Ohjuspuolustusta ei tarvita, eikä hankita, mutta sitä tarvitaan ja hankitaan...?
-Suomi puolustautuu ohjushyökkäystä vastaan eri filosofialla kuin suurvallat – Puolustusvoimain uusi komentaja avaa myös, miksi korvettien mitat kasvoivat
Lauantaina 14. syyskuuta Saudi-Arabian öljyntuotanto koki todellisen yllätyshyökkäyksen. Lennokkien ja ohjusten sentintarkalla yhteisiskulla öljynjalostamo kärsi hetkessä tuhon, joka heijastui maailman raakaöljyn tuotantoon ja jopa talouteen.
Suomen rajanaapuri Venäjä on kehittänyt yhä laadukkaampia ohjusjärjestelmiä ja käyttänyt laajasti lennokkeja sotilasoperaatioissaan Syyriassa ja Ukrainassa. Sotilaallinen muutos näkyy Itämeren alueellakin.
Suomalainen epäsuora ohjuspuolustusratkaisu
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, 59, istuu Pääesikunnassa Helsingin Kaartinkaupungissa uudessa työhuoneessaan panssarioven takana.
Kortteli on tuttu, sillä aiemmissa Pääesikunnan "harmaapukuisissa" tehtävissään Kivinen suunnitteli puolustusvoimien strategista tilannekuvaa aina 15 vuoden päähän.
Kivisellä ei ole ihmekonsteja ohjuspuolustusta varten, mutta Suomi ei silti olisi hyökkäyksen tullessa avuton.
– Millään pienellä maalla ei ole resursseja aktiivisen ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Se ei ole suurvalloillakaan aukoton, Kivinen muistuttaa.
– Suomella on passiivinen ohjuspuolustusjärjestelmä, joka perustuu analysoituun uhkaan ja sen havaitsemiseen. Konsepti perustuu suojautumiseen, liikkeeseen ja hajautettuun toimintaan, Kivinen tiivistää.
Tämän mahdollistavat Suomessa maan laaja pinta-ala tieverkostoineen ja suojaa tarjoava metsämaasto.
Suomi pyrkii mahdollisilla tulevilla hankinnoilla hakemaan rajoitettua ohjuspuolustuskykyä. Tällainen voisi olla esimerkiksi korkealle yltävä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.
Merivoimien neljän uuden Pohjanmaa-luokan korvetin pitää vastaavasti pystyä suojautumaan myös ohjushyökkäykseltä.
– Selviytymiskykytarkastelu tehtiin uhkamaailmaan nähden. Voit olla varma, että olimme kovin tarkkoja siitä. Jos on laajamittainen kriisi, peruslähtökohta on, että korvetit operoivat saariston suojassa, ei avomerellä. Jos korvettiin tulee osuma, osastointi on erityyppinen kuin nykyisissä sotalaivoissa. Yksi vuoto ei ole fataali, sanoo Kivinen.
Suomen tulevalla hävittäjällä on myös tärkeä rooli tilannekuvan muodostamisessa ja muiden aselajien tukemisessa. Varsinaisesta hävittäjän ohjustorjuntakyvystä on kuitenkin aikaista puhua, kun konettakaan ei ole vielä valittu. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomi-puolustautuu-ohjushyokkaysta-vastaan-eri-filosofialla-kuin-suurvallat-puolustusvoimain-uusi-komentaja-avaa-myos-miksi-korvettien-mitat-kasvoivat/829132/
-Suomi puolustautuu ohjushyökkäystä vastaan eri filosofialla kuin suurvallat – Puolustusvoimain uusi komentaja avaa myös, miksi korvettien mitat kasvoivat
Lauantaina 14. syyskuuta Saudi-Arabian öljyntuotanto koki todellisen yllätyshyökkäyksen. Lennokkien ja ohjusten sentintarkalla yhteisiskulla öljynjalostamo kärsi hetkessä tuhon, joka heijastui maailman raakaöljyn tuotantoon ja jopa talouteen.
Suomen rajanaapuri Venäjä on kehittänyt yhä laadukkaampia ohjusjärjestelmiä ja käyttänyt laajasti lennokkeja sotilasoperaatioissaan Syyriassa ja Ukrainassa. Sotilaallinen muutos näkyy Itämeren alueellakin.
Suomalainen epäsuora ohjuspuolustusratkaisu
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, 59, istuu Pääesikunnassa Helsingin Kaartinkaupungissa uudessa työhuoneessaan panssarioven takana.
Kortteli on tuttu, sillä aiemmissa Pääesikunnan "harmaapukuisissa" tehtävissään Kivinen suunnitteli puolustusvoimien strategista tilannekuvaa aina 15 vuoden päähän.
Kivisellä ei ole ihmekonsteja ohjuspuolustusta varten, mutta Suomi ei silti olisi hyökkäyksen tullessa avuton.
– Millään pienellä maalla ei ole resursseja aktiivisen ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Se ei ole suurvalloillakaan aukoton, Kivinen muistuttaa.
– Suomella on passiivinen ohjuspuolustusjärjestelmä, joka perustuu analysoituun uhkaan ja sen havaitsemiseen. Konsepti perustuu suojautumiseen, liikkeeseen ja hajautettuun toimintaan, Kivinen tiivistää.
Tämän mahdollistavat Suomessa maan laaja pinta-ala tieverkostoineen ja suojaa tarjoava metsämaasto.
Suomi pyrkii mahdollisilla tulevilla hankinnoilla hakemaan rajoitettua ohjuspuolustuskykyä. Tällainen voisi olla esimerkiksi korkealle yltävä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.
Merivoimien neljän uuden Pohjanmaa-luokan korvetin pitää vastaavasti pystyä suojautumaan myös ohjushyökkäykseltä.
– Selviytymiskykytarkastelu tehtiin uhkamaailmaan nähden. Voit olla varma, että olimme kovin tarkkoja siitä. Jos on laajamittainen kriisi, peruslähtökohta on, että korvetit operoivat saariston suojassa, ei avomerellä. Jos korvettiin tulee osuma, osastointi on erityyppinen kuin nykyisissä sotalaivoissa. Yksi vuoto ei ole fataali, sanoo Kivinen.
Suomen tulevalla hävittäjällä on myös tärkeä rooli tilannekuvan muodostamisessa ja muiden aselajien tukemisessa. Varsinaisesta hävittäjän ohjustorjuntakyvystä on kuitenkin aikaista puhua, kun konettakaan ei ole vielä valittu. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomi-puolustautuu-ohjushyokkaysta-vastaan-eri-filosofialla-kuin-suurvallat-puolustusvoimain-uusi-komentaja-avaa-myos-miksi-korvettien-mitat-kasvoivat/829132/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun taivaalta tippuu vihreitä miehiä strategisiin kohteisiin , Sähköt poikki ja juomavedet kelvottomiksi , entäs sitten ???? Nyt jo poistettu Hectorin Arkkiviisu :)
Kun taivaalta tippuu vihreitä miehiä strategisiin kohteisiin , Sähköt poikki ja juomavedet kelvottomiksi , entäs sitten ???? https://youtu.be/7rBsWtOYuko
Seniili ukko horisee vain. Eläkkeellehän tuo jo joutuu muutamassa vuodessa.