Mutta en siihen pysty. Tämä on kuin huumetta minulle. Pakko käydä edes alapääjuttuja kirjoittamassa, kun ei muutakaan asiaa enää ole. :((((
Haluaisin lopettaa palstailun
Anonyymi
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eiköhän sulla ole siihen oikeus.
Sama! :D Tähän jää koukkuun.
Jääkö, empä ole huomannutkaan..
Minusta tämä on vain surullista.
Niinhän se on. Parempi olisi kun voisi selvittää asiat muualla.
Tyhmien juttua
On surullista, jos täällä on useita vuosia esim. 5-10v tai tahtomattaan.
Jos täällä on rajallisen ajan kun tarvitsee tunteiden purkamista, en näe siinä mitään paha tai surullista.
On tilanteita milloin ei voi tunteista puhua irl, vaikka muuten olisikin useita ihmisiä, jolle voi asiat kertoa. Ja tunteiden käsittelemättömyys ja maton alle työntäminen nyt usein käykin surulliseksi sen aiheuttamien ongelmien takia (lisää riskiä mt-ongelmiin).
Tai täällä voi kerätä rohkeutta ja etsiä oikeita sanoja tunteiden kertomiseen. Näin olen itse tehnyt.
Tätä tarvitsee, koska tarvisisi oikeasti rakkautta.
Kun odottaa, että se rakkaus joskus realisoituisi irl, on tämä tapa tuntea mitä ei saa tuntea oikeassa elämässä (vielä?). Täällä saa sanoa rakastan, haluan, tarvitsen ja unelmoin.
Jos tunteet oli totta irl, ei palstaa tarvitsisi. Tunnustan, olen täällä vain hänen takiaan. S-nainen
Kunhan ei tartu pöpöt
Anna peilin kaatua. Sirpaleista onnea.
Hei, itsellä oli sama juttu noin viisi vuotta jumitin täällä ja kirjoittaminen vain pahensi olotilaani, mutta en kyennyt lopettamaan. Myöhemmin, kun vihdoin lopetin käymästä täällä koko ajan, aloin saada tervettä etäisyyttä henkisesti kaipaamaani ihmiseen. Olin ihmeissäni, koska huomasin, että tämä palata yllä piti tunteitani ihmiseen, jota en ollut nähnyt enää vuosikausiin. Etäisyyden myötä, aloin pohtia, että johtuivatko tunteeni siitä, että olin oikeasti päässyt vihdoin irti limerenssin kaltaisesta tilasta ns.ajan myötä luonnollisesti vai oliko palsta vaikuttanut kirjoituksineen minuun niin, että kuvittelin hänen (joku muu oli tietenkin) vastaavan minulle täällä. Kun tämä tai nämä säännölliset vastaajat täällä lopettivat kirjoittamasta minulle vapauduin. Yhtä kaikki, tahdon lohduttaa aloittajaa, että irtautuminen on mahdollista. Riippuvuus tähän palstaan oli niin suurta, että itkin usein, jos en saanut täällä vastausta kirjoitukseeni. Olin henkisesti ihan hajalla, nyt voin piipahtaa täällä joskus ja kirjoittaa jos huvittaa. Se ei ole pakkomielteen omaista. Hyvää syksyä kaikille, kyllä se valo näkyy tunnelin päässä jokaisella.