Hei!
Olen nyt lukion ekalla ja mulla on ollu tosi huono olo olla. En ees tiiä mistä se johtuu ja sitä koitan psykologilla koulus selvitellä et miten tilanne paremmaksi. Viel muutamia viikkoja sitten olo oli ihan kohtalaisen okoo. Nyt kuitenkin ahdistaa mennä kouluun, on vaikea hengittää, tuntuu että sydän repeää rinnasta irti, ajatukset ei at selkeä, tunnen olevani mitätön, jäljessä kaikesta enkä nää ympärillä tapahtuvia asioita vaikka kuinka yritän. Ahdistus pahenee aina kun on aika lähteä kouluun ja helpottaa hetkeksi koulupäivän loputtua. Sitten ajatus huomisesta nousee ja ahdistus pahenee. Olen todella itkuinen ja nyt muutamana viimeisenä päivänä on ollut hankalaa yrittää olla itkemättä tunnilla kertakaikkisen huonon olon vuoksi.
Olo on niin kurja, enkä kertakaikkiian jaksa ja kouluun meno on niin vaikeaa. Koulussa on ihania kavereita, mutta en osaa olla läsnä heidänkään kanssa oman olon takia.
Monesti illalla toivon vain etten enää heräisi seuraavana aamuna. Ajatus tuntuu karmealta sillä on niin monta asiaa kokematta ja näkemättä, mutta olo on niin kauhee että ei vain enää jaksaisi. En oikeasti enää jaksa, olo on ollut niin kurja jo pitkään ja nyt olo on niin sietämätön etten tiedä mitä teen. En edes uskalla puhua olosta, koska minulla ei ole sille mitään perusteita se vain on setämätön. En tiedä mitä teen en vain enää jaksais.
Olen nyt lukion ekalla ja mulla on ollu tosi huono olo olla. En ees tiiä mistä se johtuu ja sitä koitan psykologilla koulus selvitellä et miten tilanne paremmaksi. Viel muutamia viikkoja sitten olo oli ihan kohtalaisen okoo. Nyt kuitenkin ahdistaa mennä kouluun, on vaikea hengittää, tuntuu että sydän repeää rinnasta irti, ajatukset ei at selkeä, tunnen olevani mitätön, jäljessä kaikesta enkä nää ympärillä tapahtuvia asioita vaikka kuinka yritän. Ahdistus pahenee aina kun on aika lähteä kouluun ja helpottaa hetkeksi koulupäivän loputtua. Sitten ajatus huomisesta nousee ja ahdistus pahenee. Olen todella itkuinen ja nyt muutamana viimeisenä päivänä on ollut hankalaa yrittää olla itkemättä tunnilla kertakaikkisen huonon olon vuoksi.
Olo on niin kurja, enkä kertakaikkiian jaksa ja kouluun meno on niin vaikeaa. Koulussa on ihania kavereita, mutta en osaa olla läsnä heidänkään kanssa oman olon takia.
Monesti illalla toivon vain etten enää heräisi seuraavana aamuna. Ajatus tuntuu karmealta sillä on niin monta asiaa kokematta ja näkemättä, mutta olo on niin kauhee että ei vain enää jaksaisi. En oikeasti enää jaksa, olo on ollut niin kurja jo pitkään ja nyt olo on niin sietämätön etten tiedä mitä teen. En edes uskalla puhua olosta, koska minulla ei ole sille mitään perusteita se vain on setämätön. En tiedä mitä teen en vain enää jaksais.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vanhempani eivät edes tiedä että käyn psykologilla, en ole pystynyt kertomaan, olen kuitenkin ylpeä että olen kyennyt ottamaan sinne yhteyttä...
Hei,
Hyvä, että kirjoitit tilanteestasi tänne! Joskus pelkkä kirjoittaminen helpottaa ja selkeyttää ajatuksia. Toisaalta myös ulkopuolinen tuki voi olla hyvä voimavara. Asioista keskusteleminen voi auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja helpottaa jaksamista. Eli hyvä, kun selvittelet asiota myös koulupsykologin kanssa. Varmasti myös vanhempasi haluaisivat tietää tilanteestasi.
Tässä tiedoksesivielä pari paikkaa joihin voit halutessasi olle yhteydessä, jos haluat jutella tilanteestasi. Näihin voit olla yhtyedessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti:
- Sekasin-chat nuorille, https://sekasin247.fi/
Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.
- Tukinet -tukipisteesi netissä, https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata