Mutta toisin on käynyt.
Ei keskusta ol osa vasemmistoa, kyllä se on yhä keskustaa osa.
Kun keskustassa käytiin puheenjohtajakamppailua alkusyksystä, pidettiin elinkeinoministeri Katri Kulmunia puolustusministeri Antti Kaikkosta ”vasemmistolaisempana” vaihtoehtona puoluejohtajaksi.
Analyysit punamultaisesta Kulmunista ja keskustan käänteestä vasempaan ovatkin olleet varsin suosittuja toimittajien ja politiikan kommentaattoreiden keskuudessa. Niitä on hellitty myös Kulmunin valinnan jälkeen.
”Kulmunin valitsemalla keskustalaiset ilmaisevat tahtoa muuttaa puoluettaan keskustavasemmistolaiseksi”, kirjoittavat esimerkiksi Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi tuoreessa kirjassaan Antti Rinne – Koko tarina (Into, 2019).
Kun Kulmunin johtajataipaleen ensimmäisiä askelia katsoo, piirtyy aivan toisenlainen kuva. Kulmuni vaalii ulostuloissaan edeltäjänsä Juha Sipilän linjaa – ja se saattaa aiheutta hallituksen sisällä vielä kovaa vääntöä.
Kulmuni itse on myöhemmin kuitannut median kuvailun omasta vasemmistolaisuudestaan toimittajien arvioiksi. Kulmuni itse on myöhemmin kuitannut median kuvailun omasta vasemmistolaisuudestaan toimittajien arvioksi. Viime aikoina hän onkin puhunut mielellään esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisestä. Ylen Politiikkaradion haastattelussa tällä viikolla elinkeinoministeri puolusti edellisen hallituksen politiikkaa ja kilpailukykysopimusta, joka hiertää parhaillaan käynnissä olevalla palkkakierroksella.
Kulmuni on monissa kysymyksissä Juha Sipilän kannoilla.
Tottakai, eihän muuten keskustalainen olisikaan.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen on sanottu nousevan tai kaatuvan työllisyystavoitteensa mukana. 75:n prosentin työllisyystavoite onkin hallituksen koossapitävä liima.
Keskusta on vaatinut, ettei yrittämisen tai omistamisen verotusta kiristetä. SDP taas on halunnut hallituksen tekevän uusia menolisäyksiä. Kummatkin saavat helpommin haluamansa, jos työllisyystavoitteeseen päästään.
Työllisyystavoite on kuitenkin ollut tärkeämpi juuri keskustalaisille. Kun purkuun kaavaillun aktiivimallin vaikutuksia perjantaina esiteltiin, kiirehti valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) jo jonkinlaista ”aktiivimalli 2.0:aa”, ettei 75 jäisi vain tyhjäksi numeroksi.
Moni palkansaajaliikkeen ekonomisti, joita esimerkiksi SDP mielellään kuuntelee, on jo pidempään kritisoinut työllisyysastetta mittarina talouden kehitykselle. Voikin olla, että jos työllisyystavoitetta ei saavuteta tai jos Suomi ei luisu taantumaan, edessä on vielä paitsi kiista tavoitteen pitävyydestä myös siitä, miten taloutta sitten tasapainotetaan.
Pääministeripuolue SDP:ssä haluttaisiin todennäköisesti säätää mieluummin verotusta. Demareilla on pitkä vero-ohjelma, jonka toimenpiteistä vain harva on päätynyt Rinteen hallituksen ohjelmaan. Paine saattaa kasvaa. Työministeri Timo Harakka (sd.) pohti Ylen Ykkösaamussa 12. lokakuuta, että listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotukseen olisi ehdottomasti puututtava. Asiaa voisi hänen mielestään tarkastella hallituksessa, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä.
Keskustalle tämä ei käy. Katri Kulmuni totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että nyt tehdyt menolisäykset perutaan, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä. (siirryt toiseen palveluun) Siis leikataan mieluummin kuin korotetaan veroja.
Ei keskusta ol osa vasemmistoa, kyllä se on yhä keskustaa osa.
