Minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden,
joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.
Samaan aikaan satoja kolareita
Jopa 500 autoa rypistyi peräänajoissa ja suistumisissa Helsingin sisääntuloteillä torstai-aamun liikennekaaoksessa. Oli ihme, että kuolonuhrien määrä jäi kolmeen.
Muotonsa menettäneitä autoja oli päällekkäin pitkin Helsinkiin johtavia teitä.
Porvoonväylällä toistensa päälle syöksyneistä autoista oli pinoutunut kuusi metriä korkea keko, jollaista ei näe edes autoromuttamolla.
Eilisen kaltaista aamua ei Suomessa ole aiemmin koettu.
Satojen ihmisten työmatka katkesi silmänräpäyksessä rytinään ja äkkinytkähdykseen, kun lumipyrystä eteen ilmestyi toisen auton perä.
Iltaan mennessä poliisi oli saanut luvun, jonka mukaan Hämeenlinnanväylällä, Lahdenväylällä ja Porvoonväylällä oli sattunut aamulla 400 kolaria.
- Pikkuteiden kolarit ovat vielä pois laskusta, joten kolariaamun saldo vielä nousee, rikoskomisario Jouko Aromäki Vantaan poliisista pelkäsi.
Poliisitkin olivat ihmeissään.
- Yhtä aikaa näin isoa kolarisumaa ei ole varmasti koskaan Suomessa nähty, Aromäki päivitteli.
Pahimpana syynä Aromäki pitää sitä, että ihmiset olivat unohtaneet turvavälien merkityksen.
- Oliko muutaman viikon jatkunut kuiva sää ja hyvä pito tuudittanut autoilijat turvallisuuden tunteeseen, poliisimies arvelee.
Lue lisää digilehdestä Osallistu nettikyselyyn Keskustelu Tulosta Postita
Pääjohtaja ajoi kuolemaan
Liikenteelle elämäntyönsä tehnyt Ilmailulaitoksen pääjohtaja Mikko Talvitie, 59, kuoli Porvoon moottoritiellä eilisaamuna yhdessä Suomen liikennehistorian pahimmista ketjukolareista.
Talvitie löytyi kuolleena rekkojen ja autojen kolarikasasta.
Diplomi-insinööriksi valmistunut Talvitie aloitti uransa liikenneministeriön tutkijana. Talvitie johti Ilmailulaitosta 14 vuotta, mutta hän teki työtä myös maaliikenteen parissa.
Liikenneministeri Leena Luhtanen (sd) menetti Talvitiessä paitsi hyvän kollegan, myös rakkaan pitkäaikaisen ystävän.
Talvitie ja Luhtanen tutustuivat toisiinsa jo 1960-luvulla, jolloin Talvitie opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa samaan aikaan Luhtasen tulevan aviomiehen kanssa.
- Mikko Talvitie oli ystäväni 40 vuoden takaa. Olen erittäin järkyttynyt ja koen hyvin raskaana hänen menetyksensä, Luhtanen kertoi eilisiltana IS:lle.
Lue lisää digilehdestä Osallistu nettikyselyyn Keskustelu Tulosta Postita
Hyppy turvaan viime hetkellä
Porvoonväylän kolarisumaan joutunut autoilija Peter Andersson pelastui täpärästi varmalta kuolemalta rekan tultua kohti ketjukolarissa. Viime hetkellä Andersson ehti hypätä kuskin paikalta viereiselle istuimelle.
- Jos en olisi ehtinyt väistää, siihen olisin jäänyt. Silloin seuraava paikka olisi ollut hautausmaa, Andersson sanoo.
Hän selvisi vammoitta, kuin ihmeen kaupalla.
Ehtimättä ajatella mitään Andersson avasi vänkärin puoleisen oven ja kiipesi ulos autosta.
Hengitettyään hetken syvään hän katsahti ympärilleen. Monet autoilijat olivat nousseet autoistaan, mutta monissa istui vielä ihmisiä kyydissä.
Andersson vaihtoi muutaman sanan muiden autoilijoiden kanssa ja ryhtyi sitten auttamaan muita.
- Monet ihmiset istuivat autoissaan sokissa. Kyselin kaikilta, oliko loukkaantuneita, mutta he eivät sanoneet mitään.
Kertomus Anderssonin selviämisestä kulki ihmepelastumisena jo aamulla pelastajienkin keskuudessa.
- Kuulin, että mies oli hypännyt viime hetkellä pois kuljettajan paikalta. On täysi ihme, että joku on voinut kömpiä siitä autonromusta hengissä, ihmetteli paikalla ollut päivystävä palomestari Asko Mustonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.
