Kannattaa lukea myös kv. tutkintakomission (JAIC) loppuraportti, joka löytyy kokonaisena pdf:nä netistä:
http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia/1izoaJRlP/Estonia_loppuraportti.pdf
Lisäksi kannattaa lukea myös JAIC:n vastaukset virolaisille ja muillekin loppuraportin sisältöä epäileville hönöille, joita ilmaantuu aina määräajoin jopa Ylen ohjelmiin saakka, kuten jälleen (Spotlight) mm. virolainen Margus Kurm. Hänellä, kuten ei kenelläkään muullakaan tosin ole ollut eikä ole vieläkään edes haisua pienimmistäkään todisteista väitteidensä tueksi.
Suorastaan koomisia ovat Spotlight-ohjelmassa kohtaukset, joissa ruotsalainen laivanrakennuksen professoripapparainen vaatii edelleen onnettomuuden syyn uudelleen selvittämistä, vaikka papparainen seisoo ja höpisee olettamuksiaan Estonian kiinnikkeistään irti revenneen visiirin vieressä ja alla.
Kaiken karvaisiin virolaisiin epäileviin kysymyksiin JAIC vastasi tuoreeltaan jo vuonna 2006.
http://web.archive.org/web/20100412140948/http://www.onnettomuustutkinta.fi/37383.htm
Hyviä lukuhetkiä sinipunakynän ja keltatussin kera! Loppuraportissa on vain 228 sivua. Äkkiäkös nokkela ne kaikki selittää väärin päin.

Anonyymi kirjoitti:

Kuunnelkaa tausta äänet myös, komentosillalla oli kovat paikat.

Kannattaa lukea myös kv. tutkintakomission (JAIC) loppuraportti, joka löytyy kokonaisena pdf:nä netistä:
http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia/1izoaJRlP/Estonia_loppuraportti.pdf
Lisäksi kannattaa lukea myös JAIC:n vastaukset virolaisille ja muillekin loppuraportin sisältöä epäileville hönöille, joita ilmaantuu aina määräajoin jopa Ylen ohjelmiin saakka, kuten jälleen (Spotlight) mm. virolainen Margus Kurm. Hänellä, kuten ei kenelläkään muullakaan tosin ole ollut eikä ole vieläkään edes haisua pienimmistäkään todisteista väitteidensä tueksi.
Suorastaan koomisia ovat Spotlight-ohjelmassa kohtaukset, joissa ruotsalainen laivanrakennuksen professoripapparainen vaatii edelleen onnettomuuden syyn uudelleen selvittämistä, vaikka papparainen seisoo ja höpisee olettamuksiaan Estonian kiinnikkeistään irti revenneen visiirin vieressä ja alla.
Kaiken karvaisiin virolaisiin epäileviin kysymyksiin JAIC vastasi tuoreeltaan jo vuonna 2006.
http://web.archive.org/web/20100412140948/http://www.onnettomuustutkinta.fi/37383.htm
Hyviä lukuhetkiä sinipunakynän ja keltatussin kera! Loppuraportissa on vain 228 sivua. Äkkiäkös nokkela ne kaikki selittää väärin päin.

Anonyymi kirjoitti:

Youtuben videon perusteella puhui huonoa vironsuomea.

Puhui hyvää suomea kyllä virolaisittain . Pieniä väärin käsityksiä tulee . Kun laiva täyttyy vedellä kylmässä meressä kovassa tuulessa myrskyssä on kova tehtävä jo kallellaan olevasta laivasta pimeällä yöllä selittää keskellä merta missä laiva on kun heillä oli sähköt poikki jo eli ilman valaistusta !!! Tämä mies oli suorastaan ihmemies .

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa lukea myös kv. tutkintakomission (JAIC) loppuraportti, joka löytyy kokonaisena pdf:nä netistä:
http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia/1izoaJRlP/Estonia_loppuraportti.pdf
Lisäksi kannattaa lukea myös JAIC:n vastaukset virolaisille ja muillekin loppuraportin sisältöä epäileville hönöille, joita ilmaantuu aina määräajoin jopa Ylen ohjelmiin saakka, kuten jälleen (Spotlight) mm. virolainen Margus Kurm. Hänellä, kuten ei kenelläkään muullakaan tosin ole ollut eikä ole vieläkään edes haisua pienimmistäkään todisteista väitteidensä tueksi.
Suorastaan koomisia ovat Spotlight-ohjelmassa kohtaukset, joissa ruotsalainen laivanrakennuksen professoripapparainen vaatii edelleen onnettomuuden syyn uudelleen selvittämistä, vaikka papparainen seisoo ja höpisee olettamuksiaan Estonian kiinnikkeistään irti revenneen visiirin vieressä ja alla.
Kaiken karvaisiin virolaisiin epäileviin kysymyksiin JAIC vastasi tuoreeltaan jo vuonna 2006.
http://web.archive.org/web/20100412140948/http://www.onnettomuustutkinta.fi/37383.htm
Hyviä lukuhetkiä sinipunakynän ja keltatussin kera! Loppuraportissa on vain 228 sivua. Äkkiäkös nokkela ne kaikki selittää väärin päin.

