Jos voisin, niin vetäisin sanani takaisin. Kaipaan niin paljon sinua sellaisena kun olit silloin kun tutustuimme. En kai koskaan enää saa tuntea sitä puolta sinusta. Se on kadonnut jonnekin asiallisuuden ja varovaisuuden muurin taakse.
Menetän sut kuitenkin
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos sinusta siltä tuntuu, niin minkäs sille sitten voi. En kyllä ole miksikään muuttunut, samanlainen olen kuin silloin ennenkin.
Ei ollut sulle. Kyseessä on yksipuolinen ihastukseni. Silloin tuskin koskaan enää välit muuttuu kohteen kanssa sellaisiksi kun ne aiemmin ovat olleet.
Ok, ymmärsin.
Niin, hän on kyllä kadonnut ainakin osittain.
Kun luottamuksen menettää ilkeilemällä ja valehtelemalla, on vaikea enää palata entiseen.
Ei, vaan mahdotonta. Ja niin sen pitää ollakin. Jos olet ap. käärme, niin viihdy jatkossakin käärmeiden seurassa.
Minähän vastasin apeelle, joten en ole. Minua on kohdeltu ikävästi.
Käärme-kommentti olikin ap:lle.
Olen samaa mieltä kanssasi, että luottamuksen rikkouduttua vaikeaa on — tai minusta siis myöhäistä, mahdotonta, jos on ilkeilty ja valehdeltu. Siinä ihminen näyttää kuitenkin tasonsa.
Hetkinen....missä on ilkeilty ja millä tavalla? Minulla ei ole aikaa käydä näitä ketjuja läpi katsoakseni että pitääkö jotain kuvitelmaa oikoa.
Siinähän menisi ikä ja terveys jos näitä tarkkaan lukisi. Jos joku aiheettomasti ilkeilystä epäilee niin tunteet eivät ole vahvalla pohjalla. Anonyymit kirjoitukset ilman tunnnisteita kannattaa jättää huomiotta.
Niin siinä tulee käymään ja osittain jo käynytkin.