Jeesus tiivistää Jumalan lain rakkauden kaksoiskäskyyn.
Kysyttäessä keskivertosuomalaiselta, mikä oli Jeesuksen opetuksessa keskeistä, vastaukseksi saa todennäköisesti lähimmäisenrakkauden. Tämä on helppo ymmärtää, sillä ajatus lähimmäisenrakkaudesta sopii elämään, ajattelipa kristillisestä uskosta ja sen opin sisällöistä mitä tahansa.
Ensi sunnuntain evankeliumi Matteuksen 22. luvun mukaan haastaa tarkastelemaan, mitä Jeesuksen opetuksen kokonaisuuteen kuului. Lähimmäisenrakkaus oli toinen osa Jeesuksen vastausta kysymykseen lain suurimmasta käskystä.
Kriittisiä kohtaamisia
Matteuksen 22. luvun tekstiyhteydessä Jeesusta lähestyttiin kolmella kysymyksellä, joiden tarkoituksena oli saada Jeesus ansaan. Ensin fariseukset tivasivat häneltä, onko oikein maksaa veroa keisarille (Matt. 22:15–22). Tämän jälkeen saddukeukset lähestyivät Jeesusta kysymyksellä ylösnousemuksesta, johon itse eivät uskoneet (Matt. 22:23–33). Kolmanneksi yksi fariseuksista, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta oman erityisalansa, Jumalan lain, tuntemusta.
Jeesus antoi esimerkin siitä, miten meidän tulee perustella uskoamme Raamatulla. Samalla hän viitoittaa tietä kunnioittavaan ja arvostavaan kohtaamiseen heidän kanssaan, jotka syystä tai toisesta suhtautuvat kriittisesti toisiin ihmisiin.
Jumalan laki tiivistettynä
Vastauksellaan lainopettajan kysymykseen suurimmasta käskystä Jeesus tiivistää Jumalan lain rakkauden kaksoiskäskyyn. Sen ensimmäinen osa liittyy juutalaisten jumalanpalveluksissa luettavaan rukoukseen 5. Mooseksen kirjan 6. luvun mukaan: ”Kuule Israel, Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi.” Tällä Jeesus osoittaa, että usko Jumalaan on kaiken lähtökohta, elämän tärkein asia. Usko ei ole vain sanoja tai elämäntapoja, vaan koko ihmisen olemusta koskettavaa, sisimmästä asti lähtevää Jumalan rakastamista.
Rakkauden kaksoiskäskyn toisessa osassa Jeesus kehottaa: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Matt. 22:39). Sen juuret ovat myös Mooseksen laissa: ”Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle, äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (3. Moos. 19:18). Jeesuksen täytyi toisessa yhteydessä kirkastaa lainopettajille rajattoman lähimmäisenrakkauden käsitystä Laupiaan samarialaisen esimerkillä (Luuk. 10:25–37).
Mooseksen lakiin kuuluvaa kymmentä käskyä voi peilata rakkauden kaksoiskäskyn näkökulmasta. Niistä kolme ensimmäistä liittyvät ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen ja loput seitsemän ihmisten välisiin suhteisiin. Siksi voidaan todeta, että käskyissä on vahvasti elämää suojeleva ote. Käskyjen noudattamisen kautta emme voi kuitenkaan ansaita vanhurskautta. Paavali kirjoittaa tästä galatalaisille: ”On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä ’uskosta vanhurskas saa elää’” (Gal. 3:11).
Rakkauden hengessä armon voimalla
Rakkaus Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan kuuluu olennaisesti elävään uskoon. Se ei kuitenkaan ole meistä itsestämme lähtöisin. Apostoli Johannes kirjoittaa: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa syntiemme sovitukseksi” (1. Joh. 4:10).
Jumala lähettää seuraajansa jakamaan rakkauttaan ja elämään sen voimasta. Kun ajattelemme elämää ja ihmissuhteita, joudumme toteamaan, että olemme rakkaudessakin monella tapaa vajavaisia ja keskeneräisiä. Syntiinlankeemuksesta peräisin olevat voimat, kuten katkeruus ja itsekkyys, näkyvät elämässämme ja ihmissuhteissamme.
Anteeksiantamuksen lahja Jumalan valtakunnan evankeliumissa on tarkoitettu käytettäväksi elämän arjen keskellä. Se kirkastaa ennen kaikkea Jumalan rakkautta. Samalla se muistuttaa lähimmäisenrakkaudesta: ”Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme” (1. Joh. 4:11).
Rakkauden kaksoiskäskyn näkökulmat kietovat uskon ja elämän yhteen. Täällä ajassa olemme armon varassa, taivaassa saamme nähdä Jumalan täydellisen rakkauden kasvoista kasvoihin.
Timo Liikanen
Kysyttäessä keskivertosuomalaiselta, mikä oli Jeesuksen opetuksessa keskeistä, vastaukseksi saa todennäköisesti lähimmäisenrakkauden. Tämä on helppo ymmärtää, sillä ajatus lähimmäisenrakkaudesta sopii elämään, ajattelipa kristillisestä uskosta ja sen opin sisällöistä mitä tahansa.