Kun keskustassa käytiin puheenjohtajakamppailua alkusyksystä, pidettiin elinkeinoministeri Katri Kulmunia puolustusministeri Antti Kaikkosta ”vasemmistolaisempana” vaihtoehtona puoluejohtajaksi.
Analyysit punamultaisesta Kulmunista ja keskustan käänteestä vasempaan ovatkin olleet varsin suosittuja toimittajien ja politiikan kommentaattoreiden keskuudessa. Niitä on hellitty myös Kulmunin valinnan jälkeen.
”Kulmunin valitsemalla keskustalaiset ilmaisevat tahtoa muuttaa puoluettaan keskustavasemmistolaiseksi”, kirjoittavat esimerkiksi Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi tuoreessa kirjassaan Antti Rinne – Koko tarina (Into, 2019).
Kun Kulmunin johtajataipaleen ensimmäisiä askelia katsoo, piirtyy aivan toisenlainen kuva. Kulmuni vaalii ulostuloissaan edeltäjänsä Juha Sipilän linjaa – ja se saattaa aiheutta hallituksen sisällä vielä kovaa vääntöä.
Kulmuni itse on myöhemmin kuitannut median kuvailun omasta vasemmistolaisuudestaan toimittajien arvioiksi. Kulmuni itse on myöhemmin kuitannut median kuvailun omasta vasemmistolaisuudestaan toimittajien arvioksi. Viime aikoina hän onkin puhunut mielellään esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisestä. Ylen Politiikkaradion haastattelussa tällä viikolla elinkeinoministeri puolusti edellisen hallituksen politiikkaa ja kilpailukykysopimusta, joka hiertää parhaillaan käynnissä olevalla palkkakierroksella.
Kulmuni on monissa kysymyksissä Juha Sipilän kannoilla.
Tottakai, eihän muuten keskustalainen olisikaan.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen on sanottu nousevan tai kaatuvan työllisyystavoitteensa mukana. 75:n prosentin työllisyystavoite onkin hallituksen koossapitävä liima.
Keskusta on vaatinut, ettei yrittämisen tai omistamisen verotusta kiristetä. SDP taas on halunnut hallituksen tekevän uusia menolisäyksiä. Kummatkin saavat helpommin haluamansa, jos työllisyystavoitteeseen päästään.
Työllisyystavoite on kuitenkin ollut tärkeämpi juuri keskustalaisille. Kun purkuun kaavaillun aktiivimallin vaikutuksia perjantaina esiteltiin, kiirehti valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) jo jonkinlaista ”aktiivimalli 2.0:aa”, ettei 75 jäisi vain tyhjäksi numeroksi.
Moni palkansaajaliikkeen ekonomisti, joita esimerkiksi SDP mielellään kuuntelee, on jo pidempään kritisoinut työllisyysastetta mittarina talouden kehitykselle. Voikin olla, että jos työllisyystavoitetta ei saavuteta tai jos Suomi ei luisu taantumaan, edessä on vielä paitsi kiista tavoitteen pitävyydestä myös siitä, miten taloutta sitten tasapainotetaan.
Pääministeripuolue SDP:ssä haluttaisiin todennäköisesti säätää mieluummin verotusta. Demareilla on pitkä vero-ohjelma, jonka toimenpiteistä vain harva on päätynyt Rinteen hallituksen ohjelmaan. Paine saattaa kasvaa. Työministeri Timo Harakka (sd.) pohti Ylen Ykkösaamussa 12. lokakuuta, että listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotukseen olisi ehdottomasti puututtava. Asiaa voisi hänen mielestään tarkastella hallituksessa, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä.
Keskustalle tämä ei käy. Katri Kulmuni totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että nyt tehdyt menolisäykset perutaan, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä. (siirryt toiseen palveluun) Siis leikataan mieluummin kuin korotetaan veroja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Katri alamäki Kulmuni vie kepua alaspäin, kuten on huomattu.
Vasta koitokset edessä, jossa veri punnitaan.
Luulempa ettei ole mannaa sosialisteille eikä vihreille.
Ihmiset näkee narkkari ym sisäministerinkin.