Samaan aikaan satoja kolareita
Jopa 500 autoa rypistyi peräänajoissa ja suistumisissa Helsingin sisääntuloteillä torstai-aamun liikennekaaoksessa. Oli ihme, että kuolonuhrien määrä jäi kolmeen.
Muotonsa menettäneitä autoja oli päällekkäin pitkin Helsinkiin johtavia teitä.
Porvoonväylällä toistensa päälle syöksyneistä autoista oli pinoutunut kuusi metriä korkea keko, jollaista ei näe edes autoromuttamolla.
Eilisen kaltaista aamua ei Suomessa ole aiemmin koettu.
Satojen ihmisten työmatka katkesi silmänräpäyksessä rytinään ja äkkinytkähdykseen, kun lumipyrystä eteen ilmestyi toisen auton perä.
Iltaan mennessä poliisi oli saanut luvun, jonka mukaan Hämeenlinnanväylällä, Lahdenväylällä ja Porvoonväylällä oli sattunut aamulla 400 kolaria.
- Pikkuteiden kolarit ovat vielä pois laskusta, joten kolariaamun saldo vielä nousee, rikoskomisario Jouko Aromäki Vantaan poliisista pelkäsi.
Poliisitkin olivat ihmeissään.
- Yhtä aikaa näin isoa kolarisumaa ei ole varmasti koskaan Suomessa nähty, Aromäki päivitteli.
Pahimpana syynä Aromäki pitää sitä, että ihmiset olivat unohtaneet turvavälien merkityksen.
- Oliko muutaman viikon jatkunut kuiva sää ja hyvä pito tuudittanut autoilijat turvallisuuden tunteeseen, poliisimies arvelee.
Lue lisää digilehdestä Osallistu nettikyselyyn Keskustelu Tulosta Postita
Pääjohtaja ajoi kuolemaan
Liikenteelle elämäntyönsä tehnyt Ilmailulaitoksen pääjohtaja Mikko Talvitie, 59, kuoli Porvoon moottoritiellä eilisaamuna yhdessä Suomen liikennehistorian pahimmista ketjukolareista.
Talvitie löytyi kuolleena rekkojen ja autojen kolarikasasta.
Diplomi-insinööriksi valmistunut Talvitie aloitti uransa liikenneministeriön tutkijana. Talvitie johti Ilmailulaitosta 14 vuotta, mutta hän teki työtä myös maaliikenteen parissa.
Liikenneministeri Leena Luhtanen (sd) menetti Talvitiessä paitsi hyvän kollegan, myös rakkaan pitkäaikaisen ystävän.
Talvitie ja Luhtanen tutustuivat toisiinsa jo 1960-luvulla, jolloin Talvitie opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa samaan aikaan Luhtasen tulevan aviomiehen kanssa.
- Mikko Talvitie oli ystäväni 40 vuoden takaa. Olen erittäin järkyttynyt ja koen hyvin raskaana hänen menetyksensä, Luhtanen kertoi eilisiltana IS:lle.
Lue lisää digilehdestä Osallistu nettikyselyyn Keskustelu Tulosta Postita
Hyppy turvaan viime hetkellä
Porvoonväylän kolarisumaan joutunut autoilija Peter Andersson pelastui täpärästi varmalta kuolemalta rekan tultua kohti ketjukolarissa. Viime hetkellä Andersson ehti hypätä kuskin paikalta viereiselle istuimelle.
- Jos en olisi ehtinyt väistää, siihen olisin jäänyt. Silloin seuraava paikka olisi ollut hautausmaa, Andersson sanoo.
Hän selvisi vammoitta, kuin ihmeen kaupalla.
Ehtimättä ajatella mitään Andersson avasi vänkärin puoleisen oven ja kiipesi ulos autosta.
Hengitettyään hetken syvään hän katsahti ympärilleen. Monet autoilijat olivat nousseet autoistaan, mutta monissa istui vielä ihmisiä kyydissä.
Andersson vaihtoi muutaman sanan muiden autoilijoiden kanssa ja ryhtyi sitten auttamaan muita.
- Monet ihmiset istuivat autoissaan sokissa. Kyselin kaikilta, oliko loukkaantuneita, mutta he eivät sanoneet mitään.
Kertomus Anderssonin selviämisestä kulki ihmepelastumisena jo aamulla pelastajienkin keskuudessa.
- Kuulin, että mies oli hypännyt viime hetkellä pois kuljettajan paikalta. On täysi ihme, että joku on voinut kömpiä siitä autonromusta hengissä, ihmetteli paikalla ollut päivystävä palomestari Asko Mustonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.