Ensi sunnuntain evankeliumi Matteuksen 22. luvun mukaan haastaa tarkastelemaan, mitä Jeesuksen opetuksen kokonaisuuteen kuului. Lähimmäisenrakkaus oli toinen osa Jeesuksen vastausta kysymykseen lain suurimmasta käskystä.
Kriittisiä kohtaamisia
Matteuksen 22. luvun tekstiyhteydessä Jeesusta lähestyttiin kolmella kysymyksellä, joiden tarkoituksena oli saada Jeesus ansaan. Ensin fariseukset tivasivat häneltä, onko oikein maksaa veroa keisarille (Matt. 22:15–22). Tämän jälkeen saddukeukset lähestyivät Jeesusta kysymyksellä ylösnousemuksesta, johon itse eivät uskoneet (Matt. 22:23–33). Kolmanneksi yksi fariseuksista, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta oman erityisalansa, Jumalan lain, tuntemusta.
Jeesus antoi esimerkin siitä, miten meidän tulee perustella uskoamme Raamatulla. Samalla hän viitoittaa tietä kunnioittavaan ja arvostavaan kohtaamiseen heidän kanssaan, jotka syystä tai toisesta suhtautuvat kriittisesti toisiin ihmisiin.
Jumalan laki tiivistettynä
Vastauksellaan lainopettajan kysymykseen suurimmasta käskystä Jeesus tiivistää Jumalan lain rakkauden kaksoiskäskyyn. Sen ensimmäinen osa liittyy juutalaisten jumalanpalveluksissa luettavaan rukoukseen 5. Mooseksen kirjan 6. luvun mukaan: ”Kuule Israel, Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi.” Tällä Jeesus osoittaa, että usko Jumalaan on kaiken lähtökohta, elämän tärkein asia. Usko ei ole vain sanoja tai elämäntapoja, vaan koko ihmisen olemusta koskettavaa, sisimmästä asti lähtevää Jumalan rakastamista.
Rakkauden kaksoiskäskyn toisessa osassa Jeesus kehottaa: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Matt. 22:39). Sen juuret ovat myös Mooseksen laissa: ”Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle, äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (3. Moos. 19:18). Jeesuksen täytyi toisessa yhteydessä kirkastaa lainopettajille rajattoman lähimmäisenrakkauden käsitystä Laupiaan samarialaisen esimerkillä (Luuk. 10:25–37).
Mooseksen lakiin kuuluvaa kymmentä käskyä voi peilata rakkauden kaksoiskäskyn näkökulmasta. Niistä kolme ensimmäistä liittyvät ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen ja loput seitsemän ihmisten välisiin suhteisiin. Siksi voidaan todeta, että käskyissä on vahvasti elämää suojeleva ote. Käskyjen noudattamisen kautta emme voi kuitenkaan ansaita vanhurskautta. Paavali kirjoittaa tästä galatalaisille: ”On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä ’uskosta vanhurskas saa elää’” (Gal. 3:11).
Rakkauden hengessä armon voimalla
Rakkaus Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan kuuluu olennaisesti elävään uskoon. Se ei kuitenkaan ole meistä itsestämme lähtöisin. Apostoli Johannes kirjoittaa: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa syntiemme sovitukseksi” (1. Joh. 4:10).
Jumala lähettää seuraajansa jakamaan rakkauttaan ja elämään sen voimasta. Kun ajattelemme elämää ja ihmissuhteita, joudumme toteamaan, että olemme rakkaudessakin monella tapaa vajavaisia ja keskeneräisiä. Syntiinlankeemuksesta peräisin olevat voimat, kuten katkeruus ja itsekkyys, näkyvät elämässämme ja ihmissuhteissamme.
Anteeksiantamuksen lahja Jumalan valtakunnan evankeliumissa on tarkoitettu käytettäväksi elämän arjen keskellä. Se kirkastaa ennen kaikkea Jumalan rakkautta. Samalla se muistuttaa lähimmäisenrakkaudesta: ”Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme” (1. Joh. 4:11).
Rakkauden kaksoiskäskyn näkökulmat kietovat uskon ja elämän yhteen. Täällä ajassa olemme armon varassa, taivaassa saamme nähdä Jumalan täydellisen rakkauden kasvoista kasvoihin.
Timo Liikanen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huhhuh!
Todella laudaturin arvoinen vl-kirjoitus. Vaatii vuosikymmenten kokemuksen että osaa kirjoittaa noin taitavasti totuuden vierestä.
SRK Valtakunnan kirkkaus oli suurimmillaan kun hoitokokouksissa ajettiin uskovista ulos itse keksittyjä henkiä ja ulostettiin ulos jos erehtyi kyselemään raamatullisia perusteita.
Kamalinta oli että he monesti luulivat Jumalan henkeä belsebuupiksi kuin fariseukset. Kirous lepää vl-liikkeen yllä.
Miksi maito maistuu valolle?