(siirryt toiseen palveluun)
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/kulmuni-jos-tyollisyystavoite-ei-tayty-hallitus-voi-leikata-myos-elakkeita-vaylarahoja-ja-muita-pysyvia-lisayksia/?shared=1097090-a46dba36-10
Demareilla on pitkä vero-ohjelma, jonka toimenpiteistä vain harva on päätynyt Rinteen hallituksen ohjelmaan. Paine saattaa kasvaa. Työministeri Timo Harakka (sd.) pohti Ylen Ykkösaamussa 12. lokakuuta, että listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotukseen olisi ehdottomasti puututtava. Asiaa voisi hänen mielestään tarkastella hallituksessa, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä.
Keskustalle tämä ei käy. Katri Kulmuni totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että nyt tehdyt menolisäykset perutaan, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä. (siirryt toiseen palveluun) Siis leikataan mieluummin kuin korotetaan veroja.
Vaikka vaalikonevastauksissa Kulmuni oli myönteisempi pääomatulojen verotuksen kiristämiselle, on hän nyt todennut, ettei yritysten tai yrittämisen verotus saa kiristyä. Tämä koskee myös listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennusta, hän totesi Politiikkaradion haastattelussa.
Helsingin Sanomien tuore juttu (siirryt toiseen palveluun) maalaakin kuvan SDP:stä, joka on jäänyt keskustan panttivangiksi omistamisen ja yrittämisen verotukseen liittyvissä kysymyksissä.
Voi olla, että juuri veroista riidellään kiivaimmin, jos työllisyyden kehitys ei vastaa odotettua.
(siirryt toiseen palveluun)
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006293438.html
Jos Kulmuni ei päästäisi jatkuvasti sammakoita suustaan, niin kukaan ei edes tietäisi , että kepua olisi olemassa.
faktaa pukkaa.
Sotkit Anttiin. -vappusatas Anttiin.
Kulmunilla on nyt Suomen Keskustan avaimet kätösissään: jatkuuko Sipilän oikeistolaisuus vai saako Kulmuni puolueen keskustalaiseksi keskelle!?!
Sipilismillä jatkaen tiedetään varma suunta, jonka Sipilä loi neljän vuoden aikana ... historiallisena aikaansaannoksena. Jos on täysi oikeistolainen, niin miksi vedättää kansaa keskustalaisena?!
Väyrynen osui Keskustan akilleen kantapäähän. Näkeekö sipilismin vielä uhkaavan Keskustaa?
"Väyrynen kirjoittaa blogissaan, ettei keskustan nykyjohdon politiikka vakuuta häntä siinä määrin, että hän olisi valmis tukemaan sitä. Hän kertoo, että häntä on viime kuukausien aikana kehotettu palaamaan mukaan keskustan toimintaan.
Toisaalta en usko siihen, että keskusta voisi nykymenolla nousta takaisin suurten puolueiden joukkoon. Uuden puoluejohdon kannanotoissa ja toiminnassa on monia myönteisiä piirteitä, mutta tiliä menneeseen ei ole tehty. Tehdyt virheet on tunnustettava, että ne voitaisiin korjata."
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006294405.html
Ps. Keskustan on pakko siirtyä keskeltä hieman vasemmalle saadakseen sitä uskottavuutta, mitä Sipilän Kokoomustakin oikeistolaisempi linja polki surutta suohon.
En+usko+sanoo+Paavo.+
Mitenkäs+pankkomajuri+oikein+räknää+tämän+asian,+että+Kepulta+olisi+ääniä+"lainassa"+muilla+puolueilla?+Eikös+jokainen+ääni+ole+äänestäjän+itsensä+ääni+eikä+minkään+puolueen+omaisuutta?+Ajat+muuttuvat,+ympäristö+ja+yhteiskunta+muuttuvat,+ihmiset+muuttuvat,+puoluekannatukset+muuttuvat,+Kepukin+muuttuu+pakosta.+Maaseudun+väki+kun+harvenee+hyvinkin+lyhyen+ajan+kuluessa,+niin+se+on+väistämätön+pudotus+Kepulle.