Lue lisää

Kyllä keula visiiri aukesi irtosi. Se on nostettu ylös merestä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuunnelkaa tausta äänet myös, komentosillalla oli kovat paikat.

Moni joka pääsi pois laivasta jäätyi myrskyyn kylmään veteen ,liian kauan meressä . Miten ihmeessä noihin laivoihin saisi omat helikopterit jotka vie maihin heti kun laivaan tulvii vettä . Ihmiset jäätyy noihin pelastusveneisiin.

Oli se kauhea onnettomuus, muistan kun avasin telkun.

Tuttu oli merellä Finnlinesin laivalla tuona yönä.

Anonyymi kirjoitti:

Oli se kauhea onnettomuus, muistan kun avasin telkun.

Tuttu oli merellä Finnlinesin laivalla tuona yönä.

Minunkin tuttu seilasi tankkerilla eteläisellä atlantilla.

Anonyymi kirjoitti:

Oli se kauhea onnettomuus, muistan kun avasin telkun.

Tuttu oli merellä Finnlinesin laivalla tuona yönä.

Minunkin tuttavan aviomies seilasi niihin aikoihin joskus 80/90-luvulla merillä. Tosin taisivat erota jo vuosia sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Oli se kauhea onnettomuus, muistan kun avasin telkun.

Tuttu oli merellä Finnlinesin laivalla tuona yönä.

Millä Finnlinesin laivalla se oli? Tuolloin se oli Finncarriers.

Anonyymi kirjoitti:

Millä Finnlinesin laivalla se oli? Tuolloin se oli Finncarriers.

Finncarriers oli/on osa Finnlines konsernia.
Lähistöllä oli Antares sekä Finnhansa.

Paha kallistuma . Valot pois Black out. Pimeässä siellä myrskyssä kovassa tuulessa .

Anonyymi kirjoitti:

Minunkin tuttu seilasi tankkerilla eteläisellä atlantilla.

Varmaan oli myrsky sielläkin . Mutta tämä tapahtui täällä pohjoisella merellä myrskyn aikana .

Tutkintaraportista:
''Hätäsuunnitelman ja turvallisuuskäsikirjan mukaan ensimmäinen perämies– ei-radiosähköttäjä – oli vastuussa alukselta lähtevästä radioliikenteestä. Tämän uskotaan johtuneen siitä, että ESTONIA:n turvallisuusorganisaatio oli osittain kopioitu sellaisille aluksille laadituista organisaatiosuunnitelmista, joissa ei ollut radiosähköttäjää.
Komissio ei ole onnistunut varmistamaan, noudatettiinko tällaista toimintatapaa käytännössä.''

Anonyymi kirjoitti:

Tutkintaraportista:
''Hätäsuunnitelman ja turvallisuuskäsikirjan mukaan ensimmäinen perämies– ei-radiosähköttäjä – oli vastuussa alukselta lähtevästä radioliikenteestä. Tämän uskotaan johtuneen siitä, että ESTONIA:n turvallisuusorganisaatio oli osittain kopioitu sellaisille aluksille laadituista organisaatiosuunnitelmista, joissa ei ollut radiosähköttäjää.
Komissio ei ole onnistunut varmistamaan, noudatettiinko tällaista toimintatapaa käytännössä.''

Lue lisää

Miksi siellä olisi 1994 vuonna Itämerellä pitänyt olla radisti?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi siellä olisi 1994 vuonna Itämerellä pitänyt olla radisti?

Kansihenkilökuntaan kuului aluksen päällikön lisäksi viisi perämiestä, radiosähköttäjä ja kahdeksan kansimiestä. Viron lakien mukaan piti olla kipinä.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi siellä olisi 1994 vuonna Itämerellä pitänyt olla radisti?

Miten ihmeessä ne hoitaa työnsä satamissa ja yhteydet merellä jos ei ole radiota ?? Keskellä merta .

Anonyymi kirjoitti:

Miksi siellä olisi 1994 vuonna Itämerellä pitänyt olla radisti?

Ooksää oikeesti tyhmä ?

Anonyymi kirjoitti:

Miten ihmeessä ne hoitaa työnsä satamissa ja yhteydet merellä jos ei ole radiota ?? Keskellä merta .

Kukas semmoista on väittänyt?

Niitä "kipinöitä" eli radiosähköttäjiä oli laivoilla viimeksi joskus 1970- 80- luvuilla. Radiopuhelimet eivät nykyisin sen kummempia laitteita ja taitoja vaativia ole kuin normipuhelimet.

Anonyymi kirjoitti:

Miten ihmeessä ne hoitaa työnsä satamissa ja yhteydet merellä jos ei ole radiota ?? Keskellä merta .

Ja mistä sait päähäsi ettei ollut radiota? Laivalla saattoi olla jopa telkkareita, mietipäs sitä?

Käytännössä kaikki Kotkan merenkulkuoppilaitoksen opettajat, jotka olivat toimineet siellä Andres Tammeksen opettajina, tunnistivat hänet puheäänestä heti, kun tuo kohteliaan nuoren miehen "Hyvää huomenta" -viesti radiossa/tv:ssä julkaistiin ensimmäisen kerran.
Tuo keskustelu käytiin 28.9.1994 Silja Europan ja Tammeksen kesken klo 1.24 - 1.29.
Tammes avasi koko keskustelun nimenomaan näillä sanoilla:
klo 1.24.42: "Hyvää huomenta. Puhutko sä suomea?"
klo 1:24.45: "Silja Europa, Estonia. Joo, puhun suomea."
klo 1:24.46 : "Estonia, Silja Europa. Joo meillä on nyt tässä ongelma, on paha kallistuma oikealle puolelle, uskon että oli pari–kolmekymmentä astetta. Voisitko sä tulla apuun ja pyytää myös Viking Line apuun?"

Toki Estonian radiosähköttäjällä oli määrätty päivystysaika klo 19–01,
jolloin hän päivysti ainakin radiosähkötyksen hätätaajuutta, 500 kHz. Muina
aikoina tätä taajuutta päivystettiin automaattisella radiosähkötyshälyttimellä.
Radiopuhelinliikenteen hätätaajuutta 2182 kHz ja VHF-kanavaa 16 päivystettiin komentosillalla.
Useilla miehistön jäsenillä oli yhteensä noin 30–35 meri-VHF-käsipuhelinta. Niissä oli myös
kanava 16. Ne eivät käyneet ilmi aluksen radioluvasta.

Lukekaa kv. komission loppuraportti, jonka sivuilla 97-98 on mm. kokonaisuudessaan tuo Tammeksen ja Silja Europan välinen keskustelu sanatarkasti.
Tuskinpa suomea osaamattoman henkilön ensimmäinen kysymys Silja Europalle olisi ollut: "Puhutko sä suomea?"

Kun lukee enemmän - luulee vähemmän. Tässäkin asiassa.

Suomen kieli ei todellakaan ole vaatimuksena esim. Viron ja Ruotsin välisessä liikenteessä...Yhtä hyvin voitaisiin edellyttää kaikilta Suomenlahdelle ja Perämerellekin ajavilta aluksilta päällystön osaavan suomea...melko absurdi ajatus kaiketi?'
Varsin harva virolainen muuten osaa esim. espanjaa tai ranskaakaan...

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä kaikki Kotkan merenkulkuoppilaitoksen opettajat, jotka olivat toimineet siellä Andres Tammeksen opettajina, tunnistivat hänet puheäänestä heti, kun tuo kohteliaan nuoren miehen "Hyvää huomenta" -viesti radiossa/tv:ssä julkaistiin ensimmäisen kerran.
Tuo keskustelu käytiin 28.9.1994 Silja Europan ja Tammeksen kesken klo 1.24 - 1.29.
Tammes avasi koko keskustelun nimenomaan näillä sanoilla:
klo 1.24.42: "Hyvää huomenta. Puhutko sä suomea?"
klo 1:24.45: "Silja Europa, Estonia. Joo, puhun suomea."
klo 1:24.46 : "Estonia, Silja Europa. Joo meillä on nyt tässä ongelma, on paha kallistuma oikealle puolelle, uskon että oli pari–kolmekymmentä astetta. Voisitko sä tulla apuun ja pyytää myös Viking Line apuun?"

Toki Estonian radiosähköttäjällä oli määrätty päivystysaika klo 19–01,
jolloin hän päivysti ainakin radiosähkötyksen hätätaajuutta, 500 kHz. Muina
aikoina tätä taajuutta päivystettiin automaattisella radiosähkötyshälyttimellä.
Radiopuhelinliikenteen hätätaajuutta 2182 kHz ja VHF-kanavaa 16 päivystettiin komentosillalla.
Useilla miehistön jäsenillä oli yhteensä noin 30–35 meri-VHF-käsipuhelinta. Niissä oli myös
kanava 16. Ne eivät käyneet ilmi aluksen radioluvasta.

Lukekaa kv. komission loppuraportti, jonka sivuilla 97-98 on mm. kokonaisuudessaan tuo Tammeksen ja Silja Europan välinen keskustelu sanatarkasti.
Tuskinpa suomea osaamattoman henkilön ensimmäinen kysymys Silja Europalle olisi ollut: "Puhutko sä suomea?"

Kun lukee enemmän - luulee vähemmän. Tässäkin asiassa.

Lue lisää

Tarkkaan ottaen keskustelu ei mennyt aivan noinkaan, mutta olkoot, asiahan on olennaisin!